Kino Saimaa ylsi ensi-illassa Mikkelin katsojalukuihin

Elokuvan jaksoi katsoa hyvin, sillä penkit olivat pehmoiset ja jalkatilaa oli hyvin..

30.8.2018

Puumalassa koettiin viime perjantaina historiallinen hetki, kun elokuvateatteri Kino Saimaa avasi ovensa auditoriossa. Jo ennakkoon yleisömagneetiksi veikatun Ilosia aikoja, Mielensäpahoittajan ensi-ilta veti väkeä kiitettävästi, sillä lipun ostaneita katsojia oli lähestulkoon yhtä paljon kuin samaan aikaan Mikkelissä esitetyssä näytöksessä.

Kuinka monta katsojaa elokuvissa kävi viikonloppuna ja millaisin aatoksin elokuvateatteria pyörittävä Mika Luukkonen oli ensi-illan jäljeen? Niistä lisää uusimmassa Puumala-lehdessä.

 

Swimrunissa jälkihiki otettiin saunan lauteilla

Matkaan lähdettiin kahdessa eri yhteislähdössä. Vuorotellen juostiin ja uitiin.

30.8.2018
Toista kertaa käyty Saimaa Swimrun veti puoleensa reilut sata kilpailijaa, kun eri pituisilla juoksu- ja uintimatkoilla ratkottiin yksilö- ja parikilpailun voitoista. Kilpailuun osallistui useita paikkakuntalaisia ja moni kisaaja oli lähtöisin Puumalasta.

Viime lauantaisista suorituksista ja kisatunnelmista luet lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

 

Päätoimittajan mielipide: Kantatiellä viikko sitten tapahtuneessa onnettomuudessa on vain uhreja

26.8.2018
Kantatie 62:lla viikko sitten sunnuntaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa on vain uhreja. Kahden auton yhteentörmäyksessä peruuttamattomin tapahtuma on tietysti 16-vuotiaan tytön kuolema. Neljä muuta loukkaantuivat.
Näyttää selvältä, että onnettomuus johtui siitä, että Puumalasta Mikkelin suuntaan ajanut kuljettaja ajautui jostakin syystä kilometrin suoran päässä vastaantulevien kaistalle.
Vaikka tapaus tulee aikanaan siirtymään poliisitutkinnan päätyttyä syyttäjälle syyteharkintaan ja siitä hyvin todennäköisesti oikeuteen, on onnettomuuden jäljiltä vain uhreja.
Ihmiset reagoivat traagisiin tilanteisiin kukin omalla tavallaan. Harjoitusta ei tällaiseen useinkaan ole. Onnettomuudessa lapsensa ja ystävänsä menettäneet tarvitsevat kaiken tuen surussaan ja siitä toipumiseen.
Tukea tarvitsee myös kolarin aiheuttanut kuljettaja. Tuskinpa meistä kukaan voi aavistaa ja tuntea sitä, mitä hänen mielessään liikkuu tällaisen jälkeen.
Miksi-kysymykset pyörivät molemmissa autoissa olleiden ja heidän läheistensä mielessä. Ei ole vastausta. Syy onnettomuuteen voi tutkinnassa löytyä, mutta silti miksi-kysymys jää jäljelle. Muuta tietä ei ole kuin saada se haalenemaan. Se ei menehtyneen muistoa tahraa.
Anteeksi antaminen on varmasti vaikeaa.

SAMALLA kyseinen kolari muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten sekunnin murto-osassa kaikki, ihan kaikki, voi muuttua. Liikenteessä ei voi koskaan olla liian varovainen. Se kannattaa muistaa esimerkiksi silloin, kun seuraavan kerran jää jumiin alinopeutta ajavan perään.
Juuri onnettomuussunnuntaina eräs autoilija pyyhälsi kantatiellä Särkirannan risteyksessä kolmen auton ohi keltaisten viivojen alueella. Jos risteyksestä olisi tullut joku, yhtä välinpitämätön, olisi siinäkin nähty pahaa jälkeä. Tässä tapauksessa ei ollut kyse alinopeudesta, vaan perässä tulijan kiireestä, syystä tai toisesta.
Eiliseen swimrun-kilpailuun osallistui viitostien peräänajokolarissa tällä viikolla mukana ollut. Auto oli mennyt lunastuskuntoon.
On aivan varmaa, että liikenteessä vältytään päivittäin vakavilta onnettomuuksilta silkalla tuurilla. Se sekunnin murto-osa, jossa onnettomuus syntyy, on ajoissa tai myöhässä; ainakin ollut vielä tähän asti. Ei ole muuta tietä kuin maltti ja vastuu, liikenteessä ja toistemme kohtaamisessa. Pidetään yhdessä kiinni hauraista hetkistämme.

