Kesämökin sauna paloi

27.7.2017

Sauna paloi myöhään keskiviikkoiltana Lammassaarentiellä kaksitoista kilometriä kirkonkylältä Imatran suuntaan.

Kun pelastuslaitos saapui paikalle, noin kymmenen neliön erillään muista rakennuksista ollut sauna oli täysin tulessa, eikä sen pelastamiseksi ollut mitään tehtävissä.

Pelastuslaitos sammutti palon ja esti palon leviämisen maastoon.

Tulipalossa ei sattunut henkilövahinkoja.

Palon syttymissyystä ei ole tietoa. Saunaa oli lämmitetty illalla. Pelastuslaitos kehottaa tarkastamaan kiukaat ja hormit säännöllisesti, jotta tuli ei pääse niistä karkaamaan.

Puistoruokailua kokeillaan Norppapuistossa

27.7.2017
Norppapuistossa käynnistyi tällä viikolla puistoruokailukokeilu, joka toteutetaan kolmena maanantaina. Kaikki alle 16-vuotiaat voivat osallistua. Paikallisten lisäksi ruokailumahdollisuutta tarjotaan myös paikkakunnalla vieraileville lapsille.
-Mahdollisimman helpot ruoat, kuten keitot ja padat ovat sopivimpia puistoruokailuun, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Puumalan yhdistyksen sihteeri ja hallituksen jäsen Laura Pitkonen.
-Vain oma lautanen ja lusikka sekä juomat tarvitaan mukaan. Puistoruokailu tarjoaa hengähdystauon, kun puistoon voi tulla tapaamaan muita ja lapsille on ateria valmiina.
Lue lisää puistoruokailusta uusimmasta Puumala-lehdestä.

Suomi 100 -soudusta kehitettävissä matkailuvaltti

27.7.2017
Soutuneuvosklubi ideoi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi erillisen retkisoututapahtuman suunnitteilla olevalle Saimaan Geopark-alueelle. Reitin varrella käytiin tutustumassa muun muassa Temolan viinitilaan, Hanhiniityn taidetakomoon, Okkolan Lomamökkeihin, Sulkavan Karttuun ja savusaunottiin. Matkalla poikettiin myös ihailemassa Rokansaaren harjumaisemia ja kirkasvetisiä sisälampia. Lisämielenkiintoa reitille toi soutu läpi Käyhkään ja Kukonharjun kanavien.
-Kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että reitti sopisi matkailuun. Kokemus oli positiivinen, joten aivan hyvin tämän voisi ottaa matkailukäyttöön tulevaisuudessa, arvioi Suomi 100 -souturetken vetäjä ja Soutuneuvosklubin puheenjohtaja, sulkavalainen Reino Eerikäinen.

Lue lisää Puumala-lehdestä!

Laulukilpailusta pronssia

27.7.2017
Puumalalainen Jussi Kaarre, 12, osallistui menestyksellisesti Savonlinnan Mestarilaulajien lasten ja nuorten laulukilpailuun heinäkuun puolivälissä.
Kotiinpaluu tapahtui iloisissa merkeissä. Tuomisina suorituksesta oli pronssimitali ja kunniakirja.
-Kilpaillessa oppi paljon ja se oli kivaa, toteaa Jussi.
Jussin musiikinopettaja Sirja Rexho kertoi, että kisa oli kovatasoinen ja tiukka.

Lue lisää Jussin kilpailukuulumisista uusimmasta Puumala-lehdestä!

Kesälomamietteitä Saimaan rannalta

27.7.2017
Kesäloma on niin minulla kuin varmaankin monella muulla mennyt normaaleja kylmempiä kesäsäitä ihmetellessä. Mustikka- ja sienisato on pahasti myöhässä, eikä kantarellien makuun ole vielä kunnolla päässyt. Viileästä säästä on ollut ainakin se hyöty, että ulkotöitä, esimerkiksi metsän raivausta, on jaksanut tehdä olennaisesti paremmin kuin hellesäillä ja paarmoja on ollut jonkun verran normaalia vähemmän.

