Siltakemmakoiden teltan rakentaminen alkoi, viime viikolla myytiin yli tuhat lippua

Puumalan satamassa alkoivat Siltakemmakoiden rakennustyöt tiistaina.

31.7.2018
Viime viikolla Siltakemmakoiden lipunmyynti teki kaikkien aikojen ennätyksen yhden viikon aikana myytyjen lippujen määrässä. Lippuja myytiin yli tuhat.
Tapahtumaan on myynnissä yhteensä 6 500 lippua. Nyt on myyty reilusti yli 2 000 lippua.
-Yhden kerran aiemmin olemme myyneet lipuista puolet etukäteen. Silloin esiintyjänä oli Antti Tuisku, sanoo yrittäjä Pasi Partanen.
-Nyt tavoittelemme tällä tahdilla samaa.
-Olemme ihmetelleet, miksi myynti on takkuillut, mutta syy täytyy olla liian hyvissä ilmoissa eli ihmiset keskittyvät vain rannalla loikoiluun ja virvokkeiden nauttimiseen, pohtii Partanen.

USEAMMAN päivän lippupaketteja ei enää ole kaupan. Myynnissä on päivälippuja.
-Harmittaa, että meidän lippupaketit loppuivat, koska niillä näyttäisi olevan kysyntää aikaisempaa enemmän, sanoo Pasi Partanen.
-Ne tilataan aina edellisvuosien mukaisesti ja kun ne ovat kangasrannekkeita, ne pitää tilata viikkoja etukäteen. Nyt ei voida asialle enää mitään.
Ennakkomyyntilukemat ovat tapahtumalle tärkeitä, sillä niidenkin pohjalta järjestäjät arvioivat tapahtumaan myyntiin tulevien juomien ja tuotteiden määrät.

KEMMAKKATELTAN rakentaminen alkoi tiistaiaamuna. Maanantaina rekat toivat ensimmäiset kuormansa alueelle Puumalan satamaan.

Kari Kauppinen

Rokansalossa sata metriä pitkä öljylautta

27.7.2018
Rokansalon niemen itäpuolella havaittiin sata metriä pitkä öljylautta perjantaina alkuillasta.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen saavuttua paikalle lautta oli hävinnyt virtaan ja lautan aiheuttajaa ei saatu selville.
Kyseinen lautta ei aiheuttanut ympäristölle vahinkoa.
Todennäköinen aiheuttaja on veneen pilssivesi. Pelastuslaitos tarkasti alueen.
Hälytys pelastuslaitokselle tuli kello 16.50.

Myös Veeran rannassa havaittiin sinilevää

26.7.2018
Veeran rannassa havaittiin keskiviikkona sinilevää. Uimista ei siellä suositella ainakaan toistaiseksi.
Myös Sappulan uimarannassa havaittiin jo aiemmin tällä viikolla sinilevää.
Sinilevätilanne saattaa muuttua tuntien sisällä muun muassa tuulen ja sateen vaikutuksesta.
-Kun uimaan menee, on hyvä tarkistaa vesi. Sinilevä voi hävitä tunnissakin, jos tuulee, sanoo päivystävä terveystarkastaja Hanne Partanen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterista.

Perhosia kameralla bongaava viihtyy niityllä

26.7.2018
Kirsti Lähdesmäki kerää perhosia, kamerallaan. Pitkän objektiiviputkensa kanssa hän päivystää niityllä kukkaloisteessa ja katsoo, jos uusia lajeja sattuu etsimeen.
Lue lisää tästä harrastuksesta päivän lehdestä, paperilehdestä tai tilaa näköislehti.

Sappulan uimarannalla sinilevää

24.7.2018

Tiistaina Sappulan uimarannalla on tehty sinilevähavainto. Asiasta on ilmoitettu terveystarkastajalle, joka tekee suunnitelman mukaisen katsastuskäynnin juuri tänään Puumalassa.

Uimakoulut on siirretty Sappulasta Veeran rantaan.

-Kun uimaan menee, on hyvä tarkistaa vesi. Sinilevä voi hävitä tunnissakin, jos tuulee, sanoo päivystävä terveystarkastaja Hanne Partanen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterista.

