Puumala-lehti ilmaiseksi verkossa pääsiäisen ajan

30.3.2018
Puumala-lehti on pääsiäisen ajan luettavissa ilmaiseksi verkossa.

Postin heikentynyt jakelu aiheuttaa sen, että monelle lukijalle lehti tulee nykyisin vasta perjantaina, mutta pääsiäisen takia seuraava postinjakopäivä on tiistai, jolloin ei jaeta kirjepostia eli lehti tulisi vasta keskiviikkona lukijoille.

Näet uusimman lehden, kun menet verkkosivulle www.puumalalehti.fi ja klikkaat oikealta auki näköislehden etusivukuvaa. Silloin aukeaa uusi ikkuna, jossa kiirastorstaina ilmestynyt lehti on suurennettavissa ja luettavissa.

Jos lehti ei näy, kokeile toisella selaimella. Jos ei sittenkään näy, laita postia: toimitus@puumalalehti.fi.

Hyvää pääsiäisen aikaa!

Vaeltaen kohti pääsiäistä

29.3.2018
Kirkossa esitettiin keskiviikkona ”Pieni pääsiäisvaellus”. Pääsiäisen sanomaa kuvaava näytelmä esitettiin kahdeksan kertaa. Yleisö osallistui tarinaan kulkuun, siirtymällä näytöksen edetessä eri puolelle kirkkoa.
Näytelmä oli suunnnattu lapsille ja nuorille, esikoululaisista peruskoulun päättäviin nuoriin, mutta 15 minuutin mittaiset esitykset olivat avoimia kaikille kuntalaisille.
Pääsiäisvaellus alkoi palmusunnuntaista, Jeesuksen ratsastaessa aasilla Jerusalemiin. Matkalla nähtiin kohtaukset viimeisestä ehtoollisesta, rukoilu Getsemanessa ja kuulustelu Pontius Pilatuksen edessä sekä lopuksi kuvaus tyhjälle haudalle ilmestyneestä enkelistä.
Pienessä pääsiäisvaelluksessa esiintyivät Tiina Reijonen, Unto Pasanen, Terhi Toikkanen, Maija Reponen, Marja Ainali ja Elsa Husu.

Hanna-Mari Tyrväinen

Kunta teki taas miljoonatuloksen, ylijäämää taseessa jo yli kuusi miljoonaa

Puumalan kunnan talousrvio vuodelle 2019 on parhaillaan valmisteilla.

29.3.2018

Puumalan kunnan talous on ollut viime vuodet hyvässä mallissa. Kunnanhallitus käsitteli tilinpäätöksen viime maanantaina. Uusimmassa lehdessä on aiheesta tarkempia lukuja ja vs. kunnanjohtaja Niina Kuuva kertoo taloustilanteesta yksityiskohtaisempia tietoja. Miltä kulurakenteet vaikuttavat ja millaisia panostuksia tulevaisuuden kehitys vaatii?
Niistä luet lisää joko painotuoreesta aviisista tai kirjautumalla lehden digiversioon.

Norpparetket alkavat heti jäiden lähdettyä

Katettu ja sähkötoiminen vene toimii hyvin kylmillä avovesillä.

29.3.2018

Puumalan satamasta aletaan tehdä toukokuussa norpparisteilyjä. Saimaalla vuosien ajan norpparisteilyjä tehnyt Arto Keinänen aloittaa norppamatkat Lietvedellä heti jäiden sulaessa. Norpparisteilyjen myynti alkoi tällä viikolla ja ensimmäinen matka tehdään äitienpäivänä.

Norppamatkoja tehdään Suomen ainoalla sataprosenttisesti toimivalla sähkökäyttöisellä risteilyaluksella. Millainen alus on kyseessä ja mitä kaikkea matka pitää sisällään? Näistä kerrotaan uusimassa lehdessä.

 

Taksilain uskotaan vaikuttavan eniten yöpäivystyksiin

Arto Venäläinen (vas.), Vesa Salo, Maija Narinen, Seppo Summanen, Jarmo Hämäläinen ja Markku Korpikallio ehtivät istua pienen hetken yhdessä ennen seuraavia keikkoja.

