Puumalassa 45 ehdokasta kuntavaaleihin

Ehdokkaat tämän kevään kuntavaaleissa ovat puolueittain seuraavat:

Keskusta: Hämäläinen Annukka, yrittäjä; Ikonen Seija, ryhmäohjaaja, logoterapeutti LIF; Karjalainen Esa, maaseutuyrittäjä; Kautonen Harri, opettaja, yrittäjä; Kiljunen Oiva, teknikko, eläkeläinen; Korhonen Minna, sairaanhoitaja; Kyhyräinen Paavo, maaseutuyrittäjä; Laamanen Kari, työnjohtaja; Lasaroff Sirpa, toiminnanjohtaja; Luukkonen Eero, Customer Service Engineer; Luukkonen Erkki, maaseutuyrittäjä; Luukkonen Olli, metsätalousinsinööri (AMK); Mikkola Esko, rakennusinsinööri, eläkeläinen; Mäkelä Allan, maaseutuyrittäjä; Pasanen Unto, talouspäällikkö; Piskonen Irja, maaseutuyrittäjä, eläkeläinen; Pitkonen Jukka, yrittäjä; Puttonen Jere, maaseutuyrittäjä; Puttonen Leena, terveydenhoitaja; Reponen Timo, kihlakunnanulosottomies; Valtonen Emmi, eläintenhoitaja; Virtanen Urpo, eläkeläinen.

Kokoomus: Laine Martti, tekninen johtaja, eläkeläinen; Lautala Pentti, lääkäri, eläkeläinen; Lindgren Niklas, henkilökohtainen avustaja, HuK; Lipo-Lempiäinen Tiina, laboratoriohoitaja, HT; Tilli Tommi, insinööri.

Kristillisdemokraatit: Hannula Kaija, perushoitaja; Kietäväinen Olavi, metsätalousyrittäjä, luomuviljelijä; Rexho Sirja, FM, musiikinopettaja.

Perussuomalaiset: Hupli Heikki, metsätyönjohtaja; Kasanen Antti, veturinkuljettaja, yrittäjä; Larsson Ihanamäki Heli, avustaja; Luukkonen Asko, laitosmies; Mattila Janne, prosessityöntekijä; Niemi Sakari, rehtori, eläkeläinen; Peltonen Niko, luokanopettaja; Puurtinen Kari, koneteknikko, eläkeläinen.

Sosialidemokraatit: Ihanamäki Pirkko, eläkkeensaaja; Lempiäinen Elisa, lähihoitaja, geronomi-opiskelija; Montonen Keijo, työnjohtaja; Penttinen Laura, tekstiilityönopettaja; Pitkonen Laura, merkonomi-opiskelija; Söderström Riitta, yrittäjä; Virta Jorma, opinto-ohjaaja, eläkkeellä.

Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Ennakkoäänestys tapahtuu 29.3.-4.4.
Ehdokkaita on viidestä puolueesta.
Kunnanvaltuustoon valitaan 21 jäsentä.

Paikallinen yrittäjä tarjoaa palvelun Essotea halvemmalla

23.2.2017

Yrittäjä Ritva Vidman-Parri kerää tuotteita paikallisesta kaupasta tiistaisin ja toimittaa ne koteihin tilaajille. Yleensä kauppakassipalvelua käyttävät kotihoidon asiakkaat. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä tilauksen samalla hinnalla. Palvelu on halvempi kuin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten tarjoama kauppakassipalvelu Mikkelin Citymarketista kuljetettuna.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

River Plast siirtää tuotannon pois Puumalasta

23.2.2017

Puumalassa vuonna 1995 perustettu River Plast jättää Puumalan. Yrityksen toiminta siirtyy kesän aikana Imatralle, jossa se menee samoihin, uusiin tiloihin River Plast Imatran toimintojen kanssa. River Plast  valmistaa Imatralla lujitemuoviputkia prosessiteollisuuteen.

Lue muutoksesta lisää Puumala-lehdestä.

Matkailukauden pidentämiseen ja uusien turistien hankkimiseen etsitään keinoja

23.2.2017

Hanhiniityn Paja, Okkolan Lomamökit ja Sahanlahti Resorts ovat palkanneet yhteistyössä projektipäälliköksi Jaana Komin Etelä-Savon Ely-keskuksen tukemaan yritysrypäshankkeeseen. Tarkoitus on työstää matkailusesonkia pidemmäksi.

