Pistohiekalla ollaan vapun vietossa

Teemu ja Paula Hakolahden asuntovaunussa on tilaa myös Telmalle, joka kulkee pariskunnan matkassa lähes kaikkialle.

30.4.2018

Monet karavaanarit ja matkailuautoilijat ovat avanneet matkailukautensa vapun alla.
Pistohiekallekin ovat jo ensimmäiset leiriytyjät saapuneet usean autokunnan voimin.
Teemu ja Paula Hakolahti saapuivat vapun viettoon eilen Lappeenrannasta.
-Asuntovaunu haettiin talvisäilytyksestä viime sunnuntaina. Olemme kauden ensimmäisellä reissulla ja lähdimme vähän testaamaan lähimatkailua, Hakolahdet kertovat iloisesti.
-Täällä oli eilen ainakin kymmenen autokuntaa, mutta muutama  lähti aamulla pois. Täällä on oikein rauhallista.
Pariskunta viettää vappuaaton iltaa grillaten ja syöden sokerimunkkeja.

HAKOLAHDET kävivät Pistohiekalla ensimmäisen kerran viime keväänä.
He kertovat, että asuntovaunuilun lisäksi kausi avautui samalla myös toiselle harrastukselle, jonka vuoksi he halusivat tulla nimenomaan Puumalaan ja Hurissaloon.
Mikä tuo harrastus on, sen luet heti torstaina ilmestyvästä lehdestä.

 

Norppalaskennan tulokset tulivat, Puumalassa syntyi yksitoista kuuttia

Pasi Luukkonen kuvasi norpan tällä viikolla Lintusalontien varressa.

27.4.2018

Tämän kevään norppalaskenta on alustavasti valmistunut. Tiedot varmistuivat myöhään perjantaina iltapäivällä. Puumalaan on syntynyt yksitoista kuuttia.

Vielä keskiviikkona varovainen arvio oli 4-6 kuuttia Puumalaan, mutta lukujen lopullinen ynnäys tuotti kaksinkertaisen tuloksen.

TOLVANSELÄN-KATOSSELÄN alueella syntyi yhteensä yhdeksän kuuttia ja niistä kuusi Puumalan puolella. Kolme on Sulkavalta.

Lietvedellä syntyi viisi kuuttia, joista neljä Puumalaan ja yksi Juvalle.

Petranselän-Varissaarenselän alueella syntyi yksi kuutti Puumalaan. Kun alueeseen lasketaan Vetojako ja alue Yövedelle asti, niin kuutteja syntyi tällä alueella yhteensä viisi.

YHTEENSÄ tänä vuonna syntyi 77 kuuttia. Niistä neljä on löytynyt kuolleena.

Kuolleista yhden on tappanut kettu, ja toistakin epäillään ketun surmaamaksi. Kaksi kuuttia on pesäkuolleita.

VUOSI sitten keväällä syntyi arvioidusti 83 kuuttia, joista neljätoista kuolleena.

Kuuttien määrä voi vielä muuttua pesäpaikkasukellusten myötä. Lisäksi arvioita joudutaan tekemään sellaisilla alueilla, joissa ei ole päästy käymään.

Kari Kauppinen

Kansallista veteraanipäivää vietettiin juhlavasti

Kunniamerkin Kerttu Leinolle luovutti Puumalan sotaveteraanit ry:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Kantola.

27.4.2018

Kerttu Leinolle ja Aarne Reposelle luovutettiin tänään perjantaina Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan kunniamerkit. Kunniamerkkien luovutus oli osa juhlallisuutta, vietettäessä kansallista sotaveteraanipäivää.
-Kunniamerkki tuntuu vähän ihmeelliselle, sillä en osannut tehdä mitään erikoista. Tein vain sen, minkä tarvitsi. Olin aina ensimmäisenä menossa, toteaa Kerttu Leino.
-Tuntuu niin kivalle, että meitä, jotka silloin yritimme kaikkemme isänmaamme ja kansamme hyväksi, kunnioitetaan tällä tavalla. Siitä on suuri kiitollisuus.
Sama kunniamerkki myönnettiin myös Martta Paajaselle. Se luovutetaan hänelle ensi viikolla.

Sankarihautausmaalla laskettiin myös seppeleet sankarimuistomerkille ja vapaussodan muistomerkille.
Luet aiheesta lisää ensi viikolla ilmestyvästä lehdestä.