Orpojen koti

19.7.2018

Orvokit, nuo alkukesän ihastukset, ehtivät viime vuonna siementää piharuukuistaan niin tehokkaasti, että nyt pieniä orpoja orvokinalkuja pukkaa esiin sieltä täältä, hiekankin seasta. Orvot kukatkin joutuvat tyytymään niukkoihin eväisiin ja ansaitsevat siksi sinnikkyyspalkinnon, toisen elämän.
Pelastin kaupungista roskalaanille jätetyn saviruukun ja rakensin siihen orpokodin orvoille pikkuorvokeille. Tilaa vielä jäikin, joten tämä orpokoti on itseään täydentävää mallia. Uusille tulokkaille raivaan mielelläni tilaa. Myönnän kyllä, että tätäkin tekemistäni on seurannut hymähtely taholta jos toiseltakin, mutta naurakoot ne, joita tämmöinen estetiikkaan vivahtava ekologismi enemmän huvittaa kuin ilahduttaa.

Mutta on tässä asiassa vakavampikin puolensa. Maailma hukkuu pakolaisiin ja siirtolaisiin. Ja osa heistä, lapsia etupäässä, hukkuu meren aaltoihin, joiden ainoa tehtävä on haudata pakolaisten viimeisetkin toiveet jostakin paremmasta. Täällä lintukodossa, jossa olemme tottuneet vain kiistelemään pikkuasioista, ilman vilua ja nälkää tai turvattomina ja kodittomina, joudumme seuraamaan melkoisen avuttomina tätä eloonjäämiskamppailua.
Selvää on, että osa Eurooppaan tulijoista pakenee sotaa ja välitöntä kuoleman uhkaa. Osa on niitä, joiden silmissä kangastaa taloudellisesti parempi tulevaisuus. Siis maissa, jotka eivät kärsi esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksista samalla tavoin kuin vaikkapa monet Afrikan maat. Heidän tilannettaan voi hyvin verrata suomalaisten joukkomuuttoon Ruotsiin 1960-luvulla ja vielä senkin jälkeen. Tai suureen muuttoaaltoon Amerikkaan ja Kanadaan 1880-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jona aikana esimerkiksi Pohjanmaan lakeuksilta kaikki esikoispoikaa nuoremmat lähtivät lännelle. Kultaa vuolemaan, kuten he morsiamilleen kirjoittelivat.

Olipa entisen kodin ja kotiseudun jättämisen syy pelko henkensä menetyksestä tai toive paremmasta itselle ja jälkeläisille, molemmat ovat hyväksyttäviä ja ymmärrettäviä syitä. Kuitenkin Euroopalla on vain rajalliset resurssit asuttaa tulokkaita, johon liittyy alkuvuosina monesti myös heidän elättämisensä ja kouluttamisensa. Suomi ei ole ongelman kanssa yksin, mutta täällä sentään joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta löytyy yhteisymmärrystä siitä, että meillä on velvollisuus siinä kuin muillakin mailla ja kansoilla. Jakaa hyvästämme se, minkä jakaa voimme.
Kaikkialla näin ei ajatella. Unkarin, Puolan, Tshekin ja Slovakian hallitukset ovat EU:n jäseninäkin asettuneet vapaamatkustajan asemaan ja niiden pääosin oikeistopopulistiset perus sitä sun tätä -puolueet ratsastavat surutta kansalliskiihkolla ja rajat kiinni politiikalla. Italiakin on liittymässä samaan kuoroon, jota Amerikan pellepresidentti säestää ”Amerikka ensin” -twiiteillään. Ei mennyt EU:n äskeinen huippukokous aiheesta kuin Strömsössä eikä uudelta Helsinki-summitilta kannata odotella liikoja, kun vastakkain ovat rajojen siirtäjä ja muurien pystyttäjä.