29.3.2018

Taksilaki muuttuu heinäkuun alussa. Alaa mullistavasta uudistuksesta on keskusteltu myös Puumalan taksiasemalla. Taksiautoilijoiden keskuudessa ei ole kuultu, että kukaan paikallistoimijoista olisi vetäytymässä alalta pois, mutta kesää odotetaan hieman sekavin ajatuksin.

Millaisia vaikutteita ja muutoksia paikalliset taksimiehet- ja naiset uskovat uuden lain tuovan Puumalan taksiliikenteeseen?

Tuoreet mietteet luet tämän viikon lehdestä.

Sonja Kuittinen ei saanut Jussi-palkintoa, Krista Kosonen kiitti Kuittista juhlapuheessaan

Sonja Kuittinen Jussi-gaalan punaisella matolla Mert Otsamon suunnittelemassa yksihihaisessa mustassa juhlapuvussa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto.

23.3.2018 klo 21.53

Elokuva-alan parhaimpia palkitaan parhaillaan Helsingissä. Sonja Kuittinen oli ehdolla parhaan naispääosan sarjassa elokuvasta Miami. Palkituksi tuli samasta elokuvasta Kuittisen työpari Krista Kosonen. Ehdokkaita oli neljä.

Kosonen osoitti juhlapuhettaan osin Kuittiselle sanoen, että ”Sonja, me pistetään tää puoliks. Voit päättää, minkä osan otat.”

-Oikeesti, tää varmaan menee rikki tänään. Tästä kuuluu puolet sulle, jatkoi Kosonen.

-Ilman sun luottamusta ja rehellisyyttä ei olisi tullut mitään, viittasi Kosonen yhteistyöhön Kuittisen kanssa Miami-leffan teossa.

Kari Kauppinen

Sonja Kuittinen asteli punaiselle matolle, ehdolla parhaaksi pääosanäyttelijäksi

Sonja Kuittinen Jussi-gaalan punaisella matolla Mert Otsamon suunnittelemassa yksihihaisessa mustassa juhlapuvussa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto.
Näyttelijätär Sonja Kuittinen punaisella matolla Jussi-gaalassa Helsingissä perjantaina 23. maaliskuuta 2018. Elokuva-alan Jussi-gaalassa jaetaan Jussi-palkinnot vuoden 2017 parhaille kotimaisille elokuville ja niiden tekijöille.

23.3.2018
Puumalasta kotoisin oleva Sonja Kuittinen on yksi niistä neljästä, joiden joukosta valitaan Suomen paras pääosan naisnäyttelijä Jussi-gaalassa tänään perjantai-iltana.
Kuittinen sai ehdokkuutensa Miami-elokuvasta.
Muut ehdokkaat ovat niin ikään Miami-elokuvassa näytellyt Krista Kosonen, Milka Ahlroth elokuvasta Joulumaa ja Pihla Viitala elokuvasta Kaiken se kestää.

VOITTAJA saa tietää palkinnostaan Jussi-juhlassa vasta sillä hetkellä, kun palkinnon ojentava henkilö lukee lavalla voittajan nimen juuri käsiinsä saamastaan kirjekuoresta.
Voittajien nimet sisältävät kirjekuoret tuodaan Jussi-juhlaan lukitussa salkussa. Kunkin kategorian voittajan nimen sisältävä kuori annetaan palkinnon ojentajalle vasta kun tämä astuu lavalle.

MIAMI-ELOKUVALLA on yhteensä viisi ehdokkuutta Jussi-gaalassa eli naispääosien lisäksi se on ehdolla parhaaksi elokuvaksi sekä palkittavaksi parhaasta pukusuunnittelusta ja maskeeraussuunnittelusta.
Miami on rikosleffa, joka sai ensi-iltansa viime elokuun alussa. Kansainvälinen ensi-ilta oli Toronton elokuvajuhlilla syyskuussa.
Elokuva kehkeytyy kahden siskoksen ympärille, he tapaavat vuosien jälkeen ja siitä muodostuu mielenkiintoinen vyyhti.