 

 

Kahtia jaettu Suomi

27.4.2018
Näin sisällissodan muistovuonna on julkaistu lukuisia uusia kirjoja vuoden 1918 tapahtumista Suomessa, ja vuosi näkyy toki monella muullakin tavalla. Pari viikkoa sitten televisiosta tuli Edvin Laineen ohjaama Täällä pohjantähden alla, joka onkin näyttelijäsuorituksissaan äärimmäisen onnistunut tulkinta erinomaisesta kirjasta.
Erityisen mielenkiintoinen on Jussi Koskelan ja Salpakarin (kirkkoherra Lauri ja rouva Ellen) pariskunnan suhde. Salpakarithan arvostivat Koskelaa ja hankkivat hänelle jopa raivaajamitalin.
Erikoisin kohtaus onkin ehkä Jussin ja kirkkoherran keskustelu, jossa Salpakari perusteli Koskelan maiden siirtoa osaksi pappilaa Jussin heikentyneellä terveydellä. Kirkkoherra antoi ymmärtää tekevänsä Koskelalle palveluksen, kun vei tältä kolmanneksen torpan pinta-alasta takaisin pappilan yhteyteen.

Ellen Salpakari oli puolestaan vielä miestään enemmän suomalaisuusmielinen, joka iloitsi vilpittömästi Bobrikovin surmasta, mikä tapahtui nykyisen työpaikkani valtioneuvoston linnan pääportaikossa.
Surmaaja Eugen Schauman tappoi itsensä samalle paikalle, kun taas Bobrikov kuoli vasta myöhemmin sairaalassa.
”Onneksi ei kitua tarvinnut”, oli Jussi Koskelan kovin paljon arkisempi näkemys kaukaisista tapahtumista: Jussi tuskin oli koskaan Helsingissä käynytkään.
Salpakarit ja Jussi elivät siis aivan eri maailmoissa, vaikka olivatkin paljon tekemisissä keskenään. Aineellinen ja sivistyksellinen epätasa-arvo oli tuolloin vielä aivan omaa luokkaansa. Tämä oli omiaan lisäämään yhteiskunnallista epävakautta ja oli myös luonnollisesti yksi syy vuoden 1918 tapahtumiin.

Tulevaisuuden kannalta asia on kuitenkin edelleen varsin ajankohtainen.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ei kansakunnan vaurastumisesta huolimatta ole suinkaan vain historiaa, vaan se muuntaa muotoaan ajan myötä.
Suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä on, että miten entistä avoimemmassa ja informaation perustuvassa yhteiskunnassa edistetään kansalaisten henkistä eheyttä. Helppoa se ei varmasti tule olemaan.

Matias Hilden

Saimaannorppa löysi kaikki tehdyt apukinokset

Risto Eronen on viimeisinä laskentapäivinä käyttänyt ilmatyynyalusta, jolla pystyy liikkumaan vedessä ja jäällä. Kuva: Risto Erosen albumi.

26.4.2018

Norppalaskennan viralliset tulokset julkistetaan koko Saimaan alueelta perjantaina. Viimeiset laskennat on tehty tällä viikolla. Puumalassa tilanne on viime vuosien kaltainen.
-Kuutteja on syntynyt 4-6. Tällä alueella syntyneet kuutit ovat tänä vuonna syntyneet kaikki kolattuihin apukinoksiin, joita tehtiin kuusitoista kappaletta, sanoo laskennasta Puumalassa vastannut Risto Eronen.

Keskiviikkona useampi ohikulkija sai ihastella saimaannorppaa Lintusalontiellä, kun se katseli elämänmenoa Liimattalan ja Lintusalon välisellä alueella. Norppa ei säikkynyt sitä kuvaamaan pysähtyneitä ihmisiä, vaan köllötteli jäällä pitkään ennen takaisin veteen pulahtamista.
Katso lehdestä tämän saimaannorpan valokuva, jonka otti Pasi Luukkonen.

 

Hurissalon kylätalon omistus halutaan purkaa halkomalla

Hurissalossa on käyty kovaa keskustelua kyläläisten kesken. Lauantain vuosikokousta yksi paikalla ollut kiitti pitkästä aikaa mukavaksi.

