Puumalan äänestysprosentti kahdessa päivässä 11,6

31.3.2017
Kuntavaalien toinen ennakkoäänestyspäivä ei ollut Puumalassa yhtä vilkas kuin keskiviikko, jolloin äänestys alkoi kello 9.
Keskiviikkona uurnilla kävi 6,8 prosenttia 1 978 äänioikeutetusta. Torstain jälkeen äänestysprosentti on 11,6.
Yhteensä kahden päivän aikana Puumalassa on äänestänyt 230 henkilöä, joista 109 miestä ja 121 naista.
Ennakkoäänestys jatkuu 4.4. saakka. Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta.
Kuva: Marjatta Helander kävi äänestämässä heti aamuyhdeksältä keskiviikkona.

Ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti

30.3.2017
Puumala on ensimmäisen kuntavaalien ennakkoäänestyspäivän jälkeen sijalla 15 valtakunnallisessa äänestysaktiivisuusrankingissa. Puumalassa kävi keskiviikkona äänestämässä 6,8 prosenttia äänioikeutetuista.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissa Puumala sijoittuu toiseksi Enonkosken ollessa ykkösenä 8,1 prosentilla.
Puumalassa on 1 978 äänioikeutettua. Keskiviikkona äänesti 74 naista ja 61 miestä.
Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänestysprosentti oli keskiviikkona 4,2. Koko maan prosentti oli 3,8.
Ennakkoäänestys jatkuu 4.4. saakka. varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta.

Hunajaista harrastelua puhtaassa Puumalassa

30.3.2017
Luonnossa asuu vuosituhansien viisaus. Sitä viisautta ihminen on koettanut sieltä itselleen ammentaa iät ja ajat. Joskus tulee onnistumisen kokemus ja toisinaan taas ei.
Yhtä tämän luomakunnan ja evoluution viisaimpia rakennelmia ryhdyin ihmettelemään jokunen vuosi takaperin, sattuman sanelemista syistä. Ei tämä kuitenkaan aivan puhdas sattuma ollut, sillä ainahan minua ovat kiinnostaneet useimmat eläinkunnan edustajat.

Lapsena pyydysteltiin kärpäsiä ikkunasta. En väitä, etteikö niitä olisi joskus maisteltukin, kun äidin silmä vältti. Luettiin lennätysloitsuja leppäkertulle ja kokeiltiin, miltä tuntuu istuskella muurahaispesässä. Kokeilemalla oppii ja yrityksen ynnä erehdyksen kautta opittu on parhaiten myös syöpynyt muistiin.
Pistäviä hyönteisiä – ampiaisia ja vastaavanlaisia – kohtaan olen lapsena tuntenut vähiten kiinnostusta. Ne ovat olleet jotenkin kunnioitusta herättäviä ja jopa pelottavia.

Lieneekö syynä ollut juuri tuo alkuperäinen syvä kunnioitus lentäviä pölyttäjiä kohtaan vaiko pelkästään luontainen makean himo. Mutta eräänä päivänä keskellä synkintä syksyä päätin etsiä käsiini lähimmän mehiläishoidon peruskurssin järjestäjän. Eihän se aivan lähikyliltä löytynyt, vaan matkaa piti taittaa pari tuntia suuntaansa per kerta, jotta sai tarvitsemansa opetuksen ja kokemuksen.
Kurssi kesti puoli vuotta ja siinä ajassa ehti saada opetusta vain perusteita myöten. Teoriassa ja käytännössä. Huomasin, että oli kannattanut ilmoittautua kurssille ajoissa, koska aihe tuntui kiinnostavan monia. Opiskelijoiden keski-ikä oli varmaan lähempänä 60 vuotta. Kävi ilmi heti aluksi, että lähes kaikki olivat tulleet saamaan oppia aloittaakseen uuden harrastuksen – minkäänlaista elinkeinotoimintaa tästä ei ounastellut itselleen juuri kukaan.