JUSSI-PATSAS on puhdasta kipsiä. Patsaan suunnitteli kuvanveistäjä Ben Renvall vuonna 1944, jolloin ensimmäiset palkinnot jaettiin. Nykyisin Jussi-patsaat valmistaa Ben Renvallin poika, taiteilija Seppo Renvall.
Palkinnon nimeksi suunniteltiin alun perin Ainoa, mutta Jussi-nimi voitti. Nimi on peräisin Pohjalaisia-elokuvan Jussilta. Kaksi kertaa, vuosina 1925 ja 1936, filmatun näytelmän päähenkilöä pidettiin “tosimiehekkäänä ja reiluna sankarina”, joka oli kohonnut “miltei kansalliseksi symboliksi”.
Pohjalaista tunnelmaa on myös Jussi-patsaassa, jossa Jussi seisoo hajareisin kädet puuskassa ja uhoaa itsetuntoa.

Kari Kauppinen

Poliisi varoittaa heikosta ajokelistä Itä-Suomessa

Kuva maanantain lumipyryn jälkeen.

22.3.2018
Itä-Suomen poliisi varoittaa torstain huonosta ajokelistä.
Tienpinta on paikoitellen jäinen ja lumisade heikentää näkyvyyttä.
Poliisi painottaa, että ajonopeuteen ja turvaväleihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Itä-Suomessa on aamun aikana tapahtunut muutamia liikenneonnettomuuksia, mutta vakavilta henkilövahingoilta on vältytty.
Puumalasta ei poliisi ole aamupäivän aikana kirjannut yhtään onnettomuutta.
Poliisista toivotaan myös, että nopeutta lasketaan onnettomuuspaikkojen kohdalla ja huomioidaan sillä tavalla liikennettä ohjaamassa olevat poliisit ja pelastuslaitoksen henkilökunta.

Vetovoimaa ja pitovoimaa

22.3.2018
Puumala-lehdellä on tänä vuonna meneillään jo kunnioitettava 64. vuosikerta. Vuosien saatossa lehti on ehtinyt kirjoittaa yhdestä jos toisestakin asiasta ja henkilöstä. Yksi asia kuitenkin pysyy: viime viikon Puumala-lehden etusivulla oli pieni juttu otsakkeella ”Asukasluku pieneni yhä”. Kyseessä siis kunnan asukasluvun kehitys viime vuonna.
Omien tietojeni mukaan tämä oli 62. kerta, kun lehti on voinut vastaavan otsikon tehdä. Tilastokeskuksen vuonna 1972 ulottuvien tietojen mukaan kunnan asukasluku on kasvanut kahtena vuotena (1981 ja 1993) viimeisen 45 vuoden aikana.
Ehkä lehden alkuvuosina oli vielä jokunenkin muukin vastaava vuosi, mutta ei kovin montaa. Viime vuonna syntyneiden (4) ja kuolleiden (46) epätasapaino on ilmeinen, mutta 18 hengen muuttovoitto pienensi kokonaisvähenemän Etelä-Savon mittapuussa maltilliseksi.

Maan hallituksella on paraikaa meneillään monen muun asian ohella seutukaupunkiohjelman laadinta, jossa pureudutaan erityisesti maakuntien kakkoskaupunkien ongelmiin. Suomen väestökehitys näyttääkin polarisoituvan entistä enemmän. Muuttovetovoimaisia ovat enää lähinnä suurimmat yliopistokaupungit, joihin myös maahanmuutto keskittyy, ja niiden lähimmät kehyskunnat.
Myös heikot syntyvyysluvut näkyvät koko maassa. Hyvällä sijainnilla varustetut radanvarsipaikkakunnatkaan (esimerkiksi Hämeenlinna ja Riihimäki) eivät enää houkuttele väkeä, kuten vielä takavuosina.
Asuminen myös on entistä useammalle muuta kuin välttämättömyys. Esimerkiksi työn perässä ei enää välttämättä haluta muuttaa, vaan sen sijaan arvostetaan jo olemassa sosiaalisia verkostoja.

Tämän koko maan heikon kehityksen taustalla näyttää kuitenkin siltä, että Puumala on ensimmäistä kertaa noin sataan vuoteen muuttovoittoinen. Yksittäisiä plussavuosia toki on ollut aiemminkin, eikä mistään ryntäyksestä voine vielä puhua, mutta viimeisen neljän vuoden osalta maan sisäinen muuttoliike on ollut Puumalan osalta positiivinen kolmena vuotena. Se on useammin kuin 85 prosentilla Suomen kunnista, joista puolet ei saanut vastaavana aikana muuttovoittoa yhtenäkään vuotena. Siis tilastollisesti jo merkitsevää.
Puumalan lisäksi tässä harvalukuisessa joukossa on pääasiassa suurimmat yliopistokaupunkimme, niiden lähiympäristökuntia sekä Puumalan tapaan yllättävän monia vapaa-ajan asumisen kuntia.