26.4.2018

Hurissalotalon omistus halutaan järjestää uudelleen. Kiinteistö tontteineen pyritään halkomaan. Vuosikokousta pitänyt Hurissalon kyläyhdistys hyväksyi halkomiseen lähtemisen viime lauantaina ja toimenpiteen tekee Maanmittauslaitos.

Mitä halkominen käytännössä tarkoittaa ja millä aikataululla se etenee, sen luet tuoreesta lehdestä.

 

Essote kertoi lisää tietokonehäiriöstä: leikkauksia saatetaan siirtää, kotiutukset eivät onnistu ajallaan, puhelinajat jumissa

24.4.2018
Essoten potilastietojärjestelmässä on pahoja häiriöitä. Tällä hetkellä ohjelma ei toimi. Häiriö alkoi eilen.
Essote viestittää, että sovittuja vastaanottoja voidaan joutua perumaan, päivystyksessä jonot voivat olla pitkiä, kaikkia asioita ei välttämättä voida hoitaa, osastoilta kotiutukset eivät onnistu ajallaan, leikkauksia voidaan joutua siirtämään ja sovittuja puhelinaikoja ei voida soittaa.
-Tilanne on todella ongelmallinen, riskit potilasturvallisuudelle suuria ja tästä voi tulla myös suuret kustannukset. Fokusoimme toimintaamme pelastavaan toimintaan. Toivomme, että asiat ratkeavat palveluntoimittajan puolelta pikaisesti, sanoo päivystyspalvelujen ylilääkäri Santeri Seppälä.
-Jos ei ole kyse henkeä uhkaavasta asiasta, niin asiakkaan kannattaa vain odotella rauhassa.
Essote viestittää, että Ensineuvoon kannattaa soittaa vain kiireellisissä asioissa. Kiireettömissä asioissa ei aikoja anneta.

TERVEYDENHOITOHENKILÖKUNTA joutuu kirjaamaan tapahtumia käsin.
-Koneelle ei päästä välttämättä laittamaan mitään emmekä näe ehkä myöskään potilaan tietoja, sanoo sairaanhoitaja Anne Kolehmainen Puumalan terveysasemalta.
-Maanantaina puolilta päivin tämä alkoi oireilla.
Puumalassa on tiistaina pystytty tekemään yksi hoitajan vastaanottoaika, mutta sen jälkeen järjestelmä jumiutui jälleen.
-Hetken järjestelmä toimi, mutta nyt en pääse asiakkaan tiedoista pois.
Ongelmaa korjataan koko ajoin.
-Hyvin hitaasti tämä toimii. Välillä tietoihin saattaa päästä. Jos jaksaa odottaa, niin potilaan tiedot saattaa saada auki.
Kyse on kuntayhtymän toiminnan kannalta kriittisestä järjestelmästä.
Aiemmin kerrottiin, että vika on Essoten potilastietojärjestelmä Efficassa, jonka toimittaa Tieto Oyj. Ongelma ei kuitenkaan ole itse varsinaisessa järjestelmässä, vaan se on paikannettu palvelinalustaan Tieto Oyj:n konesalissa. Vikaa on korjattu heti sen löytymisestä lähtien. Tieto Oyj:stä kerrotaan, että juuri äsken liikenne on ohjattu korvaavaan palvelinalustaan. Tämän pitäisi korjata tilanne. Testaus on parhaillaan menossa.

