Moottorikelkkailijat pahassa onnettomuudessa, 15-vuotias poika leikattiin

24.2.2018
Mammonen-järven rannassa tapahtui perjantaina kello 13 aikaan moottorikelkkaonnettomuus, jossa loukkaantuivat pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat 15-vuotias poika ja hänen 42-vuotias isä.
Isä ja poika olivat ajaneet moottorikelkalla jäällä, kun moottorikelkan nopeus oli yllättäen lähtenyt nousemaan nopeasti, eikä ohjaajana toiminut isä onnistunut saamaan kelkkaa hallintaan.
Moottorikelkka ajoi kohti rantaa ja törmäsi rantaviivassa olleisiin puihin.
Kelkka vaurioitui korjauskelvottomaksi.
Molemmat henkilöt kuljetettiin paikalta sairaalaan. Poika sai leikkaushoitoa vaatineita vammoja alaraajoihin, isän vammat olivat lievempiä.
Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumaan.

Bussionnettomuuden jälkeen Kaipaalantie on jälleen auki

23.2.2018
Perjantaina aamukuudelta sattuneen linja-auto-onnettomuuden jälkeen Kaipaalantie oli poikki lähes seitsemän tuntia, mutta on saatu aukaistua liikenteelle nyt iltapäivällä kello 13 aikaan.
Hinaus- ja nosturiauto sai oikaistua tielle poikittain päätyneen linja-auton, joka oli kiinni lumipenkoissa.
Venäläisturistien bussi oli matkalla Leppävirralle kylpylään. Bussi oli tulossa Pietarista ja kuljettaja seurasi navigaattoria, joka oli ohjannut Kaipaalantielle.
Bussi ei jyrkässä ylämäessä noin kilometri kantatie 62:lta päässyt jyrkkää ylämäkeä ylös, vaan alkoi valua alaspäin ja kääntyi poikittain.
Matkustajat nousivat bussista ulos pelätessään sen kaatuvan kyljelleen. Heidät kuljetettiin Sahanlahteen lämmittelemään pian aamuseitsemän jälkeen.

Kari Kauppinen

Venäläisturistien bussi onnettomuudessa Kaipaalantiellä

Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos

23.2.2018
Venäläisiä turisteja kuljettanut linja-auto kääntyi liukkaalla tiellä poikittain Kaipaalantiellä vajaa kilometri Sahanlahdesta perjantaiaamuna.
Bussi kääntyi mäessä poikittain tukkien tien kokonaan.
Tie oli erittäin liukas.
Autossa oli 50 henkilöä. Heidät siirrettiin Sahanlahden lomakylään lämpimään.
Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja eikä autoonkaan tullut vaurioita.
Tietä kohteessa hiekoitettiin ennen aamuyhdeksää ja sen jälkeen hinauskuljetus vetää auton tielle ja se pääsee jatkamaan matkaansa.

Sydämen asialla

22.2.2018

Maailmanhistoriassa on vuosikymmenten aikana tuotettu yksi televisiosarja ylitse muiden: Heartbeat, eli kotoisammin ”Sydämen asialla”.

Olin itsekin aikoinaan Englannissa hotelli- ja ravintolatöissä, ja ehkä siitä osin juontuu tykästymiseni tähän 1960-luvun musiikkia sisältävään ja kyläelämästä kertovaan sarjaan.

Paikallisten poliisien lisäksi sarjan tärkeitä roolihahmoja olivat paikallinen terveyssisar ja lääkäri, jotka pitivät Aidensfieldin asukkaista hyvää huolta. Tällainen varmaankin vastaa myös monen suomalaisen unelmaa hyvistä sote-palveluista: terveyssisar oli tavoitettavissa, teki kotikäyntejä ja tunsi luonnollisesti asiakkaansa hyvin.