Saimaalla liikkuessa on silmiin pistävää ollut liikkeellä olevien veneiden vähyys etenkin Puumalansalmen yläpuolen vesillä. Toivottavasti syynä on ainoastaan ollut kylmä ja epävakainen sää, eikä kiinnostuksen väheneminen veneilyä kohtaan. Venematkailussa on paljon kehittämisen varaa Saimaalla. Peruspalvelut veneilijöille ovat Puumalassa kunnossa. Se on hieno asia ja luo pohjaa venematkailun kehitykselle.

Muistojen Suur-Saimaan ajoissa veneitä nähtiin ja runsaasti. Järjestäjät kertoivat tänä kesänä saavutetun osanottajamäärässä ennätyksen. Puumalan satamaan tapahtuma kokosi runsaasti väkeä. Sen sijaan naapurikunnan huipputapahtuma, Sulkavan soutujen 50-vuotisjuhlasoutuun osallistui noin 4 200 soutajaa, joka on kovin kaukana huippuvuosien yli 10 000 soutajasta. Yritykset saada mukaan melojia ovat vasta alussa.

Olisiko vihdoin aika Sulkavan ja Puumalan yhdistää voimansa ja kehittää tapahtumaa yhdessä? Eräs mahdollisuus olisi lisätä soutuihin uudeksi vaihtoehdoksi ultra-matka, eli jatkaa matkaa Viljakansaarella, tehdä näin souduista kahden ison saaren ympärisoutu. Kilpasarjan lisäksi tuo pidennys saattaisi sopia monelle retkisoutuporukalle. Uskon, että näin mukaan saataisiin uusia osallistujia ja tapahtumalle lisää julkisuutta, joka hyödyttäisi molempia kuntia. Maailmalla erilaiset ylipitkät matkat ovat olleet menestys, erityisesti pitkän matkan juoksijoiden keskuudessa. Miksi malli ei toimisi myös soudussa?

Tapahtumia Puumalan kesässä on runsaasti, siitä kiitos tapahtumien järjestäjille. Kesätapahtumien määrässä ja myös laadussa Puumala on selvästi kokoaan suurempi. Toivottavasti yrittäjyyttä, tahtoa ja talkoohenkeä löytyy tulevina vuosinakin, koska monipuolinen tapahtumatarjonta on yksi keskeisimpiä vetovoimatekijöitä kilpailtaessa ihmisten mielenkiinnosta ja vapaa-ajasta.

Keskeisin koko Saimaan alueen ja myös Puumalan vetovoimatekijä on alueen ainutlaatuinen luonto ja sen ehdoton tähti Saimaan norppa. Norppakanta on vahvistunut määrätietoisella työllä ja vahvalla kansalaisten tuella. Tästä saatiin näyttöä muun muassa viime talvena norpan tekokinosten ja -pesien rakentamisena ja keväällä verkkokalastuksen rajoitusten noudattamisena. Tätä toimintaa on syytä jatkaa ja näin turvata norppakannan elinvoima.

Norppakanta on laajentunut myös Puumalan alueella. Jo muutama vuosi sitten kuulin, että norppia on tavattu myös Haapaselän länsipuolisilla vesillä. Itse pääsin todistamaan tätä iltaisella soutulenkillä heinäkuun puolessavälissä. Norpan tapaaminen on aina sykähdyttävä kokemus, minulle se jäi yhdeksi tämän kesän huippuhetkistä.

Timo Kietäväinen

Kirjoittaja on Puumalan vapaa-ajan asukas ja töissä julkisen alan työeläkeyhtiö Kevassa toimitusjohtajana.

Allergiakohtaus vei Tuula Penttisen voimat finaaliaamuna

23.7.2017

Puumalan Virin Tuula Penttisen kiekonheiton loppukilpailu Kalevan kisoissa ei onnistunut, sillä hän karsiutui loppukierroksilta ja pääsi heittämään vain kolme kertaa. Sijoitus oli lopulta yhdeksäs.

-Pettynyt olen itseeni, olivat Penttisen tuntemukset sunnuntaina.

-Aamulla alkoi allergiakohtaus ja en saanut sitä aisoihin. Se kulutti liikaa energiaa.

Penttisen tulokseksi jäi 44,55, jonka hän heitti kolmannellaan. Se jää eilisestä karsintatuloksesta liki kolme metriä.