Kari Kauppinen

Lue päätoimittajan mietteitä kantatien kolarista

23.8.2018
Viime sunnuntaina tapahtui tragedia kantatiellä. Lue uusimmasta lehdestä uusia tietoja sisältävä uutinen sekä päätoimittaja Kari Kauppisen kirjoittama mielipidekirjoitus kolarin jälkimainingeista.
Kirjoituksen otsikkona on ”Onnettomuuteen löytyy syyllinen, mutta oikeasti turmassa on vain uhreja”.
Tilaa lehti verkossa tai hae se omaksi esimerkiksi lehden toimituksesta tai kaupoista tai Ärrältä. Näköislehden saat tilattua verkosta.

Kunta pysyy arvioidussa budjetissa

Kunnan taloustilanne vaikuttaa tässä vaiheessa vuotta hyvälle.

23.8.2018
Puolen vuoden tulot ja menot on laskettu ja kunnanhallitus kävi niitä läpi viime maanantaina pidetyssä kokouksessa. Kunnan vuosikate oli kesäkuun lopussa noin 624 000 euroa ja tilikauden ylijäämä 315 700 euroa.
Tuoreimmasta Puumala-lehdestä selviää, miltä talousluvut ovat näyttäneet vuosi sitten vastaavana ajanjaksona.

Vs. kunnanjohtaja Niina Kuuvan johdolla on tarkasteltu myös Essoten erikoissairaanhoidon laskutusta ja lehdessä kerrotaan, mihin palveluihin rahaa on mennyt tässä vaiheessa eniten.

Kunta ja Kostioniemi Golf -osuuskunta aloittavat yhteistyön

Kostioniemen golfradalla nähdään pian myös koululaisia, sillä yhteistyösopimuksen myötä valinnaisilla liikuntatunneilla oppilailla on mahdollisuus tutustua lajiin.

23.8.2018
Puumalan kunta ja Kostioniemi Golf osuuskunta ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka myötä kunta avustaa osuuskuntaa vuosittain 2 000 eurolla. Osuuskunta on laittanut vireille nimenmuutoksen ja nimi on vaihtumassa Puumala Golfiksi. Kumppanuussopimuksella tavoitellaan markkinointimahdollisuuksien paranemista ja sillä uskotaan olevan myönteinen vaikutus myös matkailun kannalta.

Lisäksi yhteistyössä on sellainen kiva puoli, että osuuskunta sitoutuu järjestämään yhtenäiskoulun oppilaille opastusta golfin pariin. Tavoitteena on tehdä lajia nuorille tutuksi ja saada harrastajamäärä kasvuun.

Luet aiheesta lisää tänään ilmestyneestä lehdestä.

 

Puumalan oma elokuvateatteri avaa ovensa auditoriossa perjantaina

Tuttu sali. Jatkossa siellä nähdään uusimpia elokuvia.

21.8.2018
Puumala saa pysyvän elokuvateatterin. Kino Saimaa avaa ovensa perjantaina 24. elokuuta. Ensi-iltanäytöksenä nähdään Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja, joka saa juuri tuona päivänä maailman ensi-iltansa.
Elokuvateatteri toteutetaan Mikkelissä elokuvateattereita johtavan Mika Luukkosen ja Puumalan kunnan yhteistyönä.
Elokuvia nähdään Puumalassa muutama näytös viikossa, pääsääntöisesti näillä näkymin perjantaina, sunnuntaina ja keskellä viikkoa, ilmeisesti torstaisin.

Kari Kauppinen

Katuvalot syttyvät jälleen illalla

Katuvalot syttyvät jälleen tänä iltana.

20.8.2018
Kirkonkylällä on ihmetelty, että miksi katuvalot eivät ole syttyneet pimeän tullen. Kunnan teknisestä toimesta kerrotaan, että tavallisesti katuvalot ohjautuvat päälle automatiikalla, joka oli kytketty pois Siltakemmakoiden ajaksi ja jostain syystä lopulta vahingossa kokonaan pois päältä.
Mitään ei siis ole rikki ja valot syttyvät jälleen tänä iltana.