Iso-Britanniassa oli jo tuolloin tehty ”sote-uudistus”, ja brittien terveydenhuollosta huolehditaan nytkin valtakunnallisen NHS:n (National Health Service) toimesta. Maa on jaettu neljään NHS-piiriin.

NHS tarjoaa netissä mahdollisuuden vertailla eri terveysasemia, näyttää hoitavien lääkäreiden nimet ja sukupuolen, kertoo listautuneiden asiakkaiden määrän ja tyytyväisyyden, aukioloajat ja esimerkiksi tietoja sähköisten reseptien saatavuudesta.

Terveysaseman valintaa ja vertailumahdollisuuksia on samalla tapaa kuin ravintoloilla. Tätä ajattelua ollaan nyt tuomassa myös Suomeen.

Niin sanottu valinnanvapauslaki, jota koskeva hallituksen esitys on määrä antaa ensi kuussa, tuo Suomeen nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä tuottamaan julkisesti rahoitettuja terveyspalveluja.

Puumalan osalta valinnanvapauslainsäädäntö on luultavasti ainakin kahdella tapaa merkittävä. Ensinnäkin se saattaa helpottaa ammattitaitoisen lääkärityövoiman saatavuutta alueella. Toisekseen se tulee merkittävästi helpottamaan paikkakunnalla vapaa-aikaansa viettävien mahdollisuutta saada myös kiireetöntä palvelua paikkakunnalta. Varsinkin jälkimmäinen voi olla erityisen merkittävää, ja vaikuttaa siten positiivisesti myös ensin mainittuun ongelmaan.

Tällä hetkellä julkisen terveysaseman vaihto onnistuu enintään kerran vuodessa, ja lisäksi lomapaikkakunnalta voi saada kiireetöntä hoitoa hoitosuunnitelman mukaisiin, jo aiemmin todettuihin ja hoitoa vaativiin, sairauksiin.

Jatkossa terveysaseman tilapäinen vaihtaminen, vaikkapa kesäloman ajaksi, tulee olemaan helpompaa, ja onnistunee nopeasti internetin välityksellä ilman odotusaikoja.

Hoitoa antava yksikkö lähettää laskun antamastaan hoidosta asiakkaan hoidosta päävastuussa olevalle sote-keskukselle. Luonnollisesti tällöin paikallisella palveluja tuottavalla sote-keskuksella, oli se sitten julkinen tai yksityinen, on suuri kannustin tarjota palveluja myös vapaa-ajan asukkaillemme, mitä tällä hetkellä ei ole.

Uskoisin siksi, että Puumalan kaltaiset paikkakunnat voivat olla uudistuksen suuria hyötyjiä, vaikka moni ei ehkä näin mielläkään.

Matias Hilden

Painajaisista

15.2.2018
Jos jostakin huomaa sen, että ikää on enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin, niin painajaisista. Ne eivät onneksi vaivaa joka ikinen yö, mutta vähintään silloin, kun on päivälliseksi tullut tankattua mainiota hernekeittoa. Ja jälkiruokana laskiaispullia, tietysti.
Ikään liittyy sekin, että painajaisissa kimppuuni ilmaantuu olioita kaukaa menneisyydestä kuten hernekeittopäivän päälle Miss Piggy. Muistaneeko kukaan muu televisiossa vuosikymmenet sitten pyörineen nukkeshow’n, jossa vihreän sammakko Kermitin kaverina pyöri tämä pulleanpunakka missipossu tai possumissi? Juuri se, joka ainakin omasta mielestään on kaikkein kaunein, hienoin, fiksuin ja muutama superlatiivi vielä siihen päälle.
Vasta aamulla huomaan aprikoivani olinko aikanaan liian karski Miss Piggyä kohtaan, kun kirjoitin eräässä lehtijutussa sarkasmia tavoitellen, että hän on esiäiti monelle suomalaiselle papuaivoiselle pikkujulkkikselle, jotka suostuvat mihin tahansa älyvapaaseen tv-ohjelmaan ponnistaakseen sitä kautta politiikkaan.
Joka tapauksessa pitkävihainen Miss Piggy kosti minulle unessani kaatamalla talvipesäni postiluukusta kynnysmatolle suksitervaa ja ravisteli vielä sen päälle pussillisen tyynyhöyheniä. Ja viesti meni perille, possukuningattaresta ei saa puhua pahaa. Eikä häntä saa vahingossakaan verrata pölhöihin pikkujulkkiksiin, jotka lähettelevät hävyttömiä tekstiviestejä suoraselkäisille poliitikoille ja härnäävät nämä vastaamaan samalla mitalla.