Viime sodassa ja rintamien lisäksi sen selustan keskitysleireissä kuoli miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä syistä, joita olivat poliittinen vallanhimo, sula hulluus ja napoleonintauti. Nyt kun pakolaisten, orpojen ja matkalle menehtyneiden määrät lasketaan vielä kymmenissä tai sadoissa tuhansissa, olisi syytä katsoa peiliin ja kysyä mitä voisin, tai mitä voisimme tehdä toisin. Eikö ihmiskunta ja erityisesti sen sivistyneistö ole vieläkään valmis pelastamaan hädänalaisia ja siinä sivussa omat sielunsa?

Timo Korppi

Geopark-arvioitsijat näkivät saimaannorpan

Rokansaaren tutustumassa Charalampos Fasoulas (vas.), Tan Van Tran ja geologi Kaisa-Maria Remes. Kuva: Heli Rautanen.

19.7.2018

Puumalan Geopark-kohteet arvioitiin kansainvälisesti heinäkuun alkupuolella. Kyse on prosessista, jossa valitaan lopulliset kohteet kansainväliseen verkostoon. Puumalaa ja naapurikuntien kohteita kiersivät kaksi asiantuntijaa, arvioitsijat Tan Van Tran Vietnamista ja Charalampos Fasoulas Kreikasta. Parahiksi Puumalan-kierroksen aikana vieraille näyttäytyi myös saimaannorppa.

Luet aiheesta lisää tuoreesta Puumala-lehdestä.

 

Saaristolaispäivässä pääsi purjeveneteatteriin

Emma Golnick myi Martti Venäläiselle (edessä) ja Markku Miettiselle liput teatteriesitykseen.

19.7.2018

Saaristossa vietettiin viime lauantaina saaristolaispäivää. Hätinvirran lossin jälkeen ensimmäinen maamerkki vietettävästä päivästä tuli vastaan Haikosaaressa, kun tien laitaan olivat ilmestyneet pop up -pullakahvila ja Fridan käsityökauppa. Matkan jatkuessa reitin varrelle sattui useita kirpputoreja. Syömään ja kahvittelemaankin pääsi useassa paikassa.

Päivän ehkä mielenkiintoisin kulttuurielämys oli mahdollista kokea Nestorinrannan venerannassa. Laituriin oli nimittäin ankkuroitunut purjeveneteatteri, jonka kajuutta oli kuusipaikkainen katsomo, ikkunat toimivat näyttämönä ja maisema kulissina.

Millaisia esityksiä teatterissa nähtiin ja mitä katsojat tykkäsivät? Luet katsojien mietteet ja muidenkin saaristolaispäivään osallistuvien kommentteja tämän päivän lehdestä.

 

Veneestä loppui polttoaine, pelastuslaitos etsi kadonneet, kuusi lasta kyydissä

18.7.2018
Kaksi aikuista ja kuusi lasta oli lähtenyt veneilemään keskiviikkona. Kun ryhmää ei kuulunut takaisin mökille, teki omainen hälytyksen Etelä-Savon pelastuslaitokselle.
Pelastuslaitoksen Puumalan yksikkö pääsi nopeasti paikalle ja löysi venekunnan Riihonniemen alueelta. Veneestä oli loppunut polttoaine. Kukaan ei ollut vaarassa.
Hälytys pelastuslaitokselle tuli kello 14 aikaan.
Pelastuslaitos muistuttaa, että veneilemään lähtiessä on syytä kertoa reittisuunnitelmastaan ja varmistaa, että puhelimen akku on ladattu, jotta mahdollisissa ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä.