Olennaista onkin, että paikkakunta on paitsi vetovoimainen, myös pitovoimainen. Jokaisella meillä on mahdollisuus edistää aina oman asuinalueen viihtyisyyttä. Kunnan rooli on toki myös aivan keskeinen.
Tutkimuksissa on havaittu, että kaikista tärkeintä tässä on se, että kunta ja jatkossa myös maakunta toimivat aidosti ja arjessa asukkaidensa ja yritystensä kanssa yhteisesti ja symbioosissa. Monin paikoin kunta ei välttämättä tiedä, mitä sen asukkaat ja yritykset tekevät, ja päinvastoin.

Matias Hilden

Kiipeilyseinä otettiin käyttöön

Juuso Valtonen ja Väinö Valtonen kokeilivat seinäkiipeilyä toista kertaa elämässään. Molemmat pitivät sinistä rataa helppona.

22.3.2018

Juuso Valtosen ja Väinö Valtosen  mielestä seinäkiipeily oli helpompaa, kuin he kuvittelivat.

Viime lauantaina käyttöön otetulle kiipeilyseinälle on kysyntää. Maanantaina uuteen harrastusmahdollisuuteen pääsivät tutustumaan Juuso Valtonen ja Väinö Valtonen, jotka kokeilivat köysikiipeilyä toista kertaa elämässään. Miten pojat onnistuivat suorituksessaan ja millainen rooli oli varmistajalla? Luet aiheesta lisää uusimmasta lehdestä.

Nuorisokahvilalle etsitään paikkaa

Aino Asikainen ja Mimmi Ahonen haluaisivat Puumalan nuorison käyttöön uudet toimitilat.
Aino Asikainen (vas.) ja Mimmi Ahonen haluaisivat Puumalan nuorisolle uudet toimitilat.

22.3.2017

Aino Asikainen ja Mimmi Ahonen sekä lukuisat muut paikkakuntalaiset nuoret haluaisivat käyttöönsä uudet nuorisokahvilatilat. Ahonen laittoi hiljattain Nuokkarilla kiertämään adressin, johon kirjoitti nimensä 20 nuorta. Siinä todetaan “Me puumalalaiset nuoret haluamme Puumalaan “nuorisokahvilan”, joka olisi aina auki ja nuoret myös pyörittäisivät sitä itse”. Adressi toimitettiin viime viikolla hyvinvointilautakunnalle, joka suhtautui asiaan myönteisesti.

Tuoreessa lehdessä kerrotaan aiheesta lisää.

Esikoisromaani juuttui painotalon syyniin, mutta on nyt julkaistu

Pasi Havukaisen humoristinen romaani joutui painotalon syyniin, eikä se suostunut painamaan teosta. Kirja on julkaistu nyt toisen painotalon tekemänä.

22.3.2018

Pasi Havukainen kirjoitti humoristisen tarinan poliisista ja kylähullusta.

Puumalasta kotoisin olevan Pasi Havukainen on kirjoittanut ensimmäisen romaaninsa. Miehen kirjoittama teos Korpikoski ja kylähullu on satiirinen tarina rikospoliisi Korpikoskesta ja kylähullu Sivosesta. Rikospoliisia työllistävät esimerkiksi liivijengi Hell Susi ja virolainen huijarirakennusmies. Tarinassa riittää monenlaisia käänteitä arkielämästä murhaan saakka.

Millainen oli Havukaisen kirjoitusprosessi ja mistä syystä kirja jäi aluksi painotalon syyniin? Se selviää lukemalla tuore Puumala-lehti.

Lähde pelireissulle SaiPan play offs -otteluun ensi maanantaina

19.3.2018

Puumala-lehti järjestää lätkäreissun Lappeenrantaan ensi viikon maanantaina 26. maaliskuuta.

Kyse on jääkiekkoliigan neljännesfinaalien neljännestä pudotuspelistä SaiPan ja TPS:n välillä.

Ottelu alkaa kello 18.30. Tarkoitus on olla hallilla kello 18. Lähtö tapahtuu Puumalan linja-autoasemalta kello 16.30.