Onneksi heräsin pyjama kylmässä hiessä ennen kuin ehdin kompuroida pimeässä eteiseen ja kompastua mattoon, joka olisi voinut taianomaisesti kiertyä ympärilleni ja töhriä unenpöpperöisen tervaan ja höyheniin. Matolla odotteli niiden sijasta vain aamun Hesari. Helpotuksesta huokaillen hakeuduin lempinojatuoliini ja aloin selata olympiauutisia. Suomi oli saavuttanut jo toisen pronssin Krista Pärmäkosken hiihtomitalin jatkoksi, kun Enni Rukajärvi niiasi slopestylessä samanvärisen mitskun.
Hyvin menee, mutta menköön, tuumin tarttuen jo toiseen kahvikupilliseen.

Päivän agendalla on jatkaa tekstin tekemistä kirjaan, joka käsittelee dekkarin keinoin yleismaailmallista ongelmaa eli sosiaalista mediaa. Sain siihen sysäyksen vajaa vuosi sitten Puumalan maankuulujen Kirjakemmakoiden rikoskirjallisuusosiosta, jossa tikun nokkaan nostettiin nimenomaan koulukiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Yllättävän hyvin niin koululaiset kuin iso osa vanhemmistakin ottivat vastaan kirjailija Jarkko Sipilän luennon siitä, kuinka vaarallinen sosiaalinen media on väärinkäyttäjien käsissä. Sillä voidaan vaarantaa tai tuhota kokonainen ihmiselämä.
Lähdin hyvässä yhteisymmärryksessä kustantajan kanssa kehittelemään aiheesta kirjaa, jossa rajoittumatta koulukiusaamiseen käsitellään somekiusaamista iästä riippumatta. Kuka siihen syyllistyy, miten ja miksi? Ja mitä siitä seuraa, pahimmillaan?
Kun vertailukäytössä on pilvin pimein tekstiä, joka avautuu minulle enimmäkseen syljen suuhun tuomaksi, niin sen pohjalta syntyy yllättävän hyvin tyyppejä, henkilökuvia motiiveineen, modus operandeineen ja sometuskohteineen. Huomaan pohtivani, mitä Mark Zuckerberg mahtaisi ajatella, jos tajuaisi, kuinka paljon väärinkäyttöä Facebookiin ja muuhun someen liittyy kaiken hyvän ohella. Huokaan helpotuksesta, kun muistan, että olen pysynyt tuosta kaikesta visusti sivussa. En ole someaktiivi, en natiivi, en ole minkään sortin somettaja. Joudun turvautumaan toisen käden tietoihin, joita minulla kyllä riittää kun niin monet tietävät, että minua kiinnostaa somerikollisuus. Koen hyvänä myös sen, etten toimi tuomarina asiassa, johon olisin itse sotkeutunut missään määrin.
Vielä on päättämättä, miten päättyy somerikollisen tarina. Onko se somettajahahmon kuolema? Onko kliimaksina yhteisön kosto yksilölle, joka ei tunnista eikä tunnusta oman moraalisen hiekkalaatikkonsa rajoja? Vai tuleeko somettaja lopulta tuntoihinsa ja katuu, pyytää yhteisöltä anteeksi aiheuttamaansa piinaa ja kiirastulta?
Lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät, mihin pohdinnoissani päädyn.
Otan tietenkin lähipiiriltäni ja kauempaakin vihjeitä vastaan siitä, mikä olisi postsosiaalisesti uskottavin ja yhteisöllisesti rakentavin ratkaisu.