Mitä enemmän opin tästä ihmeellisestä lentävästä luonnonihmeestä, sitä enemmän halusin siitä tietää. Kurssi loppui juhannuksen aikoihin. Opettajamme oli 30 vuotta harrastanut mehiläishoitoa ja oli itse luomutarhaaja. Halukkaat saivat ostaa häneltä itselleen mehiläispesiä jatkaakseen kotona käytännön opettelua. Näinhän minäkin tein ja kotia päin huristeltiin viiden yhdyskunnan säestyksellä.

Nyt ihmetys ja alkuihastus ovat muuttuneet syvälliseksi rakkaudeksi. Rakkautta usein koetellaan ja sille ei saa aina välitöntä vastakaikua. Ainakaan halutussa muodossa. Kaksi viimeisintä kesää ovat olleet koko Suomen maassa ennätyksellisen huonot hunajantuotannon suhteen. Myös talvet ovat olleet säiden suhteen vaihtelevia, vähälumisia ja epävakaita. Pesiä on pitänyt suojata omin keinoin, että pahoilta talvitappioilta on säästytty. Muitakin harmeja mehiläisillä ja hoitajilla on hennoilla hartioillaan: loiset, tarttuvat mehiläistaudit, kaukaisilta mailta tänne leviävät ”uudet” tuhohyönteiset ja niin edelleen.

Pölyttäjät ovat tärkeitä, mutta herkkiä ympäristömyrkyille ja ilmastonmuutokselle. Puumalassa on mahtavat puitteet tälle sulan kullan tuotannolle; vähän liikennettä, saasteita, kasvinsuojeluaineiden käyttäjiä. Vain puhdasta luontoa, vesistöä, monipuolista luonnon kasvillisuutta. Sekä paras ystävämme ja mahdollinen tuleva laaduntarkkailijamme Nalle Puh.

Tuula Närvänen

Kuntavaaleja edelsi kaksi vaalikeskustelua

30.3.2017
Kuntavaalien äänestys on käynnissä. Viime sunnuntaina kansalaisopisto järjesti vaalipaneelin. Jokaisella puolueella oli paikalla kaksi panelistia. Sitä ennen oli järjestetty toinen vaalikeskustelu.
Lue lisää Puumala-lehdestä ja käy äänestämässä.

Kuntavaalien äänestys alkoi

29.3.2017
Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut. Äänestyspaikka kunnantalon valtuustosalissa avautui kello 9. Äänestämässä kävi toisena Marjatta Helander, ensimmäistä kertaa Puumalan kuntavaaleissa. Vaalitoimitsija Anneli Piskonen leimasi äänestyslipun.
Ennakkoäänestys jatkuu joka päivä ensi tiistaihin 4.4. kello 17 saakka. Äänestää voi arkisin kello 9-17 ja viikonloppuna kello 10-14. Varsinainen vaalipäivä on 9.4.

Aku Hirviniemestä ja Niina Lahtisesta Vuoden mökkiläiset 2017

28.3.2017
Maa- ja metsätalousministeriön Saaristoasiain neuvottelukunta, Vapaa-ajan asukkaiden liitto ry ja Messukeskus ovat Puumalan kunnan esityksestä valinneet Vuoden 2017 mökkiläisiksi Puumalan kunnan kesäasukkaat, näyttelijäpariskunta Aku Hirviniemen ja Niina Lahtisen. Kunniamaininta jaetaan Kevätmessuilla 8. huhtikuuta Messukeskuksessa Helsingissä.
Lahtisen ja Hirviniemen kesäpaikka sijaitsee Puumalassa noin viiden minuutin venematkan päässä keskustasta.
Kesäkäytössä oleva mökki on pyhitetty rentoutumiseen ja rauhoittumiseen.
-Mökki on meille todella tärkeä paikka. Siellä keskitymme lomailuun ja yhdessäoloon koko perheen kanssa. Veneilemme, saunomme, istumme paljussa ja vietämme aikaa lähellä mökkeilevien tuttavaperheiden kanssa. Tänä vuonna keskitymme loppukesästä kanttarellien metsästämiseen, kuvailee Aku Hirviniemi.
-Kesän mökkioleilua keskeyttävät tosin muun muassa elokuvaprojektit.