Kari Kauppinen

Essoten tietokonejärjestelmä sekaisin, aikoja voidaan joutua perumaan

24.4.2018
Essoten potilastietojärjestelmässä on pahoja häiriöitä. Tällä hetkellä ohjelma ei toimi. Häiriö alkoi eilen.
Sovittuja vastaanottoja voidaan joutua perumaan. Päivystyksessä jonot voivat olla pitkiä. Kaikkia asioita ei välttämättä voida hoitaa.
Essote viestittää, että Ensineuvoon kannattaa soittaa vain kiireellisissä asioissa. Kiireettömissä asioissa ei aikoja anneta.
Terveydenhoitohenkilökunta joutuu kirjaamaan tapahtumia käsin.
-Koneelle ei päästä välttämättä laittamaan mitään emmekä näe ehkä myöskään potilaan tietoja, sanoo sairaanhoitaja Anne Kolehmainen Puumalan terveysasemalta.
-Maanantaina puolilta päivin tämä alkoi oireilla.
Puumalassa on tiistaina pystytty tekemään yksi hoitajan vastaanottoaika, mutta sen jälkeen järjestelmä jumiutui jälleen.
-Hetken järjestelmä toimi, mutta nyt en pääse asiakkaan tiedoista pois.
Ongelmaa korjataan koko ajan.
-Hyvin hitaasti tämä toimii. Välillä tietoihin saattaa päästä. Jos jaksaa odottaa, niin potilaan tiedot saattaa saada auki, sanoo Kolehmainen.
Kyse on kuntayhtymän toiminnan kannalta kriittisestä järjestelmästä.
Sama häiriö on myös muutaman muun sairaanhoitopiirin alueella, ainakin Kotkassa ja Lappeenrannassa. Vika on Essoten potilastietojärjestelmä Efficassa, jonka toimittaa Tieto Oyj.

Kari Kauppinen

Puumalaan matkalla ollut moottoripyöräilijä menehtyi

23.4.2018
Ulkopaikkakuntalainen 70-vuotias mies menehtyi sunnuntaina Suurlahdentiellä Mikkelin puolella. Mies oli tulossa kyseisen tien varrella Puumalan puolella sijaitsevaan kohteeseen.
Hätäkeskukseen tuli eilen sunnuntaina kello 22.25 ilmoitus, jonka mukaan Mikkelissä Suurlahdentien 2993 kohdalta oli löytynyt kaatunut moottoripyörä sekä moottoripyörän lähettyviltä sen kuljettaja, joka oli menehtynyt.
Poliisin suorittaman tutkinnan perusteella on selvinnyt, että moottoripyöräilijä on ajanut Suurlahdentietä pitkin Ristiinasta kohti Puumalaa ja suoralla tieosuudella mäenharjanteen jälkeen moottoripyörä on ajautunut tien vasemmalle puolelle ennen onnettomuutta.
Tapahtumaan ei liity toista ajoneuvoa.
Poliisi jatkaa tapahtuman tutkintaa.
Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijähavaintoja tapahtumaan tai Suurlahdentietä pitkin sunnuntai-iltana 22. huhtikuuta liikkuneita ilmoittautumaan joko puhelimitse 0295 415 232 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi

Huijauspankkisiirroilla yritetään saada tuhansia euroja

Laskut kannattaa lukea tarkkaan.

19.4.2018
Yritykset ovat saaneet sähköpostilla ympäri maata huijausviestejä, joissa kehotetaan tekemään pankkisiirto. Myös Puumala-lehti on saanut kyseisen viestin.
-Näitä vastaavanlaisia viestejä on tullut ympäri valtakuntaa eri yrityksille ja suunnilleen samoilla tiedoilla, viittaa Itä-Suomen poliisilaitoksen Mikkelin aseman rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen Puumala-lehdenkin saamaan viestiin.
Huijauspostissa pyydettiin lähettämään 9 885 euron summa pankkisiirtona Italiaan.
Poliisi on kirjannut tapauksesta ilmoituksen törkeän petoksen yrityksenä.

Kari Kauppinen

Kun polkupyörä on kunnossa, on mukavampi matkata

Sähköpyörä on mainio väline vaikka työmatkoille.

19.4.2018

Pyöräilykausi on rullannut vauhtiin hyvien kelien myötä ja huoltoja tehdään tiuhaan tahtiin. Polkupyörä kannattaa huoltaa tai huollattaa, jotta matkanteko olisi mahdollisimman mukavaa.

Uusimmassa lehdessä kerrotaan, mistä asioista miellyttävä ja rento ajokokemus alkaa. Samalla pureudutaan siihen, mitkä asiat pitää olla polkupyörässä kunnossa ennen matkalle lähtöä ja millaisia asioita kannattaa ottaa huomioon lähtiessään ensimmäiselle pyöräilylenkille.

Oletkos tullut ajatelleeksi, että polkupyörän käyttötarkoitusta olisi hyvä pohtia jo ostovaiheessa, sillä kaksipyöräisiä löytyy monenlaisiin harrastuksiin?