Timo Korppi

”Mieluummin Puumalaan kuin Sveitsin Alpeille”

22.2.2018
Sveitsissä asuvat Anna ja Ruedi Kull-Pulkkinen viettivät kymmenen päivää Niinisaaressa, Saimaan rannalla. Puumala on Annalle tuttu jo lapsuudesta lähtien ja yhdessä pariskunta on vieraillut paikkakunnalla joka kesä viime 20 vuoden ajan.
Kull-Pulkkiset liikkuivat päivittäin paljon luonnossa. He kävivät kävelemässä metsässä ja järven jäällä moottorikelkkojen tekemiä jälkiä pitkin. Mutta mikä olikaan loman kohokohta ja miksi he ylipäätänsä tulivat talviloman viettoon mielummin Puumalaan kuin Alpeille? Senkin luet tuoreimmasta lehdestä.

Yrityksen ja yrittäjän on laadittava tietosuojasuunnitelma

22.2.2018
Jokainen yritys joutuu pohtimaan tietosuoja-asioita ennen kevättä, sillä EU:n uusi asetus vaatii toimenpiteitä kaikilta yrityksiltä, isoista yrityksistä pk-yrityksiin ja yksinyrittäjiin.
Tietosuoja-asetus tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen hallussa olevien henkilötietojen osalta on tehtävä suunnitelma, miten henkilötietoja suojataan ja kuinka asianosaisilla on mahdollisuus tutustua niihin.
Mikä tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on ja kuinka suunnitelman kartoittaminen kannattaa aloittaa? Asiasta on lisää tietoa uusimmassa Puumala-lehdessä.

Saimaalle uusi huoltoalus ja juttua jääteistä

Kuva: Mikael Laine / Pidä Saaristo Siistinä ry

15.2.2018
Tämän päivän lehdessä kerrotaan tuoreesta hankkeesta, jonka avulla kaavaillaan Saimaalle uutta huoltoalusta.
Juttua on myös kahdesta avatusta jäätiestä.
Osta tai tilaa lehti, niin näet. Verkossa tai paperilla.

Pikkutoimittajat kävivät tutustumassa lehteen

Vanha kirjoituskone vaati Oona Lempiäiseltä vähän järempää painallusta, jotta se hakkasi kirjaimen paperiin. Suoritusta seuraavat muun muassa Timi Kontinen (vas.), Aino Nurmi, Jasmin Pitkonen ja Martta Kuivalainen.

15.2.2018
Puumalan päiväkodissa vietettiin mediataitoviikkoa ja Kotikolon porukka vieraili Puumala-lehden toimituksessa. Innokkaat pikkutoimittajat totesivat tulleensa tekemään seuraavan lehden, jotta toimittajat pääsevät vapaalle.
Lapset tutustuivat muun muassa 1920-luvulta peräisin olleeseen kirjoituskoneeseen sekä Puumala-lehden ensimmäiseen, 30 vuotta vanhaan, tietokoneeseen. Mikä muu talossa herätti ihmetystä lapsen silmin? Sen saat selville tuoreimmasta lehdestä.

Suur-Saimaa ylitettiin kuumailmapalloilla

Kuva: Ilkka Lehtola

15.2.2018
Joukko kuumailmapalloharrastajia toteutti hiljattain haaveensa. Pytäränsaaresta matkaan lähteneen ryhmän tavoitteena oli lentää kuumailmapalloilla Suur-Saimaan yli. Kun sää suosi ja ilmavirratkin puhalsivat myötäisesti, toive toteutui ja laivue saapui kolmen tunnin lentomatkan ja 63 kilometrin jälkeen Lappeenrantaan Skinnarilan rantaan.
Luet onnistuneen matkan vaiheista tuoreimmasta lehdestä. Jutussa kerrotaan esimerkiksi, että taivaalla paistettiin grillimakkaraa.