 

 

16-vuotias tyttö kuoli kantatien kolarissa

20.8.2018
Sunnuntaina iltapäivällä kantatie 62:lla tapahtuneessa kolarissa kuoli 16-vuotias tyttö, joka on kotoisin Kaakkois-Suomesta.
Kahden auton yhteentörmäyksessä oli osallisena viisi henkilöä. Muut neljä loukkaantuivat.
Onnettomuus tapahtui Reimaniementien risteyksen kohdalla noin kello 15.30.
Törmäys aiheutui, kun Puumalasta Anttolan suuntaan kulkenut henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle. Tämän auton kuljettajana oli vuonna 1995 syntynyt Etelä-Suomesta kotoisin oleva nainen. Ajoneuvossa ei ollut muita matkustajia.
Kolarin toisen osapuolen henkilöt ovat kotoisin Kaakkois-Suomesta.
Onnettomuus tapahtui paikalla, jossa tie kaartuu pitkän suoran päässä. Kolaripaikka on Lietveden kioskilta Mikkeliin päin aukeavan seuraavan pitkän suoran päässä.
Tapahtumahetkellä tien pinta oli kuiva ja ajo-olosuhteet olivat hyvät.
Alustavan selvityksen mukaan alkoholilla ei ole osuutta onnettomuuteen.
Poliisi kiittää tapahtumapaikalle tulleita sivullisia, jotka olivat aloittaneet pelastustyön ensitoimet ennen viranomaisten paikalle tuloa.

Yksi kuoli ja neljä loukkaantui vakavasti liikenneonnettomuudessa kantatiellä

19.8.2018 klo 18.20
Kahden henkilöauton nokkakolarissa kuoli yksi henkilö. Neljä muuta autoissa ollutta loukkaantuivat vakavasti.
Onnettomuus tapahtui Reimaniementien risteyksen kohdalla.
Kolaripaikka on Lietveden kioskilta Mikkeliin päin aukeavan seuraavan pitkän suoran päässä.
Etelä-Savon pelastuslaitos sai hälytyksen nokkakolarista kello 15.30.
Molemmat ajoneuvot vaurioituivat onnettomuudessa pahoin.
Tie jouduttiin sulkemaan kokonaan liikenteeltä noin tunnin ajaksi pelastustöiden vuoksi, mutta nyt toinen kaista on auki. Poliisi ohjaa liikennettä onnettomuuspaikalla.
Alueella on 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus.
Pelastustöihin osallistui useita ensihoidon ja pelastustoimen yksiköitä. Myös pelastushelikopteri saapui onnettomuuspaikalle. Paikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä Puumalan, Mikkelin ja Sulkavan paloasemilta.
Itä-Suomen poliisi on aloittanut onnettomuuteen johtaneiden syiden selvittämisen.

Kantatien liikenne kulkee jälleen onnettomuuden jälkeen

19.8.2018 klo 17.25
Kantatie 62:lla on sattunut kahden auton yhteentörmäys Reimaniementien risteyksen kohdalla.
Kolaripaikka on Lietveden kioskilta Mikkeliin päin aukeavan seuraavan pitkän suoran päässä.
Etelä-Savon pelastuslaitos sai hälytyksen nokkakolarista kello 15.30.
Onnettomuudessa oli osallisena viisi henkilöä. Heidän tilastaan ei ole tietoa.
Molemmat ajoneuvot vaurioituivat onnettomuudessa pahoin.
Tie jouduttiin sulkemaan kokonaan liikenteeltä noin tunnin ajaksi pelastustöiden vuoksi, mutta nyt toinen kaista on auki. Poliisi ohjaa liikennettä onnettomuuspaikalla.
Alueella on 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus.
Pelastustöihin osallistui useita ensihoidon ja pelastustoimen yksiköitä. Myös pelastushelikopteri saapui onnettomuuspaikalle. Paikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä Puumalan, Mikkelin ja Sulkavan paloasemilta.

Kantatiellä liikenneonnettomuus, tie Mikkeliin on poikki

19.8.2018 klo 16.25
Kantatie 62:lla on sattunut kahden auton yhteentörmäys Haukkoniemen kohdalla.
Kolaripaikka on Lietveden kioskilta Mikkeliin päin aukeavan seuraavan pitkän suoran päässä.
Onnettomuuden vuoksi kantatie on suljettu ainakin tunnin ajan, mahdollisesti useamman tunnin ajan.