Kaksi muuta Penttisen heittoa olivat 44,52 ja mitätöity heitto.

Toinen heitto oli mitaltaan riittävä loppukierroksille, mutta se lensi hiukan ohi sektorin.

-Joka tapauksessa tavoitteena oli parantaa viimevuotista sijaa, mikä oli kymmenes. Joten käytännössä tavoite on täytetty, mutta parempaankin olisi ollut mahdollisuus, sanoo Penttinen.

-Ensi vuonna Jyväskylässä toivottavasti taas paremmilla sijoilla, kun ne ovat ”kotikisat”.

Penttinen opiskelee Jyväskylässä.

Suomen mestaruuden voitti Keuruun Kisailijoiden Salla Sipponen tuloksella 53,27.

Penttinen heitti oman ennätyksensä juhannusaattona. Tulos oli 48,56. Sillä olisi sijoittunut sunnuntain loppukilpailussa kuudenneksi.

Tuula Penttinen Kalevan kisojen kiekonheiton finaalissa yhdeksäs

23.7.2017

Puumalan Virin Tuula Penttisen kiekonheiton loppukilpailu Kalevan kisoissa ei onnistunut, sillä hän karsiutui loppukierroksilta ja pääsi heittämään vain kolme kertaa. Sijoitus oli lopulta yhdeksäs.

Penttisen tulokseksi jäi 44,55, jonka hän heitti kolmannellaan. Se jää eilisestä karsintatuloksesta liki kolme metriä.

Kaksi muuta Penttisen heittoa olivat 44,52 ja mitätöity heitto.

Suomen mestaruuden voitti Keuruun Kisailijoiden Salla Sipponen tuloksella 53,27.

Penttinen heitti oman ennätyksensä juhannusaattona. Tulos oli 48,56. Sillä olisi sijoittunut sunnuntain loppukilpailussa kuudenneksi.

Tuula Penttinen kiekonheiton finaaliin

22.7.2017

Tuula Penttinen heitti kiekonheiton loppukilpailuun Kalevan kisoissa (SM-kilpailut) lauantaina. Puumalan Viriä edustava Penttinen sijoittui karsinnassa neljänneksi tuloksella 47,37.  Saman tuloksen heitti Raision Kuulan Pauliina Aalto.

Karsinnan parhaat olivat Keuruun Kisailijoiden Salla Sipponen tuloksella 50,57, Joensuun Katajan Katri Hirvonen (47,51) ja Espoon Tapioiden Vilma Paakkala (47,39).

Penttinen heitti oman ennätyksensä juhannusaattona. Tulos oli 48,56.

Karsinnassa oli mukana kaksikymmentä heittäjää. Karsintaraja oli 47,00. Sen ylitti vain viisi heittäjää, mutta finaaliin otetaan mukaan joka tapauksessa kymmenen parasta. Penttinen ylitti karsintarajan ensimmäisellä heitollaan.

-Hyvällä mielellä olen. Perusheitto riitti ylittämään karsintarajan. Tiesin, että pystyn siihen, kun tällä kaudella olen useamman kerran heittänyt yli 47 metriä, kertoi Penttinen Puumala-lehdelle.

Kiekonheiton finaali heitetään sunnuntaina kello 13.30. Yleisradio televisioi kisat.

Jo 500 matkustajaa Lintusalon ja Hurissalon vesireitillä

21.7.2017

Norppa II -yhteysalus, joka liikkuu Lintusalon ja Hurissalon välillä, on saanut suuren suosion.

Perjantaihin mennessä jo yli 500 matkustajaa oli ylittänyt Lietveden lautalla.

Lautta on liikennöinyt 42 päivää eli sen toiminta-aikataulu on puolivälissä. Lautta liikennöi vielä 41 päivää.

Lautta kulkee kerran päivässä suuntaansa. Lautalta voi tilata myös yksityiskuljetuksen.

Matka kestää noin 40 minuuttia. Lautta kuljettaa polku- ja moottoripyöräilijöitä ja tietysti patikoijia.