KUNNANJOHTAJA Matias Hilden kehuu näyttelijäpariskuntaa.
-Aku Hirviniemi ja Niina Lahtinen ovat tuttu näky Puumalan katukuvassa, ja he käyttävät aktiivisesti paikkakunnan palveluja.
-Erityisen arvokasta kuitenkin on, että he ovat tuoneet Puumalaa esille lukuisin eri tavoin erityisesti televisiossa ja sosiaalisessa mediassa. Omalla panoksellaan he ovat tehneet todella arvokasta työtä myönteisen paikkakuntaimagon kehittämiseen.
-Hirviniemeä ja Lahtista voidaan pitää erinomaisina esimerkkeinä positiivisesta kotiseutuhengestä, jossa omia vahvuuksia hyödynnetään myös paikkakunnan ja paikkakuntalaisten hyväksi. Pienelle paikkakunnalle tunnettuus on yksi avaintekijöistä elinvoiman varmistamisessa.

Vuoden mökkiläinen -kunniamaininta jaetaan OmaMökki -messuilla lauantaina 8.4. klo 12 Pohjantähti-lavalla. Palkinnon jakavat Saaristoasiain neuvottelukunnan, Vapaa-ajan asukasliitto ry:n ja Messukeskuksen edustajat. Vuoden mökkiläinen -kunniamaininnan vastaanottaa pariskunnan puolesta Aku Hirviniemi.
Lähde mukaan Puumala-lehden lukijamatkalle seuraamaan Aku Hirviniemen palkitsemista. Matkavaraukset Vesa Virralle 0400 676 122 tai virtalines@virtalines.com.

Mistä kuntavaaleissa on kysymys?

23.3.2017
Kuntavaalit lähestyvät. Keskustelu vaalien ympärillä on vähitellen käynnistymässä. Huomio on kuitenkin kiinnittynyt pitkälti sote-uudistukseen, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat poistumassa kunnilta sote- ja maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alussa.
Nyt valittavat kunnanvaltuustot ovat tavallaan siirtymäkauden valtuustoja. Uuden valtuustokauden aikana kuntahallinnosta poistuu tehtäviä henkilöstöllä ja kustannuksilla mitattuna reilusti yli puolet. Uusien valtuustojen tulee osaltaan huolehtia siitä, että siirtymä tapahtuu mallikkaasti. Niiden tärkeimmäksi tehtäväksi tulee kuitenkin rakentaa osaltaan uutta kuntaa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen.

Sote- ja maakuntauudistuksen osalta muutos Puumalan kunnassa on paljon vähäisempi kuin monissa isommissa kunnissa, koska sote-palvelut on suurelta osin järjestetty yhteistyönä suuremman kokonaisuuden osana. Nykyisin kunta on vaikuttanut yhteistyön puitteissa palvelujen tuottamiseen. Jatkossa nämä asiat päätetään vaaleilla valitussa maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuusto valitaan ensimmäisen kerran ensi vuoden tammikuussa samanaikaisesti tasavallan presidentin vaalien ensimmäisen kierroksen kanssa.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnille jää hyvin paljon merkittäviä tehtäviä: koulutus esiopetuksesta lukio- ja ammattikoulutukseen, vapaa sivistystyö, kaavoitus, kunnallistekniikasta huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta, nuorisotyö, terveyden edistäminen ja erityisesti elinvoimapolitiikka, eli kunnan elinvoimasta huolehtiminen. Mitkä ovat kuntien käytössä olevat keinot kahden viimeksi mainitun tehtävän hoitamiseen, on vielä osittain tarkemmin määrittelemättä.
Suomalaisen kunnan tehtävät ovat vuoden 2019 jälkeenkin selvästi vahvemmat kuin valtaosassa Euroopan maita.