Poliisi pyytää vihjeitä apteekkiin murtautuneista: harmaa Opel Vectra haussa

19.8.2018
Keskustien apteekkiin murtauduttiin perjantain ja lauantain välisenä yönä klo 00.10 aikaan.
Tekijät olivat rikkoneet oven lasin ja päässeet sisään apteekkiin.
Tekijät olivat penkoneet apteekissa laatikoita ja poistuneet paikalta harmaalla sedan-mallisella Opel Vectralla Imatran suuntaan.
Poliisi pyytää asiasta vihjeitä vihjepuhelimeen 029 541 5232 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi

Asuinrakennus paloi Kaipaalantiellä

19.8.2018
Noin 70 neliön kokoinen asuinrakennus, kaksi pientä varastorakennusta ja traktori paloivat Kaipaalantiellä lähellä Kalpjärventien risteystä viime yönä.
Palon havaitsi ohikulkija, joka teki hälytyksen noin puoli yhden aikaan yöllä.
Pelastuslaitoksen tullessa paikalle palo oli täyden palon vaiheessa eikä rakennusten pelastamiseksi voinut tehdä mitään.
Pelastuslaitos sai suojattua pihapiirissä olevat muut rakennukset.
Palon jälkisammutus jatkui aamupäivään.
Paikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä Puumalan, Anttolan, Juvan ja Sulkavan paloasemilta.
Syttymissyy ei ole vielä tiedossa.

Puhdistamatonta jätevettä valui Saimaaseen parin viikon ajan

16.8.2018
Puumalan Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon prosessihäiriö aiheutti sen, että Saimaaseen valui puhdistamatonta jätevettä parin viikon ajan. Tapaus sattui juhannuksen jälkeen.
-Meillä oli pari viikkoa prosessihäiriö puhdistamolla. Emme saaneet saostusta toimimaan, sanoo Puumalan Vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Kuntonen.

Järjestelmä on nyt kunnossa.

Tuoreessa Puumala-lehdessä on selvitelty, että mikä prosessihäiriön on aiheuttanut, kuinka paljon puhdistamatonta jätevettä ehti kulkea Saimaaseen ja onko siitä aiheutunut jotain haittaa?
Puumalan Vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolla on ongelmana myös kaikenlaisen rojun kiertäminen putkistossa. Lehdessä kerrotaan, mitä kaikkea ylimääräistä ihmiset laittavat vessanpyttyyn.

Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kesäasukasristeilylle

Kesäasukasristeilylle sattui mitä parhain sää.

16.8.2018
Lauantaina järjestetty kesäasukasristeily oli suosittu ja S/S Wennon kyytiin olisi ollut enemmänkin lähtijöitä. Kunnan vapaa-ajan asukkailla oli mahdollisuus nauttia aurinkoisesta kesäsäästä haitarimusiikin siivittämänä ja vaihtaa samalla kuulumisia kunnan virkamiesten kanssa.

Risteilyllä puhuneen vs. kunnanjohtaja Niina Kuuvan mukaan ajatuksena on kehittää palveluita siihen suuntaan, että vapaa-ajan asukkaat ja osa-aikakuntalaiset viihtyisivät Puumalassa muutenkin kuin kesälomalla ja viikonloppuisin. Sen vuoksi ihmisten tarpeet ja ajatukset täytyy tuntea hyvin ja heidän kanssaan pitää olla vuorovaikutuksessa.

Yksi työväline siihen on vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan tekemä kysely, johon voi vastata kunnan nettisivulla. Kesäasukkaat saivat antaa ruusuja ja risuja kunnan puoleen myös risteilyn aikana. Millaisia kehittämisajatuksia risteilyvierailla oli? Niistä lisää tänään ilmestyneessä lehdessä.

Puolukat kypsyvät

15.8.2018
Puolukat alkavat kypsyä. Menee vielä viikosta kahteen, niin kaikki puolukat ovat kypsiä. Olavi Kietäväinen lähetti ottamansa kuvan.

Yli satatuhatta askelta, saaristoreitti kävellen yhden päivän aikana

Pipsa Valtonen (vas.) ja Kati Martikainen ovat aikamoisia sissejä. Saaristoreitti taittui apostolin kyydillä. Kuva: Pipsa Valtosen albumi.