Komi mainitsee esimerkkeinä kaksi ryhmää, joita Puumala varmasti kiinnostaa: motoristit ja kiinalaiset matkailijat.

Lue lisää Puumala-lehdestä, paperilla tai verkosta.

Iloista veronmaksajaa metsästämässä

23.2.2017
Maksamme Suomessa varsin paljon veroja. Vuonna 2015 eri veroja kerättiin 92 miljardia euroa, keskimäärin 17 000 euroa asukasta kohden. Siis noin 1 400 euroa kuussa jokaista henkeä kohden, vauvasta vaariin. No, toki yritykset maksoivat tästä myös osansa, mutta nekin toki saavat tulonsa pohjimmiltaan kansalaisilta.
Verotuksen avulla yksityistä kulutusta siirretään julkiseksi kulutukseksi. Poliittinen ja taloustieteellinen katsantokanta määrittää sen, kuinka korkea veroaste on kenenkin mielestä järkevä. Liian korkea verotus vaikuttaa liikaa yksilön valintoihin ja kannustavuuteen, liian matala puolestaan nostaa taloudellista eriarvoisuutta ja saattaa myös heikentää kansakunnan kilpailukykyä. Täydellinen veroaste lienee määriteltävissä, mutta sen löytäminen on mahdotonta.

Monihan luulee, että ei saa eikä ole saanut maksamilleen verorahoille mitään vastinetta. Tämähän ei toki ole edes verojen tarkoituskaan: niiden tulee aina olla vastikkeettomia, muuten kysymys on palvelumaksuista. Mutta mistä vastinetta sitten tehokkaimmin saa?
Esimerkiksi vuonna 2015 perusopetus maksoi Puumalassa oppilasta kohden yli 18 000 euroa: asiakkaallehan palvelu on maksuton. Varhaiskasvatuksessa kustannukset olivat noin 11 000 euroa lasta kohden. Asiakasmaksut kattavat näistäkin varsin pienen siivun. Kansalaisopiston palveluja kannattaa erityisesti hyödyntää: saat sitä kautta noin 500 euron vuotuisen verohyödyn vapaan sivistystyön muodossa. Ja jos pärjäät vähemmällä, käy kirjastossa: yhden kirjan lainaamalla julkinen valta antaa sinulle sivistystä noin kahdeksan euron edestä.

Keskimäärin jokainen puumalalainen nautti vuonna 2015 kunnan katuverkosta, yksityistieavustuksista ja valaistuksesta noin 145 euron edestä. Jos joku on jäänyt verorahoilla tuotetuista palveluista niin osattomaksi, ettei ole tästäkään nauttinut, niin lupaan tarjota kahvit Kuittisessa, kunhan ensin jollain keinolla pääset sinne.

Ja jos haluat maksimoida vastineen verorahoille, niin suosittelen hankkimaan koiran tai kissan ja käyttämään sitä kunnallisella eläinlääkärillä, mieluiten toki mahdollisimman usein. Toki joudut itsekin maksamaan muutaman kympin käyntimaksun, mutta samalla Puumalan kuntaan lähtee 105 euron lasku samasta asiakaskäynnistä. Tammikuussa tätä erinomaista palvelua sai 24 puumalalaista pieneläintä yhteensä 2 520 euron arvosta. He ainakin ovat iloisia veronmaksajia, jos itse koetkin jääneesi osattomaksi veromarkkojen uusjaosta.