Nuijasota Pistohiekalla

21.7.2017

Pistohiekan alue on suljettu viikonloppuna ja alkuviikosta, sillä alueelle saapuu noin 700 pehmomiekkailutapahtumaan osallistujaa. Harrastus tunnetaan myös nimellä boffaus. Kyse on eräänlaisesta liveroolipeli-tapahtumasta.

Pistohiekalla taistellaan nuijasodan taisteluita lauantaina ja sunnuntaina.

Boffauksessa käytetään aseita, jotka on tehty keskiaikaisten mallien mukaan ja pehmennetty turvalliseksi.

Tapahtuma ei ole yleisölle avoin.

Tapahtumapaikkoja on rakennettu tiistaista alkaen, jolloin Pistohiekka suljettiin. Paikalle on yrittänyt runsaasti matkailuautoilla tulevia leiriytyjiä, mutta he ovat joutuneet etsimään toisen paikan majoittua.

Liikennepuistokonstaapelit kaipaavat lasten neuvoja Sahanlahden kesäteatterissa

21.7.2017

Lasten liikennepuistokonstaapelit ratkovat elämisen pikku koukeroita ja musisoivat Sahanlahden kesäteatterissa sunnuntaina ja maanantaina 23.-24. heinäkuuta.

Kaksikon tarinoita on kuvailtu hykerryttävän hassuiksi.

Höpötyksen ja naurattamisen ohessa poliisien kertomat tärkeät liikenneasiat tulevat tutuiksi ihan vaivihkaa eivätkä terveelliset elämäntavatkaan jää vieraiksi.

Poliisikaksikko joutuu myös kiperiin tilanteisiin, mutta nokkelia kun ovat, nekin selvittävät. Mutta eivät ilman lasten neuvoja, joita saa auliisti jaella.

Vaikk’ syvän märkänis

 20.7.2017
Isomummostani en paljon muista, mutta evakkona hän Kivennavalta tuli viimeisten joukossa joskus yli 70 vuotta sitten. Ehti nähdä minutkin, pojantyttärensä esikoisen, mutta kuoli sitten, kuten vanhuksilla tapana on.

Yhden asian tai pari muistan hänestä, sillä tavalla kuin alle viisivuotias sen muiston on pystynyt tallentamaan. Konkretioiden kautta. Hän varjeli vaarini ja mummoni pihan joriinipenkkiä kuin silmäteräänsä, vaikka ei sitä itse ollut istuttanutkaan. Hänellä oli kuulemma ollut Kivennavalla samanlainen, mutta sinne jäi, vieraiden haltuun ja mahtavatko osata edes kukkia hoitaa. Joriinit pitivät isomummon kiinni kotikonnussaan, vaikka säie oli ohut. Samalla pysyi yllä toivo siitä, että Karjala palautettaisiin vielä joskus ja hän pääsisi kuuntelemaan kuinka ”Karjalan mailla kägöset kukkuu”. Minulle nuo joriinit olivat silloin ikuisen ihmetyksen ja vielä nytkin jokakesäisen ”pakko saada” –mielteen aihe.

Ei käynyt kuten isomummo toivoi, vaikka kerrotaan, että Kekkonen oli palautushankkeen onnistumisen kanssa ihan hilkuilla. Nikita Hrustshov oli jo Tamminiemen saunassa lämminnyt asialle, mutta sitten lipsahti suuren isänmaallisen sodan sankarilta poliittinen palli alta ja tilalle astuivat jämeräpartaisemmat miehet.

Isomummoni eli toivossaan viimeiseen henkäykseensä saakka, olympiavuonna. Ja vielä kuolinvuoteellaan toisti karjalaista viisautta, että ”ilo pintaan vaikk’ syvän märkänis”. Hänessä eli synnynnäinen optimisti viimeiseen saakka.

Kulumassa oleva kesä ei ole pessimistejä ruokkinut ainakaan säiden puolesta, mutta optimistit sanovat niille huihai. Jos hellepäiviä on ollut normaalia puolta vähemmän, kuka helteitä kaipaa. Hiottaa, janottaa ja ketuttaa, kun ei jaksa tavallisiakaan asioita toimittaa. Tavallista raskaammista puhumattakaan. Mustikkasato on myöhässä, mutta ei se minnekään metsistä karkaa, poimintaa ja pakastamista pitää vaan vähän siirtää. Samoin käy mansikalle, parempi myöhään…. ja tässä tapauksessa siitä saadaan parempi satokin, jossa optimisti kokee voittavansa silkkaa rahaakin, kun kilohinta laskee.