Teatteri-arvostelu: Katsastuksia monessa mielessä

Jalkapuuteatterin 40-vuotisjuhlavuoden esiintyjäkaarti. Kuva: Kari Kauppinen

18.7.2018
Jalkapuuteatteri
Katsastus
Käsikirjoitus Joni Skiftesvik
Ohjaus Timo Hagman ja ryhmä

Vettä sataa. Katsojia kourallinen. Urheat näyttelijät päättävät toteuttaa esityksen. Kyllä me suomalaiset kesäteatterin ystävät olemme katsastuksen tarpeessa innostuksessamme.
Jalkapuuteatteri viettää nelikymppistään Joni Skiftesvikin elokuvakäsikirjoitukseen perustuvalla näytelmällä Katsastus.
Näytelmä käsittelee Oulun seudulla asuvien nuorukaisten kasvua aikuisuuteen, auton katsastusvaikeuksia, uskonnollisuuden vaikutuksia ihmisten arkeen, Ruotsin ja Suomen rajaseudun elämän ristiriitoja sekä ihmissuhteiden ongelmallisuutta.
Näytelmässä on paljon myös uhoa ja ronskia tilanteita ja kielenkäyttöä.
Sovitus elokuvakäsikirjoituksesta näkyy selvästi pieninä kohtauksina, jotka katkaisevat juonen kulkua pitkine siirtymisineen tilanteesta toiseen. Myös tapahtuma-ajankohta liittyy sikäli menneisyyteen, että nykypäivän katsojan pitää huomioida, miltä elämä on tuona aikana näyttänyt pohjoisilla leveyksillä.

TIMO Hagmanin ja ryhmän ohjaus pitäytyy tekstin tarkassa toistossa ja esitys pitää hyvin pintansa.
Kuitenkin henkilöiden hahmoihin voisi lisätä sisäistä kasvua ja dialogin kohdistamisen tarkkuutta. Tekstin toisto ei aina tahtonut riittää luomaan hahmosta uskottavaa.
Hauskuutta myös esityksessä haettiin ja sitä löytyikin, mutta turhan arasti esittäjät luovuttivat osaamistaan.
Pienoinen kaavamaisuus ja asemallisuus vaivasi sinänsä näyttävää esiintyjäjoukkoa. Hauska Hillman-biili ja sen katsastusreissu on moni-ilmeinen ja kertoo tarinaa sen ympärillä olevista ihmisistä enemmän kuin uskoisikaan.

MATTI Siukola vetää keskeisen Viltterin roolin, jossa kiteytyy nuoruuden uhmakkuus ja pelko sitoutumisesta sekä avioliiton epävarmuudesta.
Mukana veljesryhmässä ovat Tuomo Reposen esittämä Junnu ja Timo Hagmanin rooli Öövini.
Tämä kolmikko häärää hieman eri elämänasenteella, mutta toisiaan tarkkaillen. Meno on välillä huikeaa ja suhtautuminen Viltterin avioliittoon ja kuka on todellinen tulevan lapsen isä piilee uhkana taustalla.

SIRPA Parri tulevana aviovaimona ja lapsen äitinä rakentaa Mallu-hahmostaan ehyen kokonaisuuden. Hänen pitävä luottamuksessa Viltteri-veijarin menohaluihin kestää ja rakkaus hieman erilaiseen vauvaan on vaikuttavaa.
Samoin Asta Kietäväinen Mallun äitinä ja sairaanhoitajana tekee sisäistetyt roolityöt.
Parrin ja Kietäväisen yhteiset kohtaukset ovat esityksen vakuuttavimmat.

MAIJA Majuri, Terho Pietikäinen ja Pia Hyötylä tekevät useita roolihahmoja, jotka lisäävät tarinan henkilögalleriaa ja tapahtumien etenemistä. Samoin Parri, Hagman ja Kietäväinen tekevät useita näytelmän hahmoja omien ”päärooliensa” ohella.
Tekniikasta vastaavat Timo Hagman ja Esa Törmä. Lavastus on tehty yhteistyönä.

KATSASTUKSIA jää vielä miettimään esityksen jälkeen. Auton lisäksi katsastimme suhdetta rajanaapuruuteen, nuoruuden kiusantekoon, uskoon, avioliittoon, rehellisyyteen ja erilaisuuteen, rakkautta unohtamatta.

Timo Heimonen

Teatteri-arvostelu: Tomera kyläkauppias pitää pintansa

Hurina täyttyi Mantteli-näytelmän myötä ennätysyleisöön viime viikolla, noin 330 katsojaa. Kuva: Kari Kauppinen.