Matias Hilden

Testamentti – Ystävälle

16.2.2017
Ystävä ymmärtää minua jo puolesta sanasta…. useimmiten ei tarvita edes sitä. Aito ja korvaamaton ystävä on sellainen, josta voi olla fyysisesti erossa kauankin. Mutta heti kun kohtaamme – vaikka vuosienkin jälkeen – juttu jatkuu luontevasti heti ensi hetkestä lähtien siitä, mihin se aikoinaan jäi. Ikään kuin välissä ei olisi ollut sitä aikaa – tai matkaa. Hyvän ystävän haluaa säilyttää vierellään mielellään sananmukaisesti viimeiseen hengenvetoon asti. Ja mikäli molemmat ystävykset haluavat, voi tehdä vaikkapa peräti kirjallisen dokumentin vastaisen varalle. Dokumentin virallinen nimi on hoitotahto tai hoitotestamentti. Asiakirja olisi hyvä laatia vielä silloin, kun on nuori, nuorehko ja kohtuullisen terve. Kuulostaa hullulta, mutta eipä useinkaan voi etukäteen tietää, mikä päivä tai hetki tuota tahdonilmaisua tarvitaan.

Viime aikoina on käsitelty eri medioissa paljon vanhusten, muistisairaiden ja muiden pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kohtelua ja hoitokäytäntöjä. Suuri osa hoitoalan henkilöstöstä työskentelee tällaisten hoidettavien parissa. Siinä vasta on vaikea yhtälö, kun laitos- tai kotihoidossa olevien potilaiden/asiakkaiden omaisten ja ystävien pitäisi voida ja osata puntaroida saatavaa palvelua sekä saajan että antajan näkökulmasta.

Esimerkiksi Muistiliiton sivuilla on aika hyvä valmis lomake, jota voi käyttää oman hoitotahdon ilmaisemiseen. Siellä on myös malliksi täytetty lomake, joka on sikäli hyödyllinen, että siitä voi ammentaa esimerkkejä niistä asioista, joita omalla hoitotahdollaan voi itse kukin määritellä. Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää kykene päätöksen tekemiseen vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa annettu tahdonilmaisu on joko suostumus tulevaisuudessa annettavaan hoitoon tai kieltäytyminen siitä.

Hoitotahdossa on mahdollisuus antaa muunkinlaisia ohjeita halutusta hoidosta ja hoivasta. Se voi sisältää toiveita esimerkiksi hoitopaikan valinnasta ja hoivan arkeen liittyvistä melko pienistäkin yksityiskohdista. Mallilomakkeessa oli kirjattu ylös esimerkiksi toiveita ruuan maustamisesta, pukeutumistyylistä, käytettävien vaatteiden väreistä ja materiaaleista, meikkauksesta, muista mieltymyksistä kuten vaikkapa rakkaudesta punaviiniin, musiikkiin tai tiettyihin lempi-tv-ohjelmiin ja niin edelleen.

Erityisen tärkeä asia on muistaa mainita hoitotahdossaan, että haluaa omaisuuttansa käytettävän säästelemättä itsensä hyväksi, parhaan mahdollisen hoidon saamiseksi. Ja se, että tahdonilmaisun kirjallisesti tehnyt on kertonut tarpeeksi monelle läheiselle sen, mistä ohjeet ovat löydettävissä. Omakanta -palvelu esimerkiksi lienee asiallinen tallennusosoite.

Tätä tarinaa kirjoitellessani on Ystävänpäivä. Ja itse kirjoituksen aihe tavallaan melkoisen synkkä ja raadollinen. Mutta kaikilla se loppusuora jossakin kohtaa häämöttää. Sillä suoralla tarvitaan niitä – ystäviä.

Tuula Närvänen

Paikalliseen lehteen luotetaan

16.2.2017
Paikallinen lehti on luettu ja luotettu. Kunnan päättäjien ja nuorten lukijoiden tapoja ja luottamusta paikallismediaan on tutkittu.
Lue tuloksista Puumala-lehdestä.

Työhyvinvointi edistää myös bisnestä

16.2.2017
-Työhyvinvointi on yrityksen pääomaa. Silloin, kun ihminen voi hyvin, hän tuottaa innovaatioita. Hyvinvointi ja viihtyminen työssä lisäävät työn tehokkuutta ja tuovat säästöjä. Hyvällä mielellä keksimme myös ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin., sanoo filosofian tohtori, työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kriisivalmius paranee sähkökatkoissa

16.2.2017
Tulevaisuudessa myrskyjen aiheuttamat vauriot pystytään ennustamaan paremmin ja sähkökatkot jäävät lyhyemmiksi. Näin uskoo Suur-Savon Sähkön verkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu. Tilanne paranee sähköyhtiön ja Ilmatieteen laitoksen yhteishankkeen myötä.
Eri viranomaiset tekevät Puumalaan tarkastuskäynnin kartoittaakseen kunnan kriittisiä kohteita erilaisten poikkeustilanteiden varalta.
Lue lisää Puumala-lehdestä, paperilta tai verkon näköislehdestä.