Asuntomessut eivät olisi voineet parempaan taloudelliseen saumaan osua Etelä-Savon kannalta. Väkeä on riittänyt ihmettelemään Wavea ja muita ihanuuksia ja mitäs siitä, jos niistä pääsee nauttimaan ihan muut ihmiset. Kivat heille, ollaan iloisia heidän puolestaan. Ja kipristellään kiitollisuudesta kauppiaiden ja matkailuyritysten puolesta, kun venäläiset turistit ovat taas tulleet joukolla nauttimaan Suomesta ja hamstraamaan suomalaisia juustoja, jotka sentään maistuvat juustolta.

Eletään uskossa ja toivossa, että neljän viikon päästä pidettävät toiset Kirjakemmakat ylittävät niin uutiskynnyksen kuin sisällöllis-taiteelliset tavoitteensa. Ennusmerkit ovat hyvät. Kunnan markkinointijohtoa myöten on hykerrelty, kuinka tapahtumaa on puffattu maan päälehteä myöten ja ihmetelty, kuinka nimekäs vieraslista Puumalassa on saatu aikaan, kun esiintyjistä puhutaan. Tässä tapauksessa työ tekijöitään kiittää ja tapahtuman jatkoa ei kannata edes peruspessimistien kyseenalaistaa.

Kirjakemmakoita odotellessa on ollut ilo nauttia lukuisten kesävieraiden ja paikallisten kanssa yhä laajenevasta kulttuuritarjonnasta. Sahanlahteen siirretty Teatterifesti-tapahtuma osoitti olevansa sekä toivottu että tarpeellinen lisä Puumalan kulttuurikalenteriin. Hurissalon harrastajateatterin ”Suomen suvaitsevaisin kylä” uskalsi katsojien riemuksi irvistellä paikkakuntaa vaivanneelle nurkkapatriotismille oikein kunnolla ja yksi jos toinenkin katsoja toivoi esityksen jälkeen, että ottaisivatpa ahdasmielisimmät näytelmäkappaleen opetukset onkeensa.

No, synnynnäisenä optimistina en ole ikäviin asioihin halunnut juuri puuttua. Mutta kun hyväksi lopuksi on mukava puhua säästä, huonommastakin, niin muistutettakoon ilmaston muutoksen johtuvan ihmisen tekosista ja tekemättömyyksistä. Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat johtajineen eivät voi olla väärässä, koska tähän mennessä erimielisiksi ovat ilmoittautuneet vain simpanssit ja jotkut heidän laillaan ajattelevat kravatinkantajat.

Ilmastonmuutos ei välttämättä tarkoita sitä, että Suomessa kohta elettäisiin kuin tomaatit närpiöläisessä kasvihuoneessa. Voi se näyttäytyä kylmänäkin kesänä, mutta yhtä kaikki, iloitkaamme siitäkin.

Timo Korppi

Arjen sankari Heino Närhi

20.7.2017
-Aina olen tavoitettavissa. Minulle soitetaan ensimmäisenä, jos tarvitaan apua tonttipuiden kaadossa tai mökki palaa, Luukkolan talon isäntä ja sahayrittäjä Heino Närhi toteaa.
Närhi pitää huolen siitä, että matkapuhelin on varmasti koko ajan taskussa. Puhelin tuppaa soimaan monta kertaa päivässä. Yllätyksille pitää olla valmiina.
Lue koko juttu uusimmasta Puumala-lehdestä!

Tryffelitammia kasvatetaan Puumalan saaristossa

20.7.2017
Ravintola Niinipuun emäntä Paula Okkola hankki saaristolaispäivässä viime lauantaina tryffelitammia. Gourmet-herkkuina tunnetut tryffelisienet kasvavat isäntäpuun juuristossa.
-Nyt sitten odotetaan useampi vuosi. Tavoitteena on tryffeliomavaraisuus, sanoo Okkola.
Tammien juuristoon on lisätty tryffeli-itiöitä ja ne on jo istutettu Juvan tryffelikeskuksen asiantuntijoiden ohjeiden mukaan. Tryffelikeskus piti luennon Niinipuussa saaristolaispäivänä.
Lue lisää Puumala-lehdestä, mitä kaikkea saaristolaispäivän aikana koettiin!