13.8.2018
Pipsa Valtonen ja Kati Martikainen lähtivät sunnuntaina (29.7.) pikku lenkille ja kiersivät saaristoreitin kävellen.
Pyöräilijöille tutuksi tehtyyn reittiin meni leppoisalla marssilla 13,5 tuntia. Tähän sisältyy kävely, lauttamatka, puolentoista tunnin odottelu satamassa ja pari pitempää evästaukoa. Matkaa kertyi kuutisenkymmentä kilometriä.
Yhteyslautta Norppa II:n henkilökunnan mukaan Valtonen ja Martikainen ovat ensimmäiset koko reitin läpi kävelleet. Osasuorituksia on jalan tehty aiemminkin.
Kun auton ratista siirtyy polkupyörän päälle, alkaa nähdä enemmän, aistia enemmän. Tällä tavoin toteavat fillariin vaihtaneet. Samoin kävi Valtoselle ja Martikaiselle heidän jätettyä fillarit kotiin.
-Ajoimme saaristoreitin pyörillä viime kesänä. Nyt tutut paikat näyttivät jälleen erilaisilta, he sanovat.
Yksityiskohdat, mitä silmä näkee, korva kuulee ja nenä haistaa, pomppaavat paremmin esiin vauhdin hidastuessa.

NAISET kiersivät lenkin siten, että kävelivät kirkonkylältä kohti Hurissaloa. Matkaan he lähtivät kello 8 ja olivat Kivisalmen satamassa Hurissalossa kello 13.30, jolloin aikaa jäi puolitoista tuntia ennen Norppa II:n lähtöä ja Vetojaon ylittämistä kohti Lintusaloa. Kirkonkylälle he saapuivat kello 21.30.
Matkassa oli muun muassa metukkaleipää, juotavaa ja energiapatukoita sekä kipulääkkeitä ja rakkolaastaria. Kaikkea tarvittiin.
-Minulla räjähtivät kantapäät Kotkatsaaren kohdilla ja sen jälkeen oli loppumatka kyllä tuskaa, toteaa Kati Martikainen.
Kaikkea ei kannata retkelle ottaa alusta alkaen mukaan.
-Se on hyvä, että matkan varrella voi ostaa juotavaa tai täyttää vesipullon, niin kaikkea ei tarvitse kuljettaa mukana koko matkaa, sanovat maantievaeltajat.
He kulkivat kirkonkylältä Hurissaloon myös pieniä mökkiteitä pitkin eivätkä koko aikaa kantatietä myöten.
-Kantatiellä on myös hankala kulkea rinnakkain, viittaavat ystävykset siihen, että puhetta matkalla riittää.
-Ei meillä tylsää hetkeä tullut.

SUORITTAMISEN ja ajanoton makua ei Pipsa Valtosella ja Kati Martikaisella kävelyssään ollut.
-Itselle tästä tulee onnistumisen ilo, sanoo Valtonen.
-Olimme siellä reitillä vain hirveän onnellisia. Tsemppasimme toisiamme. Puhuimme monta kertaa itsensä ylittämisestä.
Aiemminkin pitkiä lenkkejä harrastaneita odottaa ensi kesänä uusi suoritus. Sitä, mikä se on, ei ole vielä kenelläkään tietoa.
-Meillä on talvi aikaa miettiä, mitä seuraavaksi teemme.

Kari Kauppinen

Pankkiautomaatti pyritään korjaamaan mahdollisimman pian

Helge Valkonen olisi nostanut pankkiautomaatista rahaa ruokaostoksia varten.

9.8.2018
Otto-automaatissa on ollut käyttöhäiriöitä maanantai-illasta alkaen. Raha-automaatti saatiin välillä korjattua ja käteisnostot onnistuivat jonkun aikaa, mutta tällä hetkellä Otto-piste on jälleen pimeänä. Käteisnostoille menevät asiakkaat ovat joutuneet kääntymään Otto-pisteeltä tyhjin käsin pois.

AUTOMATIA Pankkiautomaatit Oy:n käteispalvelujohtaja Harri Pennanen kertoo, että toimintahäiriö johtuu edelleen poikki menneistä tietoliikenneyhteyksistä.
-Tilanne on jossain määrin yhteydessä edellisen tapauksen kanssa. Siellä on tullut taas tietoliikennekatkos automaatille eli linja ei toimi, hän sanoo.
Pennasen mukaan huoltotilaus on tehty heti aamusta.
-Sinne on huoltomies kiirehtimässä paikalle tutkimaan asiaa. Toivotaan, että hän ehtii mahdollisimman pian paikalle ja löytää syyn katkokselle. Ennen sitä ei voida oikeastaan tehdä yhtään mitään mitään. Kiusallista, että se toistuu, Pennanen sanoo.
-Olemme miettineet, että pitäisikö automaatin osalta siirtyä samalla 4G-maailmaan, niin että muutettaisiin tietoliikennetyyppiä mobiiliratkaisuun, joka on nykyisellään vielä luotettavampi, hän lisää.