Norppia syntynee kaikkien aikojen ennätysmäärä

Apukinosten kolaus loppui tiistaina. Kuva: Elvi Köpman.

8.2.2018

Mikäli mitään katastrofaalista ei tapahdu, tänä kevättalvena norppia arvellaan syntyvän ennätysmäärä.

Tammi-helmikuun runsaat lumisateet ja pakkanen ovat luoneet hyvät olot norpan pesinnälle.

Pesiä onkin kolattu runsaasti Saimaalla.

-Kuusitoista apukinosta on kolattu Puumalassa. Jos niistä joka kolmanteen syntyisi kuutti, niin hyvä olisi, sanoo pesänlaskija ja kolaaja Risto Eronen.

Lue norppa-asiasta lisää lehdestä.

Raha on arvostuksen mitta, ei juhlapuhe

8.2.2018
Hoitoalan henkilöstö aloitti tiistaina työtaistelutoimet. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sairaanhoitajat ja lähihoitajat eivät tee ylitöitä eivätkä vaihda työvuorolistaan merkittyjä työaikoja. Tämä koskee myös Puumalaa. Käytännössä ongelmia voi syntyä, jos työntekijöitä jää sairauslomille. Kiistassa on kyse rahasta. Ja miksipä ei olisi, sillä alan keskusteluissa vilahtaa yhä useasti kutsumusammatti-termi. Sitä ei sentään kai työnantajapuoli ole tohdinnut käyttää.
Mutta juuri tähän termiin kiteytyy yhteiskunnan ja hoitoalan henkilökunnan suhde ja alan matalat palkat. Kautta historian säästöjä on revitty niiden selkänahasta, jotka ovat tehneet inhimillisesti hyvin tärkeää työtä. Hoitoalalla on oltu myös läsnä ihmisenä ihmiselle silloin, kun kukaan ei ole enää välittänyt sairaasta, vanhenevasta tai kuolevasta.
Hoitajat ovat myös parantaneet monet, pelastaneet kitumiselta ja kuolemalta. Silti tästä työstä ei makseta tarpeeksi.

Raha on arvostuksen mitta, ei juhlapuhe. Yhteiskunnassa on opittu luottamaan vain velvollisuudentunteeseen ja lähimmäisenrakkauteen. Olisi oikeasti jo aika maksaa niistä.

Sama koskee omaishoitoa. Siinä yhteiskunta laskee myös rakkauden varaan. Jos teoretisoidaan, että kaikki omaishoitajat jättäisivät hoidettavansa, niin yhteiskunnan sote-puoli olisi kaaoksessa. Kustannukset olisivat huikaisevat. Tietenkään ei näin käy, koska ihmiset välittävät läheisistään. Mikään velvoite heillä ei kuitenkaan nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa ole hoivata. Se on yhteiskunnan tehtävä. Kylmää ajattelua, mutta juuri sitä harrastaa yhteiskunta. Karmivintahan tässäkin on se, että yhteiskunta muodostuu meistä. Joku ja jotkut päättävät jossakin, mikä on arvokasta. Usein näyttää siltä, että varsinkaan vanhojen ja sairaiden elämä ei enää ole. No, hehän ovatkin kulueriä enää nykytilassaan. Kuolema toisi yhteiskunnalle isot säästöt. Toivottavasti sitä ei ainakaan hiljaa toivota. Hoitajat varmasti tekevät kaikkensa. Alipalkattuinakin.