Kun sote-palvelut siirtyvät pois kunnilta, selkeyttää se kuntien päätösvaltaa: jäljellä olevissa asioissa kuntien päätösvalta on selvästi suurempi, kuin mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on ollut. Pienet kunnat, kuten Puumala, ovat olleet erityisesti kalliiden erikoissairaanhoidon laskujen osalta vain maksajan roolissa.
Sote-maakuntauudistuksen jälkeen kunnalle jäävien tehtävien osalta päätöksentekijät ovat todella päätöksentekijöitä ja he voivat aidosti vaikuttaa siihen, miten oma kunta asiansa hoitaa. Tämä lisää vaikutusvaltaa, mutta samalla luonnollisesti vastuuta.

Kunnan rooli myös muuttuu: kunta on entistä enemmän vastuussa paikallisesta elinvoimasta, eli siitä miten oma alue kehittyy. Tuossa tehtävässä se onnistuu sitä paremmin, mitä selkeämmin kunta saa kehittämistyöhön ja paikkakunnan markkinointiin mukaan kaikki paikalliset toimijat kansalaiset, yritykset ja järjestöt vapaa-ajanasukkaitakaan unohtamatta.
Kuntavaaleissa ratkaistaan jälleen kerran kotikunnan suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaaleissa kannattaa äänestää ja kysellä ehdokkailta, mitä he tavoittelevat seuraavalla nelivuotiskaudella. Kyse on poikkeuksellisen isojen muutosten vuosista, jotka vaikuttavat jokaisen paikkakunnan, ei vain kunnan organisaation, tulevaisuuteen pitkäksi aikaa.

Timo Kietäväinen

Kirjoittaja on julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja ja pitkäaikainen Puumalan vapaa-ajan asukas.

Seurakunta teki plussatuloksen

23.3.2017

Seurakunnan talous kääntyi viime vuonna voitolliseksi. Ylijäämää kirjataan liki 120 000 euroa. Edellisenä vuonna alijäämää oli lähes 100 000 euroa.

Lue asiasta lisää Puumala-lehdestä.

Laaja paketti puolueiden vaalilupauksista

23.3.2017

Lue Puumala-lehdestä millaisin ajatuksin viisi puoluetta, jotka ovat asettaneet Puumalassa ehdokkaita, lähtevät vaaleihin. Jokaisen puolueen ohjelmasta on oma juttu parin muun vaalijutun lisäksi.

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi keskiviikkona 29.3.

Kirjakemmakoiden ohjelmassa runoja ja ruokaa

23.3.2017

Puumalan toisten elokuisten Kirjakemmakoiden teemana on Maku, jota lähestytään monimerkityksellisesti kirjallisuuden kautta.
Kirjakemmakat ovat 18.-20.8.2017.

Lue tarkemmasta ohjelmasta Puumala-lehden etusivulta.

Ota rahat ja juokse

16.3.2017
Niinhän siinä sitten oli käynyt. Poika oli unohtanut reppunsa sivutaskun auki, sivutaskussa oli lompakko ja lompakossa kaikki ajokortista, luottokortista, KELA-kortista, käyntikorteista ja salikortista lähtien.
Olipa sillä kertaa rahaakin. Poika oli nimittäin lopen kyllästynyt siihen, että erilaiset pankit, kauppaketjut, myymiöt, huoltoasemat, kahvilat ja kauppalopot keräsivät hänestä tietoja ”räätälöityä” markkinointia varten.
Mutta niin siinä oli käynyt. Poika oli tuntenut rautatieaseman ruuhkassa pienen tönäisyn, nähnyt lompakkonsa jonkun kädessä ja sen jonkun vauhdittavan askeleitaan, kiihdyttävän juoksuun ja katoavan lauantaipäivän ruuhkaan. Sinne meni…