HARRI Pennanen kertoo, että raha-automaatin ylläpidosta vastaa useampi osapuoli, kuten rahahuoltaja, joka vie automaatille rahaa ja pystyy tekemään myös teknisiä ratkaisuja.
-Rahahuoltaja on käynyt siellä aamulla ja yrittänyt samassa yhteydessä saada asiaa kuntoon. Hän ei ole siinä onnistunut ja sinne tarvitaan nyt teknisempää osaamista ja nimenomaan tietoliikenneyhteyden kimppuun käymistä.
Pennanen pahoittelee vielä tilannetta ja toteaa, että laitteen kuntoon saamiseksi ponnistellaan koko ajan.

LUUKKOLAN kesäasukas Helge Valkonen olisi nostanut käteisautomaatista ruokaostoksia varten 140 euroa.
-Ei se ollut isosta summasta kiinni, mutta kun ei saa sitäkään, hän toteaa.
Valkonen asioi ruokakaupassa pari kertaa viikossa ja maksaa ostokset käteisellä. Hänen kohdallaan raha-automaatissa on ollut ongelmia muutaman kerran vuodessa.
Ongelman koittaessa Valkonen on nostanut rahaa ruokakauppojen kassoilta.

SALEN myymäläpäällikkö Aulikki Lampinen sanoo, että käteisnostojen määrä lisääntyy joka kerta, kun pankkiautomaatti oireilee. Salesta voi nostaa rahaa vain S-pankin tililtä. Hänen mukaansa asiakkaat ovat hyvin tietoisia rahannostomahdollisuudesta ja moni käyttää sitä muutenkin paljon.
K-Market Apajan kassalla työskentelevä Ville Vuori kertoo, että käteisnostoja on tehty muutaman päivän ajan tavallista enemmän.
-Käteisnostomahdollisuus on ostosten yhteydessä 200 euroa, eikä ole väliä minkä pankin kortti on kyseessä, hän kertoo.
Käteistä voi nostaa myös R-kioskilta oston yhtydessä 50 euroa. R-kauppias Mirja Natunen sanoo, että ihmiset ovat hyvin tietoisia nostomahdollisuudesta.
-Jäätelökioskin auki ollessa ihmiset käyvät nostamassa täältä käteistä, koska jäätelökioskilla ei käy pankkikortti, Natunen toteaa.
-Usein lomalaiset tarvitsevat kuitenkin rahaa enemmän kuin 50 euroa, joten he suuntaavat useimmiten suoraan pankkiautomaatille.

Seurakunnan ylimmässä johdossa vähintäänkin suuria näkemyseroja

Seurakunnan taloustilanne ja tulevaisuus mietityttävät seurakunnan päättäjiä. Kuva: Minna-Liisa Riestola.

9.8.2018
Kirkkoherra Helena Castrénin haku Haagan seurakunnan kirkkoherran virkaan Helsinkiin on herättänyt keskustelua.
Kirkkoherra tiedotti hausta viime viikon perjantaina.
Puumala-lehti kysyi kirkkovaltuutetuilta mielipidettä siihen, miltä tilanne vaikuttaa, sillä kirkkoherran ja ylimmän luottamusjohdon välillä on ollut vähintäänkin näkemyseroja.
Yhdessä vastauksessa kysymykseen viisi valtuutettua, Aino Keijonen, Sakari Niemi, Minna Korhonen, Esa Karjalainen ja Kaija Huhtinen sanovat muun muassa seuraavaa:
-Seikat, jotka ovat johtaneet luottamuspulaan, ovat kokonaisuudessaan vain asianosaisten tiedossa, koska ylin luottamusjohto on toiminut myös ohi kirkkovaltuuston, eikä edes kirkkoneuvoston jäsenillä ole ollut aina käsitystä, missä mennään.
Lue koko sivun juttu aiheesta tänään ilmestyneestä lehdestä. Tilaa, käy ostamassa omasi Puumala-lehden toimituksesta, ruokakaupoista, Ärrältä tai tilaa lehti heti verkosta.