17.7.2018
Hurissalon Harrastajateatteri
Mantteli
Käsikirjoitus Tuija Pitkänen
Ohjaus Ilkka Korhonen

Aurinko lämmittää, kolmas soitto, esitys on alkamassa. Hurissalon katetussa kesäteatterissa katsojat virittyvät näytelmän saloihin.
Tuija Pitkäsen kirjoittama teksti on ovelasti nykyaikaa ja mennyttä lähihistoriaa. Kylien elämä on vaakalaudalla. Koulut, kyläkaupat ja muutkin palvelut vähenevät, mutta kehitys ei aina ole yksilöiden ja yhteisöjen kannalta itsestään selvää.
Pitkänen näkee tekstissään tulevaisuuteen, mutta ei unohda menneisyyden merkitystä. Maahanmuutto, byrokratia, juonittelu ja rakkauden syvät juonteet kuljettavat esitystä kiintoisasti eteenpäin.
Kyläkaupan uusi omistaja saa kuulla uusista tielinjauksista, jotka lopettaisivat kaupan kokonaan, mutta se ei käy ja vastaiskuun lähdetään suurin panoksin.
Kaupan historiaan kuuluu myös salaisuuksia, jotka nousevat esille salaperäisin viittein. Kyläkaupan vintiltä löytyy vanha mantteli, jonka tarinaan liittyy myös kielletyn rakkauden huuma.

OHJAAJA Ilkka Korhonen poimii näytelmän teemat herkulliseksi kokonaisuudeksi.
Esitys rullaa rytmikkäästi ja kohtaukset toimivat saumattomasti.
Myös roolihahmot elävät uskottavasti.
Hurissalosta näyttää löytyvän melkoinen määrä osaamista.
Korhonen toteuttaa myös kesäteattereissa harvoin nähtyjä toiminnan takautumia osuvasti. Huumori on myös nostettu esiin oivallisesti. Pientä naurun hyrinää kautta esityksen.
Esitysten myötä näyttelijät varmaankin saavat vielä lisää varmuutta ja pystyvät syventämään esittämiään roolihahmoja.
Näytelmän ihmiset ovat hyvin inhimillisiä ja tunnistettavia, joten jokaiseen voi hyvin samaistua. Ohjaaja on rakentanut hyvän tiimin.

NOORA Virtanen uutena kyläkauppiaana rakentaa vahvaa ja topakkaa roolia avoimin vedoin. Kauppias Sirkka Koistinen ei pienestä hätkähdä. Hän panee asiat luistamaan, olkoon kysymys kaupan edusta tai innokkaan kosijan epätoivosta. Virtanen omaa hyvän äänenkäytön ja huumori on hauskan reipasta.

HARRI Lähde eläkkeelle jäävänä kauppiaana unelmoi ulkomaanmatkasta, mutta joutuu vielä taistelemaan kaupan puolesta. Lähde tekee roolista hyvin sympaattisen.
Liisa Käkränen kyläkauppiaan äitinä tuo eloisasti mukaan menneisyyttä ja puolustaa kiihkeästi kaupan pysyvyyttä. Käkräsen esittämän Helkan ja kirkkoherra Hedbergin välinen vanha rakkaus leimahtaa uudelleen esiin.
Reijo Parkkinen kirkkoherrana näyttäytyy nöyränä ja hieman alistettuna aviomiehenä koomisin piirtein.
Kati Kotro ruustinnana on näytelmän pahan ilman lintu. Kotro vetää roolin ihanan ronskisti. Miestänsä pettävä, kunnanjohtajan rakastaja ja rakennuslautakunnan jäsen Elisabeth Hedberg yrittää kaikin keinoin viedä läpi tiesuunnitelman ja löytää kauppaan liittyvä aarre.
Tauno Montonen kunnanjohtajana luottaa ihastuksensa suunnitelmiin ja on mukana auvoisan tulevaisuuden toivossa.