Matkan hinta on 50 euroa ja sisältää bussikyydin sekä ottelulipun. Liput ovat hyvässä sektorissa, hyökkäysalueella sillä puolen hallia, jonne SaiPa hyökkää kahdessa erässä. Liput on varattu katsomosta A5. Katsomokartta löytyy SaiPan sivuilta tästä osoitteesta: https://saipa.fi/fi-fi/liput/katsomokartta/32/

Mukaan mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Mikäli riittävää määrää matkalaisia ei saada, matka perutaan. Mukaan on ilmoittauduttava viimeistään tämän viikon perjantaina 23.3. kello 12. Laita viestiä tai soita 040 1386 332 ja kari.kauppinen@puumalalehti.fi.

 

Kevään merkkejä

15.3.2018
Viime viikonloppuna se tapahtui. Pihan talitintit totesivat, että ei auta, kevättä pukkaa ja aloittivat oksallaan kuka titityyn, kuka taas titutiin veisaamisen. Tuli hyvä mieli kuunnellessa, sillä nyt kun pitkästä aikaa on ollut runsasluminen ja paksujäinen perustalvi, se on tuntunut myös loputtoman pitkältä.
Viikolla oli joku pannahinen päästänyt poissa ollessamme koirat riehumaan pihassamme niin, että olivat repineet tinteille tarkoitetut talipallot makeisiin, ahneisiin suihinsa. Jos tietäisin kenen olivat nuo nelijalkaiset käytöshäiriöiset piskit, niin lumipallolla viskaisin isäntänsä suuntaan ja ärräpäitä latelisin.
Jos tämä paksu lumi ja pitkät miinusviikot ovat osa ilmastonmuutosta, niin se sallittakoon. Monet edeltävät, lumettomat talvet ja niiden keskellä muutamat pakkashuiput ovat useasti palelluttaneet mustikanvarvut tutuilla runsassatoisilla rinteillä niin, ettei niille ole tarvinnut kesällä vaivautua kuin suremaan karua näkymää.

Pääministeri on herännyt näin kevään korvalla ehdottelemaan, että seuraavat eduskunta- ja eurovaalit pidettäisiin samalla kertaa. Saadaanko sillä jälkimmäiset kiinnostavammiksi, kun ne eivät itsessään useimpia suomalaisia hetkauta? Siis kun ne menisi yksillä suksilla. Ehkä, mutta silloin pitäisi vielä korostaa, että joitakin kotimaan politiikasta pois pyrkiviä tai julkista työntöä sivuraiteelle omaavia voisi kukin meistä ahkerasti äänestämällä avittaa piiloon EU:n kammareihin, joissa sananvalta on vähäisempää ja pahanteko hankalampaa kuin kotimaan politiikassa.
Minua on patistettu pitämään mölyt mahassani somesta, kuten Facebookista, josta en mitään ymmärräkään, koska en itse ole tämän viestintäsektorin aktiivikäyttäjä.
Sanonkin asiasta vain sen, että tämä globaali ihmiskoe on vihdoin tullut eräällä lailla tiensä päähän. Monet ovat sulkeneet Facebook-tilinsä todettuaan, että sen hyvät puolet on nyt nähty ja pahat koettu. Toivottavasti kun näin on käynyt, se on osoitus siitä, että aitouden aikakausi on jälleen nousussa. Johan tässä kokonainen sukupolvi ehtikin patsastella naapurin ja työkaverien kiusaksi lomakuvillaan kuka Bermudalta, kuka Madagaskarilta, että ”lällällää” ja ”näin meillä, mites teillä siellä Vetelänperällä?”
En ennustele somen katoamista lähiaikoina, koska jos se jalostuu, kuten FB-yhtiön strategiassa ennakoidaan, positiivisen läheismateriaalin jakokanavaksi, silloin se on oikealla asialla ja kenties edistää keskinäisen sosiaalisen kanssakäynnin kasvua ja merkitystä. Turha elvistely joutaakin pois, se on moukkamaista.