Arto Ahonen loukkasi polvensa Puumalan Vahvin mies -kilpailussa

Kisojen lajit olivat Atlaskuulat, farmarikävely, traktorin veto, punnerrusyhdistelmät ja conan-pyörä.

9.8.2018
Kemmakkateltassa oli lauantaina tungokseen asti yleisöä, kun neljätoista riskiä äijää ja neljä vahvaa leidiä esimerkiksi kiskoivat 2 300 kiloa painavaa traktoria. Miehet nostivat tai yrittivät nostaa muun muassa 200 kilon kuulia hyllylle ja kantoivat 145 kilon matkalaukkuja farmarikävelyssä eli barbaarikävelyssä.

Kisan ainoa puumalalainen kilpailija, 45-vuotias Arto Ahonen, loukkasi kisojen toisen lajin, conan-pyörän lämmittelyosuudessa polvensa.

Millaisia tuntoja kisojen kesken jättäminen miehessä herätti ja millaisia suunnitelmia voimamiehellä on tulevaisuuden suhteen?
Niistä luet tämän päivän lehdestä tai tilaamalla kätevästi verkkosivujen kautta näköislehden.

 

Sauna on monelle artistille kiva yllätys Siltakemmakoilla

Maija Vilkkumaa esiintyi Siltakemmakoilla perjantaina.

9.8.2018
Siltakemmakat oli menestys. Yrittäjä Pasi Partanen sanoo tapahtuman onnistuneen yli odotusten. Tavoitteena oli 5 000 lipun ostajaa. Paikalle tuli 5 800. Illoista lauantai oli loppuunmyyty.
-Artistit tuntuivat osuvan nappiin ja olimme muista vuosista poiketen laittaneet samoille illoille erityylistä musiikkilinjaa, jotta saadaan vaihtuvuutta ja tilaa alueelle. Tänä vuonna oli selvästi havaittavissa, että osa asiakkaista oli tullut katsomaan omaa lempiartistiaan ja keikan loputtua poistuvat. Näin alue ei ollut liian ahtaalla ja kovalla kuormituksella koko ajan, Partanen kertoi tapahtuman jälkeen.

Lue tuoreesta lehdestä kattava kemmakkareportaasi kuvineen päivineen. Lehdessä on kuvia hilpeällä tuulella olleesta yleisöstä, artisteista ja kemmakka-aitojen ulkopuolelle jääneistä ihmisistä.

 

Kirkkoherra Helena Castrén hakee virkaa Helsingistä

Kirkkoherra Helena Castrén oli perjantaina mukana kemmakkakirkossa. Kuva: Minna-Liisa Riestola.

3.8.2018
Kirkkoherra, rovasti Helena Castrén on jättämässä Puumalan seurakunnan. Hän on hakenut Helsingin Haagan seurakunnan kirkkoherran virkaa. Castrénin mahdollisuuksia tulla valituksi on pidettävä hyvinä, sillä päätöksen tekevän Haagan kirkkoneuvoston jäsenistä ovat useat pyytäneet Castrénia hakemaan virkaa.
Castrén sanoo, että olisi halunnut jatkaa Puumalassa, mutta useampi syy vaikuttaa siihen, että hän ei koe pystyvänsä enää toimimaan virkansa edellyttämällä tavalla.

LUOTTAMUSPULA johtavien seurakunnan luottamushenkilöiden taholta on yksi Helena Castrénin mahdollisen lähdön syy.
-Luottamuspulassa on vaikeata johtaa, sanoo Castrén.
-Luottamushenkilöiden ylin johto on omissa nimissään, ilman muiden valtuutettujen tai kirkkoneuvoston mandaattia, osoittanut syytöksiä ja epäluottamusta johtamistani kohtaan, hän jatkaa.
Castrén sanoo, että epäluottamusta häntä kohtaan on esitetty muun muassa tapaamisessa Castrénin esimiehen Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin piispa Seppo Häkkisen kanssa.
Seurakunta järjesti tammikuussa seurakunnan tulevaisuutta ja toimintaa luotaavan valtuustoseminaarin Castrénin ollessa sairauslomalla. Kirkkoherra vastaa seurakunnan toiminnallisesta johtamisesta ja viime kädessä taloudesta.
Castrén kertoi viranhaustaan kirkkovaltuutetuille ja työtovereilleen kesäkuun lopussa.
Haagan seurakunta on Castrénille ennestään tuttu.