Sinne meni kaikki ja sen kaiken hankkiminen maksaisi aikaa, vaivaa, verta, hikeä ja kyyneleitä. Ja herrrrmmmmojaaa!! Korttien takaisin hankkiminen maksaisi – aikaa, jonotusmaksuja, palvelumaksuja…maksuja, maksuja, maksuja. Rahaa! Rahaa! Rahaa!
Poikaa harmitti. Kuinka rahasta onkin tullut kaiken mitta. Miksi kaikki arvioidaan rahassa?
”Eihän tässä enää pääse ovestaan ulos, kun on jo jonkun kauppalopon käsi lompakolla! Pian kai tässä saa maksaa hengitysilmastakin. Milloin keksivät konstin jokamiehenoikeuksilla rahastamiseen? Luonnossa kulkemiseen?”
”Sehän on nykyään niin terapeuttista, laskee verenpainetta, helpottaa stressiä ja tekee onnelliseksi. Johan siinä on hitto sentään rahastamisen paikka. Että onnelliseksi ja ilmaiseksi. Se ei käy! Se ei kerta kaikkiaan käy! Rahaahan siitä on saatava – jonkun taskuun! Tässä härskeimmälle ilmainen rahastamisvinkki!!”, Poika mietti.
Ja miettipä saman tien toisenkin rahastamisajatuksen. ”Jos jokainen suomalainen antaisi minulle euron, olisin melko pian monimiljonääri.”

Poika käynnisti ideointikoneensa, teki kustannus-hyöty-analyysejä, pohti tarvehierarkioita, ajatteli onnen ja murheen välistä suhdetta ja totesi.
”Ihminen haluaa olla onnellinen. Ihminen ei itse halua erityisemmin tehdä itse mitään onnellisuutensa eteen. Ihminen maksaa mielellään terapeuteille, konsulteille, lääkäreille, hoitajille, hoivaajille, hemmottelijoille ja muille erilaisille ihmismielen insinööreille onnen tarjoamisesta. Siis miksen minä, kun muutkin.”
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kun isot rahastavat, pienetkin rahastavat. Poika päätti heittää Facebook-sivullaan haasteen. Kaikki on sallittua ja moraalinen ja moraaliton seisovat samalla lähtöviivalla.
”Tuhat euroa sille, joka keksii keinon, jolla jokaiselta suomalaiselta saa euron! Kaikki ideat otan ilolla vastaan!”

Päivi Musakka

Puumalassa maakunnan ahkerimmat linnunpönttöjen rakentajat

16.3.2017
Puumala on Etelä-Savon maakunnan ahkerin pöntöttäjä Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa. Puumalassa on asetettu metsiin tiistaina 14.3. mennessä kaikkiaan 4 658 pönttöä, mikä on asukasta kohden 2,08 pönttöä.
Mirja ja Timo Peltovuori ovat ripustaneet Luukkolassa kotinsa lähialueelle 42 asuntoa linnuille.
Lue Peltovuorten toiminnasta lisää Puumala-lehdestä.

Puulaakiviesti hiihdettiin 56. kerran

16.3.2017
Puulaakiviesti hiihdettiin 56. kerran viime viikonloppuna. Tällä kertaa oli osallistujia vähiten koko viestin historiassa. Saadaanko viesti-innostus kasvamaan, kun kuudeskymmenes juhlavuosi lähestyy?
Katso viestin tulokset Puumala-lehdestä.

Kunnan tilinpäätös vahvasti ylijäämäinen

Juha Markkanen

16.3.2017
Kunnan talous on hyvässä kuosissa. Kunta on mennyt talousarviossaan varovaisuus edellä ja viime vuoden budjetti laadittiin 23 000 euroa tappiolliseksi. Tilikauden ylijäämä oli kuitenkin 1,6 miljoonaa euroa.
Kunta on myös nettotarkasteltuna velaton, sillä lainaa on 2,1 miljoonaa, jonka kunta voisi halutessaan heti maksaa pois.
Lue kunnan taloudesta lisää Puumala-lehdestä.