Olen surukseni huomannut sen, että jo yli 50 vuoden ajan aamutraditioihini erottamattomasti kuulunut valtakunnallinen sanomalehti on laihtunut ja näivettynyt kuin pyy maailmanlopun edellä. Se ei enää ole se uutisvuo, jonka äärellä kahvi läikkyi otsikoita taivastellessa kupista tassille. Syitä ei tarvitse kaukaa hakea, yksi löytyy peiliin katsomalla. Uutiset on luettu teksti-tv:stä tai kuunneltu kuka mistäkin jo illalla tai yöllä. Lehti, joka ”meni kiinni” silloin, kun vielä itse olin uutistuotannon kanssa tekemisissä vasta puolilta öin, pistää nyt sivut säppiin noin klo 19, jolloin läntinen puoli maailmaa elää tapahtumarikasta keskipäivää ja väkirikas Kauko-Itä vilkasta aamupäivää. Jos tuohon aikaan uutisia yrittää tehdä, niin painetussa aamun lehdessä ne olisivat jo eilisiä. Siis epäuutisia – vaikkakaan ei valeuutisia.
Niinpä, vaikka ponnekkaasti vakuutankin, etten ole somen orja, huomaan seuraavani päivittäistä uutisvuota muutaman valitun median mobiilisivun kautta ja pysyn ”koodissa”. Jos tästä pitäisi johtopäätöksiä tehdä, jokapäiväisillä lehdillä on niiden syvin olemus ja tarkoitus lähivuosina tosissaan hakusessa.

Paikallislehdet ovat luku sinänsä, koska niille on mahdollista seurata tarkasti ja yksityiskohtaisesti paikallisia tapahtumia ja raportoida niistä kiireettömämmin.
Nämä sinun, minun ja meidän uutiset eivät vanhene, eivät menetä merkitystään. Niissä ei ole parasta ennen -päiväystä ja ne ovat takuuvarmemmin synnittömiä tällä viikolla 50 vuotta täyttävän Julkisen Sanan Neuvostonkin valvovan silmän alla.
Ja vielä varmoista kevään merkeistä sen verran, että täällä kotikulmilla palavat taas pian pääsiäisvalkeat, joilla lapset ja lapsenmieliset ovat menneinäkin vuosina kilpaa viihtyneet. Pidetään katoamisvaarassa olevaa kansanperinnettä yhdessä yllä.

Timo Korppi

Hyvä itsetuntemus on vahvan itsetunnon perusta

Annukka Hämäläinen teki Asta Luukkoselle pikakasvohoidon.

15.3.2018
Naisten hyvinvointi-illlassa keskusteltiin viime viikolla työelämän vaatimuksista, ulkonäköpaineista ja hyvästä itsetunnosta. Tilaisuudessa kerrottiin, että omaa itsetuntoa voi vahvistaa ja pääasiassa työn joutuu tekemään itse. Siinä ei tule nojata muiden arvioihin, vaan omaan käsitykseen itsestä.
Itsetuntoa voi kuvata kehäksi, mutta mitä se tarkoittaa.
Tilaisuudessa kuultiin erilaisia keinoja ja vinkkejä oman itsetunnon kohottamiseksi. Millaisia neuvoja illan aikana kuultiin, niistä luet tuoreimmasta lehdestä.

Hukka näki ilveksen

Kuva: Kaija Hukka

15.3.2018
Kaija Hukka heräsi maaliskuisena aamuna ja havaitsi kahden ilveksen töllistelevän puutarhassaan. Ilvekset uskaltautuvat lähemmäksi ihmistä todennäköisesti nälissään.
Lue lisää lehdestä.

Talvisodan viimeisenä päivänä jäi isättömäksi kahdeksan lasta

Vuonna 1936 naimisiin menneet Martta (os. Ikonen) ja Paavo Pakkanen toimivat kansakoulun opettajina Luukkolan koulussa. Martta meni vuonna 1945 naimisiin Hugo Viskarin kanssa. Pakkanen kaatui talvisodassa. Kuva on Pakkasen tyttären Liisa Pötsösen arkistosta.

13.3.2018

Kun rauha oli tullut 13. maaliskuuta vuonna 1940, oli suru suuri Puumalassa. Viimeisenä talvisodan päivänä kaatui kaksitoista puumalalaista sotilasta. Yhtenäkään muuna päivänä ei kuollut yhtä montaa.

Isänsä menettivät alikersantti Sulo Smolanderin kolme lasta, sotamies Aarne Haatasen kaksi sekä sotamiesten Otto Mehtosen, Väinö Lappalaisen ja Iivari Kiljusen yksi lapsi.