JUHANA Mäkilä tekee esityksessä kaksi erilaista roolia, jotka molemmat ovat näytelmän ytimessä.
Lada-mies Koposena Mäkilä vetää riemastuttavan hahmon, joka piirittää uutta kauppiasta ahnaasti ja toisessa roolissa ”Anka” Andrei Andrejevits Komarenkona, neuvostoliittolaisena työvankina, joka vaikuttaa oleellisesti kaupan menneeseen historiaan.
Jenni Kosonen Konkelon kylän tietotoimistona on humoristinen hahmo, joka tietää kaiken. Kosonen on kuin luotu rooliinsa.
Niina Väisänen siivoojana saa tietää salaisuuksia, joilla on merkitystä kaupan historian kannalta. Hän ei uskalla myöskään kertoa kunnan ”pikkujouluharjoituksista”, sillä niihin liittyy suuri paljastus.
Eevi Piili nuorena nimismiehenä on topakka lainvalvoja, joka lopulta löytää syylliset.

KTLÄKAUPAN historiaan liittyvissä takaumissa esiintyvät Oliver Kuusinen kaupan perustajana, Eevi Piili hänen vaimonaan, Simo Luukkonen vanginvartijana, Juhana Mäkilä neuvostoliittolaisena sotavankina ja hellyttävästi Justus Mäkilä kyläkauppias Jaska Koistista lapsena.

ESITYKSEN tekniikasta vastaavat Oskari Kymäläinen ja Janne Väisänen.

Timo Heimonen

Metsäpalovaroitus voimaan Etelä-Savossa

17.7.2018
Etelä-Savoon annettiin metsäpalovaroitus tiistaina.
Ilmatieteen laitos varoittaa, että metsäpalon vaara on kuivuudesta johtuen ilmeinen. Tuulisella säällä palot leviävät erittäin nopeasti.
Metsäpalovaroituksen aikana ei saa sytyttää nuotiota eikä muuta avotulta.
Tuli voi levitä tuulen mukana lentävästä kipinästä.

MYÖS hellevaroitus on voimassa ja koko tiistai on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä.
Kroonisia sairauksia potevien oireet vaikeutuvat merkittävästi. Lämpörasitus haittaa myös perusterveiden toimintakykyä.

Norppapuistosta kadonneet lelut löytyivät

Jutta Tiusasen lapset Aada ja Aatu Martikainen sekä leikkimään tullut poika alkoivat kaivaa kuoppaa Afrikkaan asti ja löysivät kadonneet lelut. Kuva: Jutta Tiusanen

15.7.2018
Heinäkuun alkupuolella Norppapuistosta varastetuksi epäillyt kaikkien lasten käytössä olleet lelut ovat löytyneet. Niitä ei olekaan varastettu, vaan ne oli kaivettu syvälle hiekkaan.
-Olimme tänään sunnuntaina aamupäivällä lasteni kanssa Norppapuistossa hiekkalaatikolla, ja viereemme kaivauksia tuli tekemään joku meille vieras lapsi. Lapset alkoivat kaivaa yhdessä syvää kuoppaa, ”Afrikkaan asti”, kunnes alkoivat löytää ”aarteita, ainaki satatuhatta”, kertoo Jutta Tiusanen.
-Yksi toisensa jälkeen siis kadonneet hiekkalelut putkahtelivat esiin syvältä hiekkalaatikosta. Ja sekös lapsista oli jännittävän hauskaa, jatkaa Tiusanen.

LELUT oli Norppapuistoon toimittanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Puumalan yhdistys. Sen hallituksen jäsenet ovat todentaneet, että lelut ovat samat kuin kadonneet.
Jutta Tiusanen sanoo olettavansa, että hiekkalelut oli piilotettu tarkoituksella, sillä ne olivat sen verran syvällä.
-Löysimme siis koko kuvassa olevan kasan hiekkaleluja.
Puistoon ehtivät Puumalan kunta ja MLL hankkia jo uusia leluja.
-Leikit jatkuvat nyt siis uusien ja entisten lelujen turvin Norppapuistossa, sanoo Tiusanen.

Kari Kauppinen

Saimaan höyrylaivaregatta pysähtyi ”ylivoimaisesti parhaassa kesäsatamassa”

Satamassa oli kymmenkunta höyrylaivaa..