HELENA Castrén sanoo, että häntä on syytetty siitä, ettei hän tee töitä tarpeeksi.
Piispa tai tuomiokapituli eivät ole Castrénin mukaan havainneet laiminlyöntejä tai virheitä hänen toiminnassaan yhdeksän vuoden aikana, jotka hän on toiminut Puumalassa. Castrén aloitti tehtävässään 1. heinäkuuta vuonna 2009.
Piispa Seppo Häkkistä ei tavoitettu perjantaina lomaltaan kertomaan asiasta.

YKSI syy siihen, että Helena Castrén hakee uutta virkaa, on seurakunnan vaikea taloustilanne.
-Pienten seurakuntien tilanne on kirkossamme käymässä ahtaaksi, kun itsenäiselle seurakunnalle asetettujen velvoitteiden hoitaminen koko ajan pienentyvillä taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla uhkaa – Puumalan seurakunnassakin – laadukasta toimintaa, kehittämistä ja johtamista, sanoo Castrén.
Puumalan seurakunnan maksuvalmius on vaikea. Se on Helena Castrénin mukaan yksi päivä. Hänen mukaansa vastaava luku Sulkavan seurakunnassa on yli sata päivää ja Ruokolahden seurakunnassa 750 päivää. Näitä lukuja ei kyetty perjantaina virka-aikana tarkistamaan kyseisistä seurakunnista.
Viime vuodenvaihteessa maksuvalmius oli yksi päivä, kaksi vuotta sitten kaksi päivää.
Maksuvalmius tarkoittaa sitä, miten kauan kassavarat riittävät.
Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessori Jyri Klemola sanoo, että kun maksuvalmius on yksi päivä, niin eletään niin sanotusti kädestä suuhun.
Rahojen loppuminen ja laskujen maksu kyetään takaamaan kuitenkin monin tavoin.
-Kirkollisveroja tilitetään seurakunnille kuukausittain ja tietysti muu rahaliikenne (myös tulojen osalta) kulkee koko ajan.
-Sitten on rahoitusmahdollisuuksia kuten pankit. Ihan samalla tavalla toimitaan kuin esimerkiksi missä tahansa yrityksessä, sanoo Klemola.
Puumalan seurakunta on myynyt metsäaomaisuuttaan.

KIRKKOVALTUUSTON puheenjohtaja Marketta Auvinen sanoo, ettei Helena Castrénin päätös tullut yllätyksenä. Hän sanoo, että muutamista asioista on ollut eriäviä näkemyksiä.
-En varsinaisesti sanoisi sitä epäluottamukseksi.
Auvinen kiittää Castrénia hengellisen elämän ylläpidosta.
-Olen harmissani sen takia, että on ollut ilo kuunnella hänen saarnojaan. Niistä saa aina miettimisen aihetta.
Auvinen toteaa, että johtajana Castrén ei kuitenkaan ole ehkä ihan optimi.
-Hänellä oli kaipuu liittyä suurempaan kokonaisuuteen, sanoo Auvinen.
Liitosajatus oli Auvisen mukaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan.
-Hän toi usein julki sen, ettemme selviä itsenäisenä seurakuntana.
Seurakunnan ylin luottamusjohto on ollut toista mieltä. Seurakunnan taloutta tarkasteli konsultti, joka oli sitä mieltä, että ”ainakin toistaiseksi selvitään”, kuten Auvinen asian ilmaisee.
Seurakunta myös osa-aikaisti henkilöstöään.
Auvinen sanoo, että liittyminen suurempaan yksikköön huolestutti seurakunnassa.
-Yhdessä yössä menisi koko omaisuus.
Taloustilannetta voi Auvisen mukaan paikata yhä metsän myynnillä.

JOS ja kun Helena Castrén lähtee, kirkkoherran virka menee hakuun.
-Kyllä me kirkkoherran haluamme ja meillä pitäisi olla siihen mahdollisuudet, sanoo Marketta Auvinen.

HELENA Castrén sanoo, ettei millään haluaisi tuottaa seurakuntalaisille pettymystä ja että ajatteli olevansa Puumalassa työuransa loppuun asti.
-Seurakuntalaisten luottamus toimiani kohtaan on lisännyt työniloa ja halua antaa osaamiseni Puumalan seurakunnan käyttöön. Viimeinen vuosi on kuitenkin hämmentänyt minua ja herättänyt monia kysymyksiä.

Kari Kauppinen