Miehet kaatuivat Tammisuolla Viipurin tuntumassa. Taistelut alkoivat 4. maaliskuuta ja yhteensä kymmenen päivän aikana isänsä menetti 37 puumalalaista lasta.

Suomen lippu laskettiin Viipurin linnan tornin salosta iltapäivällä ennen pimeän tuloa. Kaupunki luovutettiin Neuvostoliitolle.

Lue sotamuistoista lisää 8.3. ilmestyneestä Puumala-lehdestä.

Kari Kauppinen

Juttuun on kerätty tietoja muun muassa Ari Raunion toimittamasta kirjasta Puumalan uhrit isänmaalle.

Katso Minun Puumalani -valokuvakilpailun palkitut kuvat

8.3.2018

Kilpailun voittajakuva:

Selma Sarla: Marraskuun valo

 

Kilpailussa jaettiin neljä kunniamainintaa:

Jyrki Virtanen: Voiko upeammin työpäivän aloittaa

 

Margareta Krogell: Näkymä ikkunasta Tolkluodossa

 

Juha Markkanen: Valot illan varjoon

 

Jouko Elomäki: Papan innokas kalakaveri

Lue kuvista lisää lehdestä.

Naisen paikka

8.3.2018

En ihan tarkkaan ymmärtänyt mitä tapahtui,
kun ensimmäisen kerran sinut kohtasin, ja ihastuin.
Sen muistan, että päivä oli erilainen kuin eilinen.
Sinä muutit elämääni, peruuttamattomasti.

Samalla kasvoin itsekin,
harppauksin,
rakkaus nousi hehkustasi,
siitä miten pystyin sinut näkemään.

Olet kuin prinsessa,
joka herätti pitkästä unesta,
kuin enkeli,
minun ikioma sankarityttö.

Kun kohtasimme,
kaikki humina karkasi ympäriltä,
aina sanotaan,
että pitäisi keskittyä hetkeen,
siinä se silloin oli,
ei mitään muuta,
kaksi ihmistä,
ja yhteys,
vaikka vain äärettömän pienen hetken,
sielunkumppanuus.

Tapaamisesi jälkeen kuuntelin huutoa jostakin syvältä minusta,
ettet katoaisi,
ettei jäisi jäljelle vain kuvasi, äänesi.
Että jaksaisit minua.

Huomaan että olen edessäsi
kuin mitään olen koskaan ennen ollut,
avohaava,
ilon timantteja posket täynnänsä.

Jätit ikuisen merkin,
Sinä universumin ihme,
sieluni kumppani,
en unohda sitä koskaan.

Tänään on sinun päiväsi,
naistenpäivä,
naisen päivä,
ja onhan se huomennakin,
ja ylihuomenna.

Kyllä meidän miesten kannattaa yrittää se muistaa.

Kari Kauppinen

Tänään 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Puumalan valokuvakilpailun voittajat valittu

Juha Markkasen kuva Valot illan varjoon sai kunniamaininnan.

8.3.2018
Minun Puumalani 2017 -kuvakilpailu on ratkennut. Voittajaksi valittiin Selma Sarla, joka oli ottanut marraskuussa Hurissalossa kauniin järvimaisemakuvan. Kuva osoittaa voittajan valinneen raadin mielestä sitä, että Saimaan kauneus ei katso vuodenaikaa.
Lue tarinat kuvista lehdestä.

Wennossa remontti

8.3.2018
Höyrylaiva Wennossa tehdään isoa remonttia. Viimeksi neljännesvuosisata sitten vaihdetut tuliputket pistetään uusiksi. Muuten ajo voisi loppua lyhyeen. Lue remontin yksityiskohdista lehdestä.

Koulun oppilaat voivat kyselytutkimuksen mukaan hyvin

8.3.2018
Yhtenäiskoulun oppilaat vaikuttavat voivan verraten hyvin, jopa erittäin hyvin, mikäli kouluterveyskyselyn tuloksia on uskominen. Viime vuoden keväällä tehty tutkimus kartoitti 4.-5.-luokkalaisten ja 8.-9.-luokkalaisten ajatuksia, mielialoja ja elämäntapoja.
Lue lisää torstaina ilmestyneestä lehdestä ja tilaa vaikkapa näköislehti.