12.7.2018
50-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Höyrypursiseuran laivaregatta rantautui tiistaina Puumalan satamaan. Seuran kaksiosaista regattaa vietettiin viime viikonloppuna Lappeenrannassa ja ensi lauantaina höyrylaivasaattue ankkuroituu Savonlinnan satamaan.
-Puumala on välipysähdyspaikka ja aika iso osa laivoista pysähtyy täällä tänään. Sovimme, että täällä pidetään avoimet ovet ja yleisö pääsee tutustumaan parin tunnin ajan höyrylaivoihin, kertoi kotkalainen Suomen Höyrypursiseura ry:n kommodori Taisto Nevalainen, joka seilasi Saimaalla vanhan Ahti-hinaajan kyydissä.
-Puumalan pysähdys johtuu siitä, että kunnassa on ihan ylivoimaisesti paras kesäsatama, laivan kannella rupatellut lappeenrantalaismiehistö kommentoi.

Mitä kaikkea päivään kuului ja millaisia havaintoja höyrylaivoihin tutustuneet vieraat tekivät?

Niistä luet tänään ilmestyneestä Pumala-lehdestä.

Lasten hiekkalelut varastettiin Norppapuistosta

Enää leluja ei ole näin paljon. Hiekkalaatikolle jätettiin vain muutama lelu. Kuva: Annukka Kotsalainen.

12.7.2018
Vain muutama lelu jäi jäljelle, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Puumalan yhdistyksen Norppapuistoon kaikkien yhteiseen käyttöön lahjoittamat lelut varastettiin puistosta heinäkuun alussa. Kadoksissa olevia hiekkaleluja on noin 30, muun muassa ämpäreitä, lapioita ja kuormureita.
-Lelut on pitänyt todella tarkoituksella viedä, koska se vaatii useamman jätesäkin kantamiseen, sanoo MLL:n Puumalan yhdistyksen sihteeri Laura Pitkonen.

Kuinka pian tilalle saadaan uusia leluja? Sen luet uusimmasta Puumala-lehdestä.

Ammattilaisten teatteri tuo jälleen nimekkäät näyttelijät paikalle

Antti Virmavirta sanoo, että runous on kova laji. Runo on hyvin punnittua tekstiä; jokainen säe kertoo ja sisältää paljon.

5.7.2018

Järjestyksessään kolmas Teatterifestit, yhteensä neljä esitystä, nähdään ja kuullaan viikonvaihteessa.
Myös lapsille on ensimmäistä kertaa oma esityksensä.

Teatterifestit on vakiinnuttanut paikkansa ammattinäyttelijöiden mielissä, sillä kun näyttelijöitä kysellään paikalle, tulijoita on tullut. Tälläkin kertaa mukana on kova esiintyjäkaarti, sillä paikalla ovat Mika Nuojua, Erkki Saarela, Antti Virmavirta ja lastenteatterissa Tuija Nuojua.
-Aina joku tietää jonkun, jolla on sopiva esitys, kertoo Ismo Kotro, joka on yksi festivaalien moottoreita.
Siten saapui Virmavirtakin tänä vuonna, joka esittää runonäytelmän.
-Sanottiin, että hänellä on aina ollut hyviä monologeja, että soitapa hänelle, Kotro taustoittaa.

Mitä oikein on luvassa ja millaiset katsojatavoitteet tapahtumalle on asetettu? Niistä pääset selville lukemalla uusimman Puumala-lehden.

 

Antti Muurinen palasi Puumalaan jalkapalloleirille

Muurinen on kautta aikain Suomen menestyneimpiä valmentajia, joten hän pääsi leirihumun keskellä myös kirjoittamaan nimikirjoituksia.

5.7.2018

Entinen Suomen jalkapallomaajoukkueen valmentaja ja Mestarien liigassa valmentajana toiminut Antti Muurinen seurasi tiistaina urheilukentän viheriöllä, kun lähes sata lasta ja nuorta juoksivat pallon perässä. Toista kertaa Puumalan jalkapalloleirillä valmentajana oleva Muurinen totesi, että leiri on hyvä tapa viettää kesää.

-Täällä on hyvä ja iloinen meininki. Sää voisi olla pikkuisen parempi, mutta ei sen anneta haitata, hän totesi hyväntuulisena.

Luet Muurisen kuulumisista ja tuoreista leiritunnelmista lisää tänään ilmestyneestä Puumala-lehdestä.