Sinilevät kaikonneet Sappulan ja Veeran sataman uimarannoilta

20.7.2017
Sappulan ja Veeran sataman uimarannoilta otettiin tuoreimmat sinilevänäytteet tiistaina tällä viikolla. Näytteissä ei havaittu sinilevää.
-Otamme kesä-, heinä- ja elokuussa sinilevänäytteet kerran kuukaudessa, kertoo terveystarkastaja Tiina Munck Itä-Savon sairaanhoitopiiristä.
-Tuuli kuljettaa levälauttoja, joten tilanne saattaa vaihtua nopeastikin. Sinileväkukinnoilla on oma elinkaarensa, joten ne häviävät myös omia aikojaan.

LASTEN uimakoulu on alkamassa ensi viikolla Sappulan uimarannalla, joten tämän viikon näytteiden perusteella uimakoulu ei ole uhattuna.
-Aistinvarainen havainnointi levästä antaa jo aihetta siihen, että meihin voi ottaa yhteyttää ja pyytää sinilevätutkimusta. Silmämääräisesti arvioiden ei voi tietää, mikä levätyyppi on myrkyllinen ja mikä ei, Munck toteaa.

JÄRVIVEDET ovat edelleen ajankohtaan nähden suhteellisen viileitä. Maakunnan suuremmissa järvissä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä + 16–19 astetta.

Jälleen onnettomuus Ryhäläntiellä, tällä kertaa kuorma-auto ojaan

17.7.2017
Kuorma-auton kuljettaja suistui ojaan Ryhäläntiellä sunnuntai-iltana noin kello 21.45. Onnettomuus sattui Kymmenen kilometriä kantatie 62:n risteyksestä. Kuljettaja oli matkalla poispäin Puumalasta.
Henkilövahinkoja ei tullut.
Onnettomuusauton kuljettaja kertoi väistäneensä ilmeisesti hirveä, jonka seurauksena auto suistui ojaan. Onnettomuuskohdalla tie on verrattain suora. Auto oli kyntänyt piennarta kymmeniä metrejä ennen pysähtymistään ojaan.
Myöhemmin onnettomuuspaikalta tuli Etelä-Savon pelastuslaitokselle uusi ilmoitus, jonka mukaan autosta vuoti polttoainetta ja pelastuslaitoksen yksikkö lähti uudestaan paikalle. Polttoainetta oli alkanut vuotamaan vähän säiliön korkin välistä. Sitä kerättiin talteen astiaan.
Autoa ollaan nostamassa parhaillaan aamuyöstä. Liikenne onnettomuuspaikalla kuitenkin sujuu.

Kolari Ryhäläntiellä, yksi sairaalaan

15.7.2017
Kaksi henkilöautoa kuljettanutta joutui onnettomuuteen autojen törmättyä kuljettajanpuoleisiin etukulmiin Ryhäläntiellä lauantaina iltapäivällä. Onnettomuus tapahtui Himmalan mutkien kohdalla. Matkaa Puumalan kirkonkylälle on 15,5 kilometriä.
Molemmat autot jäivät tielle, toinen auto pyörilleen ja toinen kyljelleen.
Toisen auton kuljettaja loukkaantui ja kuljetettiin Mikkelin keskussairaalaan hoitoon. Kyljelleen ruttuun päätyneen auton kuljettaja jatkoi muilla kyydeillä matkaansa.
Pelastuslaitos teki autot virrattomaksi ja raivasi onnettomuuspaikan.
Hälytys onnettomuudesta tuli kello 12.46.