Puumala hakee YK:n lastenjärjestöltä lapsiystävällisen kunnan statusta

Laura Pitkonen jakaa Unicef-hankkeesta kunniaa muillekin, sillä asiasta on puhuttu jo pitkään. Hän sanoo olevansa todella ylpeä Puumalan jo nykymuotoisesta lapsiystävällisyydestä.

19.4.2018

Kunnanhallitus päätti hakea YK:n lastenjärjestön Unicefin Lapsiystävällinen kunta -hankkeeseen. Suomessa statuksen omaa vain kuusitoista kuntaa, joten Puumala hakeutuu harvojen joukkoon. Vaikka kunta on parantanut lapsiperheiden asemaa ja tehnyt kunnasta heille houkuttelevan asua, Unicef-hankkeella uskotaan olevan vielä syvempiä vaikutuksia.

Mitä tunnustuksen saaminen käytännössä vaatisi, millaisiin toimiin kunnassa ryhdytään ja kuultaisiinko lapsia päätöksenteossa oikeasti? Luet aiheesta lisää uusimmasta lehdestä.

 

Lääkärin saamiseksi on laitettu kaikki keinot peliin

Terveyskeskuslääkärin virka on edelleen haettavana.

19.4.2018

Lääkäritilanteeseen saatiin viime viikolla helpotusta, kun Puumalan asumispalveluiden puolella aloitti työskentelynsä tuttu lääkäri, Esa Jolkkonen. Hän käy palvelutalossa tapaamassa potilaita kerran kuussa ja on samalla mukana kotihoidossa. Vaastaanottopuolelle on tulossa uusi laite, mutta terveyskeskuslääkäriä etsitään edelleen. Sen saamiseksi on otettu käyttöön uusi keino.

-Nyt halutaan laittaa kaikki mahdolliset voimat peliin, jotta sinne löydetään vakituinen lääkäri, sanoo Essoten vastaanottopalveluiden ylilääkäri Hans Gärdström.

Mikä tuo konsti on, se selviää tuoreimmasta lehdestä.

Joka niemeen, notkohon, saarelmaan

12.4.2018
Siinä oli vuosien saatossa hankittu talot ja mökit, autot ja veneet. Oli raadettu aamusta iltaan palkkatyössä ja kasvatettu pankin saamisia erilaisina lainoina. Korkoa oli maksettu koron päälle – väärään suuntaan. Oli pyydetty lyhennysvapaita ja niitä saatu. Oli pyydetty armonaikaa, jatkoaikaa, lisäaikaa – aina saatu.
Pankki on ihan kiva kaveri niin kauan, kun palkkatyötä meillä velallisilla riittää. Vaan mitäpä sitten, kun yyteet osuvat omalle kohdalle tai se kauan odotettu eläke lopulta koittaa, Poika oli miettinyt asiaa jo pitkään. Mitä minulta jää tyttärille?

Eläkeikään oli vielä aikaa eivätkä yyteetkään siintäneet välittömässä lähitulevaisuudessa. Työtä riitti liiaksi saakka.
Joka ilta Poika mätkähti sohvaansa, omassa pikkuisessa olohuoneessaan, omassa pikkuruisessa talossaan, omalla piskuisella tontillaan. Olen kuolemanväsynyt. En jaksa enää. Haluan levätä, hän mietti ja nukahti mietteisiinsä, näki unta seuraavan päivän työrupeamasta, pankista, lyhennyksistä, veneestä, mökistä, autosta ja talosta.

Viikonlopuksi Poika pakkasi tavaransa autoon ja otti suuntimat mökilleen Puumalaan.
Vaimo oli karannut jo ajat sitten toisaalle, ei kai ollut jaksanut pihanhoitoa kahdessa paikassa, olipa inhonnut veneilyäkin, ei jakanut Pojan innostusta aitoon leivinuunissa paistettuun hapanleipään, sienestykseen ja marjastukseen.
Tyttäret katsoivat isäänsä halveksivasti. LOL! OMG! Mökille! Puumalaan! Muorin vanhaan, haisevaan tölliin, veneilemään. Never in my life!
Mitä tästä tulee? Naapurissa on vanha mummonmökki seisonut myymättömänä vuositolkulla ja valtamedia paukuttaa päivästä toiseen, miten maaseudun talot eivät enää käy kaupaksi.
Nuoret eivät halua omistaa mitään. He haluavat matkailla, nauttia, saada elämyksiä. Miksi minä olen tämän kaiken hankkinut?