Kunta kaavailee osin maksutonta varhaiskasvatusta

14.3.2017
Puumalan kunta on siirtymässä Suomen ensimmäisten kuntien joukossa osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen.
Kunta on tarjoamassa jokaiselle puumalalaiselle lapselle viikoittain 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta eli käytännössä päivähoitoa.
Maksuttomuus on määrä ottaa käyttöön toukokuun alusta alkaen.
Osittainen maksuttomuus tarkoittaa myös sitä, että kokopäivähoidossa olevien lasten maksut käytännössä puolittuvat nykyisestä. Enimmillään tämä voi euroissa tarkoittaa yksittäisen lapsen osalta noin 1 600 euroa pienempää päivähoitomaksua vuosittain.
Asiasta päättää lopullisesti kunnanvaltuusto 2.5.

Cosa Nostra – yhteinen asiamme

9.3.2017
Lyhyt, mutta intensiivinen marssi kohti kuntavaaleja ja uusia valtuustoja on alkanut. Toivoa sopii, ettei pölhöpopulistinen liikehdintä Euroopassa ja USA:ssa ole saanut Puumalankaan ehdokkaita sekoamaan selkeistä ajatuksistaan harhaisille poluille.
Elämme äärettömän haasteellista aikaa. On valitettava tosiasia, että uusilla valtuustoilla on vähemmän valtaa kuin edeltäjillään. Erityisen kipeänä se tuntuu pienkunnissa, joihin Puumalakin lukeutuu. Sote – jota aiheesta jo sotkuksikin nimitellään – vie sosiaali- ja terveysasiat, niistä päättämisen ja niistä hallinnollisesti huolehtimisen pois kunnista. Olen asiantuntijaprofessorien kanssa samaa mieltä, ettei tämä ole riskitön siirto, kuten ei ollut toimeentulotukipäätösten siirtokaan Kelalle vuodenvaihteessa. Kelan massiiviset käsittelyruuhkat, avustusjärjestöjen leipäjonot ja pikavippifirmojen liikevaihto kasvoivat hetkessä, kun hätiköiden valmisteltu ja toteutettu siirto meni päin pöpelikköä. Soten kohtalo voi yhtä lailla olla hyppy tuntemattomaan, joka säästö- tai valinnanvapaustavoitteineen voi mennä täysin reisille.
On kovin sinisilmäistä Kelan uudelta pääjohtajalta sanoa, että jonot poistuvat huhtikuussa, kun pahimpaan hätään rekrytoitavien uusien etuuspäättäjien pelkkä sisäänajokoulutus vie enemmän aikaa. Ilkeästi sanoen hölmöläisten matonpidennyshommat tulevat mieleen. Ja mitä sitten kun uudet tukipäättäjät on sisään ajettu? Heidät ajetaan saman tien tarpeettomina ulos, kun jonot kenties häviävät tai lyhenevät. Näin meillä sipilandiassa muuta maailmaa nauratetaan.

Puumalan pitää jatkossakin olla toimiva, terve ja turvallinen asuinkunta niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Sotehuolien puristuksessakin kuntapäättäjillä on vakava vastuu siitä, että asukkaiden edunvalvonta toimii. Olemme sen verran kaukana kaupungeista, että esimerkiksi toimiva paikallinen terveydenhuolto on perusihmisoikeuksiin verrattava asia.
Asumiseen sekä työpaikkoihin liittyvät infrastruktuurihankkeet ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen kaikenlaisten kulttuurihankkeiden kautta jäävät sellaisinaan uuden valtuuston harteille. Kuntalaisena ei voi kuin vakavasti vedota siihen, että Cosa Nostra -ajattelu, yhteisen asiamme puolesta kamppaileva, kiihkoton ja lyhytnäköiset puoluepoliittisen intressit syrjään sysäävä ”Kaikki Puumalan puolesta” -henki puhalletaan jälleen täyteen roihuunsa. Yksin meistä kukaan ei selviä, yhdessä selviämme kaikesta.