Tukkirekan perävaunu kaatui Ryhäläntiellä

15.7. 2017
Tukkilastissa olevan rekan perävaunu kaatui tuntemattomasta syystä tielle perjantaina iltapäivällä pian kello 14 jälkeen Ryhäläntiellä.
Perävaunussa lastina olleet tukit levisivät pääasiassa tien sivuun peräkärryn jäädessä tielle.
Vetoauto ei kärsinyt vaurioita eikä kuljettaja loukkaantunut.
Onnettomuus sattui 1,9 kilometriä ennen kantatie 62:n risteystä. Auto oli tulossa Juvalta ja menossa Imatralle.
Tie oli hetken aikaa poikki raskaalta liikenteeltä ja osin liikenne jouduttiin pysäyttämään peräkärryn pois siirtämisen takia.
Tien pinnoite ja pientare kärsivät vaurioita. Tiehen syntyi monttuja, jotka on korjattu. Jäljellä on enää pieniä naarmuvaurioita, mutta ne eivät haittaa ajamista. Myös lastia on tien sivussa.

Tavataan torilla

Kari Kauppinen, Elvi Köpman ja Sofia Flygare Puumalan torilla. Kuvaaja: Olavi Kietäväinen.

13.7.2017
Puumala-lehden toimitus jalkautuu heinäkuussa torstaisin klo 10 – 14 Satamatorille jututtamaan ja tapaamaan torikansaa.

Viime viikolla heinäkuinen sää teki tepposet, kun mittari näytti vain kymmentä astetta. Lämmikettä ja hyvää mieltä tarjosivat kuitenkin juttuseura, torikahvit ja paikalliset herkut. Nähdään taas!

Lue lisää tämän viikon Puumala-lehdestä!

Tuohivirsuista tennareihin

13.7.2017
Lintusalon koululla järjestetyllä vuotuisella lasten kuvataideleirillä perehdyttiin tuohivirsujen valmistustekniikkaan. Leiriläiset askartelivat punomalla tuohisormukset sekä muita tuohiesineitä.  He tuunasivat myös omat kenkänsä muun muassa napein, helmin ja kangaspaloin uuteen ilmeeseen. Tennarit saivat silmiä ja siipiä muuttuen esimerkiksi kissoiksi tai lepakoiksi.

Lue lisää kuvataideleiristä uusimmasta Puumala-lehdestä!

Turha työ menee hukkaan

13.7.2017
Suomessa tehdään valtava määrä turhaa työtä. Siitä syntyy myös kustannuksia ja harmia. Liian usein tämä turha työ syntyy ammattitaidottomista työntekijöistä, jotka eivät esimerkiksi julkishallinnossa tunne tehtäviään, säädettyjä lakeja tai eivät yksinkertaisesti viitsi hoitaa hommiaan.

Tämän vastapainoksi on heti todettava, että valtava määrä viranhaltijoita ja muita työntekijöitä tekee työnsä kymppi-plussalla ja auttaa kaikin tavoin kansalaisia.

Ystäväni jäi vuorotteluvapaalle. Hän oli ollut jo aiemmin ensimmäisellä vapaan jaksolla ja nyt tuli saman päätösprosessin ja diaarinumeron toinen osa vapaasta. Laki oli tässä välillä muuttunut ja työttömyyskassassakin tapahtunut hallinnollisia muutoksia. Päätös kakkosjaksosta tuli uuden lain mukaan. Ystäväni valitti, sillä lakimuutos vaikutti vuorottelukorvaukseen alentavasti, mutta sen ei pitänyt koskea häntä, kun päätös oli tehty vanhan lain aikana. Hankalan kuuloista. Kyllä, ja niin taisi olla viranomaisen mielestäkin, joka teki virheellisen päätöksen.

No, virheitä tekee jokainen jossakin vaiheessa, mutta ”musta tuntuu” -kokemusten mukaan julkishallinnossa on parempi itse tuntea laki kuin kysyisi neuvoa niiltä, joiden se pitäisi tuntea. Vastaus on aivan liian usein väärä.

Tässä vuorotteluvapaakeississäkin tapahtui niin, että valitus lähti pyörimään johonkin lautakuntaan pääkaupunkiin ja sieltä se toimitettiin työttömyyskassaan argumentein, että valitus on hyväksyttävissä. Kukahan laskisi sen, millainen määrä rahaa hukkaantui asiassa alun perin tehtyyn väärään päätökseen, kun erilaiset komiteat pohtivat tätä asiaa?