Poika käveli rantaan ja istahti jo lapsuudesta tutulle rantakivelle. Saimaa liplatteli niin kuin aina ennenkin, norppakin näyttäytyi, vanhat männyt kohisivat tuulessa. Roskaavat p….leet, oli vaimo huomauttanut ja heiluttanut kiukkuisena haravaa, vaatinut Poikaa kaatamaan männyt. Ei ollut Poika kaatanut. Niin oli vaimo itse kiukkuisena liuennut ja jättänyt Pojan nojaamaan haravanvarteen.
Tuliko elettyä elämätön elämä? Tuliko rakennettua menneiden sukupolvien hengessä lapsille jätettävää? Tuliko raadettua suotta? Rappeutumaan. Rapistumaan. Puskutraktorin yliajettavaksi, Poika oli aivan uupunut. Edessä elämän viimeinen kolmannes, jos sitäkään. Omaisuutta, velkaa ja vihaisia tyttäriä ympärillä kiusaksi saakka.

Vastarannalta nousi saunanpiipusta savua. Vanha koulukaveri Juha se siellä lämmitteli saunaansa ja oman muorinsa ja pappansa vanhaa torppaa. Siltäkin oli vaimo karannut, kun ei ollut viitsinyt enää ajella Vantaan ja Puumalan väliä. Oli vienyt mennessään kaiken irti lähtevän. Juhalla ja vaimolla ei ollut ollut avioehtoa. Poika sytytti savukkeen. Poltteli harvakseltaan, vaikka tiesi senkin vähän olevan pahaksi koko kansantaloudelle, kikylle, sotelle ja mitä niitä nyt onkaan. Syntiähän se, päivänselvä asia!
On se taivaan kiitos, että mitään ei saa mukaansa, Poika kuuli korvissaan yhtäkkiä Muorin viimeiset sanat. Hoitavat sitten jälkeenjäävät asiat niin kuin viisaaksi näkevät.

Suuri taakka kirposi Pojan harteilta. Kirjoitelkoot lehdet mitä haluavat, toitottakoot Helsingin Kallion ihanuutta, ajakoot alas maaseutua, olkoot otettuja urbaanin elämän sykkeestä.
Minä Poika lämmitän saunan, huudan lahden yli Juhalle, tarjoan sille oluen. Yhdessä sitten moitimme naisten kataluutta, lasten kiittämättömyyttä ja valtamedian valtaa. Mitä se meille kuuluu, mitä meidän jälkeemme jää. Hoitakoot!

Päivi Musakka

Nuottakalastus on muuttunut harvinaiseksi kalastusmuodoksi

Teijo Keijonen on tottunut työskentelemään paljain käsin kovassakin pakkasessa, vaikka ei sitä voi suositella säännölliseksi tavaksi. Keijonen on myös kokenut nuottaverkon tekijä.

12.4.2018

Teijo Keijonen ja Paavo Kyhyräinen käyvät nuotalla Saimaan Syyrinkiselällä. Nuotta laskettiin järveen tämän talven osalta viimeisen kerran tiistaina. Luet tuoreesta lehdestä, kuinka nuottaverkko lasketaan jään alle, miten paljon kalaa tulee kerralla ja minne kaikki muikut toimitetaan.

Tilaa ja lue näköislehti heti tai osta irtonumero kaupoista tai Ärrältä. Paperilehden saat ensi viikoksi, kun tilaat sen viimeistään tiistaina aamupäivällä.

 

Esa Pitkonen ajoi tulokaskaudella SM-hopealle moottorikelkkailun sprinttisarjassa

Esa Pitkosen moottorikelkka on ollut käytössä koko kauden ajan.

12.4.2018

Moottorikelkkailija Esa Pitkosen kausi päättyi viime viikonvaihteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Sprinttiä ja enduroa harrastava Pitkonen osallistui tänä talvena ensimmäistä kertaa harrastajien SM-sarjaan ja vaikka kaudelle sattui vakava onnettomuus, tulokaskaudelta irtosi palkinnoksi hienosti sprintin hopeasija.

Pitkonen kertoo lehdessä ajatuksiaan kuluneesta kilpailukaudesta ja ensi kauden tavoitteistaan.