Oli viime viikonvaihteessa ilo huomata, että kunnan syrjäkylilläkin tämä Cosa Nostra -ajattelu tunnetaan ja sen mielettömät mahdollisuudet yhteisen hyvän lisääjänä tunnistetaan. Paikalla olleena näin ja kuulin, omin silmin ja korvin, kuinka rakennuspalikat ”uuden” kyläyhdistyksen toiminnalle aseteltiin paikalleen, yhteisen tulevaisuuden peruskiviksi.
Niin sokea tai kuuro en ole, ettenkö olisi kuullut salissa riitasointutorvienkin törähdyksiä. Ja näkyvätpähän nuo jatkuvan netissä vielä viikollakin, vaikka paikalla olleille muistutettiin kuinka hyvä torven törinä kuuluu lähelle, mutta paha paljon kauemmas. Ja jos torvia on kaksi tai useampia niin tuplasti pidemmälle.
Tästä huolimatta olen Matteuksen evankeliumin kanssa samaa mieltä, että autuaita ovat rauhantekijät. Hurskastelijoilla ja itsensä ylentäjillä on jo valmiiksi riidankylväjän viitta yllään.

Timo Korppi

P.S. Äänestäkää hyvät kuntalaiset, äänestäkää. Ja pitäkää sen jälkeen jatkuvaa ääntä oman kunnanvaltuutettunne suuntaan. Hänellä ei ole lupaa jättää kuuntelematta teitä herkällä korvalla.

Musiikin teoriaa on alttostemmoja korvakuulolta

9.3.2017
Vanhan sanonnan mukaan musiikin teoria on yhtä vaikeaa kuin matematiikka, mutta kansalaisopiston aikuisten musiikin teorian tunnilla on riittänyt uskollisia kävijöitä. Teoriatunnilla tehdään muutakin kuin kirjallisia töitä: siellä soitetaan ja lauletaan esimerkiksi alttostemmoja.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Keskustie 10:n rakentaminen varmistui

9.3.2017
Keskustie 10 rakennetaan sittenkin. Vuoden jäissä ollut hanke etenee syksyllä, kun vanha rakennus puretaan. Uudisrakennus valmistuu tontille keväällä 2018.
Lue asuinhuoneistojen ja liikekiinteistön tilanteesta Puumala-lehdestä.

Hurissalon vuosikokouksessa vedottiin yhteistyön saavuttamiseksi

8.3.2017
Hurissalon kyläyhdistyksen vuosikokous sujui viime sunnuntaina varsin asiallisesti, vaikka aineksia kitkeräänkin palaveriin oli, sillä kylällä ollaan varsin riitaisia. Vapaa-ajan asukas Markku Manninen vetosi kokouksessa, että kaikki pystyisivät yhteistyöhön. Hänen viestinsä oli, että paha kello kuuluu kauas. Viesti kärhämistä oli kiirinyt Espanjaan saakka.
Lue lisää torstain Puumala-lehdestä.

Kalevalan päivän perinne jatkuu koululla

2.3.2017
Jo yhdeksännentoista kerran kuudesluokkalaiset perehtyivät Kalevalaan ja mittelivät kansalliseepoksen tietämyksessä sekä Kalevala-aiheisessa kirjoitelmassa ja kuvataidetehtävässä.
Lue asiasta lisää Puumala-lehdestä ja katso, ketkä oppilaat palkittiin.

Vaarallisen liukasta

1.3.2017
Maanteillä ja kaduilla kannattaa autoilijoiden ja jalankulkijoiden olla erityisen tarkkana, sillä keli on liukas.
Esimerkiksi kantatie 62 Puumalan ja Mikkelin välillä oli ainakin aamusta ulosajokunnossa, vaikka tie näytti paikoin täysin sulalta. Matkanopeus putosikin monella autoilijalla normaalia alhaisemmaksi.
Myös Sulkavan ja Savonlinnan tie on ollut erityisen liukas.
Kerro omista havainnoistasi: toimitus@puumalalehti.fi tai 040 1386 334.