Kari Kauppinen

Satama-alueella valmistaudutaan tulevaan kesään

8.2.2018
Tulevaa veneilykautta silmällä pitäen satamassa on tehty uudistuksia ja kesää kohti mentäessä luvassa on lisää parannuksia. Lue näistä tänään ilmestyneestä lehdestä.
Uusimmassa lehdessä on juttua myös muista alueen uudistuksista, tulevan kesän palvelutarjonnasta, ulkopaikkakuntalaisten palautettavista venemaksuista ja veneiden talvisäilytystä tarjoavien yrittäjien mietteitä.

Sonja Kuittinen ehdolla Jussi-palkinnon saajaksi

Sonja Kuittinen on noussut elokuvamaailman kärkeen. (Kuva: Laura Malmivaara)

8.2.2018
Puumalasta kotoisin oleva Sonja Kuittinen on yksi niistä neljästä, joiden joukosta valitaan Suomen paras pääosan naisnäyttelijä Jussi-gaalassa maaliskuussa. Kuittinen sai ehdokkuutensa Miami-elokuvasta.
Lue tuoreimmasta lehdestä, mitä näyttelijä ajattelee Jussi-patsasehdokkuudestaan ja millaista palautetta hän on saanut ensimmäisestä elokuvaroolistaan.

Juha Tapio ja Elastinen Siltakemmakoille

Suvi Teräsniska tulee Siltakemmakoille. Kuva: Nana Simelius.

1.2.2018
Ensi kesän Siltakemmakoiden esiintyjälista on julkistettu. Tulevana suvena Siltakemmakoilla nähdään kaksi yleisön jo vuosien ajan toivomaa suosikkiartistia, Juha Tapio ja Elastinen. Yrittäjä Pasi Partanen kertoo, että kyseisiä artisteja on yritetty saada Siltakemmakoille jo vuosien ajan.
-Heitä toivotaan joka vuosi, kun saamme palautepostia tulevia kemmakoita varten, hän sanoo.

Tapahtuman artistikattaus on muutoinkin jälleen vaikuttava. Lavalla nähdään keskiviikkona Suvi Teräsniska. Torstai-illan esiintyjiä ovat Juha Tapio, sekä Elias Kaskinen & Päivän Sankarit. Perjantaina lavalle nousevat Elastinen, Maija Vilkkumaa ja Happoradio. Kemmakat päättää lauantaina Michael Monroe, Kaija Koo ja Janna.
Lue lisää päivän lehdestä.

Veeran rantaan saatiin muovinkeräyspiste

Veeran rannasta löytyy uusin kierrätyspiste,

1.2.2018
Puumalaan on saatu kauan odotettu muovinkeräyspiste. Keräys alkaa kokeiluna ja se, jääkö keräyspiste paikkakunnalle, riippuu täysin alueen asukkaista.
Muovinkeräyshankkeessa olivat mukana yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset yhdessä ympäristösihteeri Timo Hämäläisen kanssa.
Koululaiset ovat selvittäneet muovien lajittelua koskevia ohjeita seikkaperäisesti ja kirjoittaneet niistä jutun uusimpaan lehteen.

Yhteisvastuukeräys torjuu köyhyyttä ja nälkää

Pirjo Luukkonen (vas.) ja Raili Kontinen ovat osallistuneet Yhteisvastuukeräykseen jo kymmenien vuosien ajan.

1.2.2018
Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina. Puumalassa keräys toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Pitäjillä ja kirkonkylällä on yhteensä noin viisitoista listakerääjää. Tämän lisäksi rippikoululaiset lähtevät kiertämään maaliskuussa lippaiden kanssa markkinoille.

Tänä vuonna keräystuotoilla keskitytään nälän ja köyhyyden torjuntaan.
Keräyspäällikkö Pirjo Luukkonen kertoo tuoreessa lehdessä millaisin miettein keräykseen lähdetään, millä muilla tavoin varoja hankitaan ja kuinka suuri osuus keräystuloksesta jää oman seurakunnan diakoniatyöhön.

Puumala oli viime vuonna Suomen neljänneksi paras kerääjä. Päästäänkö tänä vuonna kolmen parhaimman kärkeen?