Turhaa työtä tekee myös Itä-Suomen poliisilaitos. Työhömme kuuluu myös poliisin kanssa operointi sen osalta, että kerromme, mitä Puumalassa on viranomaisen silmin tapahtunut. Eli miksi se sinivalkoinen maija kurvasi kylälle viime viikonloppuna?
Tai siis kertoisimme, jos saisimme informaatiota. Mikkelin poliisiasema on yleensä valitettavasti hiljainen kuin huopatossutehdas. Esimerkiksi Joensuun poliisi muistaa kertoa päivittäin joka risauksen, mikä Pohjois-Karjalassa kuuluu. Jos joltakulta on polkupyörä kateissa, Karjalan sheriffit sen muistavat kertoa. Mikkelissä ollaan hiljaa.

Missä se turha työ sitten on? No siinä, että soitamme ja lähetämme sähköpostia kyselläksemme tapahtumien käänteitä. Emmekä ole ainoita. Maakuntalehden lisäksi kasa paikallislehtiä utelee tietoja. Sen sijaan, että poliisi laiskanoloisesti kaivelee sähköisiä mappejaan ja kertoo jokaiselle soittajalle asiat erikseen, se voisi Mikkelissä ottaa itärajan virkatovereistaan oppia ja meilata kuulumiset päivittäin. Säästyisi kaikkien aikaa.
Puumalassa muuten oli kasa ylinopeuksia heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Niistä ei syntynyt tarkkaa juttua, koska poliisi ei kyennyt kaivamaan arkistoistaan ylinopeuksien suuruutta. Sakot oli annettu, mutta tietoja ei löytynyt ainakaan ensimmäisistä papereista. Seuraamme tilannetta, onko ylinopeuksia edes kirjattu poliisin järjestelmään, vai onko tapahtunut niin sanottu virkatöppäys.

Posti on tuhonnut käytännössä maineensa. Aikanaan Suomen posti oli ehkä maailman paras postilaitos. Ei ole ollut enää pitkään aikaan.
Muutin itse Mikkelistä Puumalaan kesäkuun puolivälissä, mutta koska olin lomalla heti sen jälkeen, vaihdoin uudeksi osoitteekseni Mikkelin Poste Restanten eli noudin itse postin tiskiltä muutaman viikon ajan.

Jo tänä aikana tuli selväksi, että Posti sössii. Muutama lehti on kateissa ja se herättää epäilykset, että mitä muuta on hukkaantunut.
Kysynpä vaan, miten vaikeaa voi olla se, että postilähetykset siirretään Postin omissa tiloissa toiseen paikkaan. Siinä välissä ne on joku kuitenkin hukannut.
Sillä lailla.

Aikanaan kävin viranomaiselta hakemassa kaksoispassia matkustelevan työni vuoksi, sillä toinen passi saattoi maata jonkin maan konsulaatissa odottamassa viisumin liimaamista.

Valitettavasti viranomainen tyssäsi pyyntöni, että kukaan ei saa toista passia. Kun sitten yhdessä luettiin virkamiehen kanssa lakikirjaa, hän totesi, että ”jaahas, että tällainenkin säädös on”. No, kukaan ei voi tuntea koko lakia, mutta tämä virkamies hoiti juurikin näitä asioita.
Tulin valtiota vastaan enkä lähettänyt laskua hukkaantuneesta tunnistani. Hänen aikansa oli varmasti vielä kalliimpaa. Maan taloutta heikensi isossa kuvassa myös se hukka-aika, jonka jokainen jonossa takanani ollut joutui kuluttamaan työpäivästään jonossa, koska viranomainen ei tiennyt asioita, jotka hänen pitäisi tietää. Mutta onneksi on meitä kansalaisia neuvomassa ja pelastamassa maan yhteiskunnalta.

Ilman välinpitämättömyydestä ja huolimattomuudesta johtuvia tunarointeja Suomessa ei tarvittaisi kikyjä. Jos joku laskee kaikelle tälle hölmöilylle ja turhalle työlle hinnan, niin en ehkä halua sitä kuulla. Se vain alkaa suututtaa. Jos se osa, joka niin sanotusti vain on töissä, tekisi hommansa puoliksikaan paremmin, Suomi olisi globaali esimerkki hyvin hoidetusta taloudesta.

Kari Kauppinen