Matias Hilden jää Puumalan kunnanjohtajaksi

14.2.2017
Imatran kaupunginjohtajaksi hakenut Matias Hilden ei tullut valituksi.
Imatra haki seuraajaa vapulta eläkkeelle jäävälle Pertti Lintuselle. Hilden oli mukana viiden haastatteluun valitun joukossa yhteensä 17 hakijasta.
-Toki se olisi ollut mielenkiintoinen tehtävä, mutta oikeastaan pettymys ei kuitenkaan ole kovin suuri. Mutta siitä olen iloinen, ettei ainakaan tarvitse katua, että jätti aikanaan hakematta kyseistä tehtävää, sanoo Hilden.
Lisää asiasta torstain lehdessä.

Jääsauna testissä

9.2.2017
Jääsaunassa saa hyvät löylyt ja lauteilla on helppo hengittää. Päätoimittaja Elvi Köpman testasi saunan Sahanlahdessa.
Lue lisää saunan rakentamisesta ja löylyistä uudesta Puumala-lehdestä.

Puumalasta 40 vuodeksi eduskunnan kahvilaan

Dokumentointi 2015. Eduskuntatalon kahvila kuvattuna 16. tammikuuta 2015. Kahvilavastaava Kaisu Summanen (Amica) myi kahvia ja pullaa. Ostamassa Jari Leppä (kesk).

9.2.2017
Kaisu Summanen on aloittanut eläkepäivänsä. Puumalasta pääkaupunkiseudulle lähtenut Summanen työskenteli eduskunnan kahvilassa 1970-luvulta alkaen ja tapasi siellä käytännössä kaikki kaikkien tuntemat poliitikot.
Lue lisää päivän lehdestä, verkosta tai paperilla.
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Katso video: Ministeri sai erikoisen lahjan Puumalasta

2.2.2017
Yrittäjä Jaakko Kuntonen ojensi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle erikoisen lahjan ministerin vieraillessa maanantaina Puumalassa. Kuntonen esitteli uudenlaista menetelmää, jolla jätevesien liete voitaisiin hyödyntää.

Muistosi on mulle kallis

2.2.2017

Mikä elämässä on olennaista? Kokeillaanpa tätä: mistä tulemme, mitä olemme ja mihin olemme menossa. Jos nämä asiat eivät ole selvillä, elämän kompassineula joko pyörii vinhasti ja pysähtymättä, tai jököttää liikkumattomana.

Puumalassakin on tartuttu tarmokkaasti perinteen tallentamiseen jälkipolville, joka on korvaamattoman arvokas asia. Ilman sitä ainutlaatuisia tietoja, muistikuvia ja kokemuksia uhkaa mennä suurten ikäluokkien mukana lopulliseen unholaan, vaikka juuri niissä piilevät hyvän tulevaisuuden edellytykset. Jos niistä ei opita ja saada eväitä elämään, niin mistä sitten?

Tämä korostuu juuri ny,t kun eräs tötterötukkainen trumpettaja maailman toiselta laidalta töräyttelee kaikkien hämmästeltäväksi rinnakkaistotuuksia tai suoranaisia valheita, joilla yrittää perustella uuden asemansa ja olemassaolonsa. Totuutta ei kuitenkaan voi kukaan muokata mieleisekseen. Vähänkin koulua käynyt tai elämänkoulussa opiskellut tietää, että historiasta voi ja pitää oppia. Vaihtoehtoja ei ole, sillä valheella on lyhyet jäljet.

Voisin muistutella, että samaisen herran uhopuheissa ja erään pikku korpraalin keuhkoamisissa Berliinin valtiopäivätalossa vuonna 1934 on paljon yhtäläisyyksiä. Mutta olkoon enemmälti muistelematta, koska siitä koituisi kaikille vain mielipahaa.

Meillä jokaisella on oma historiamme. Sukututkimukseen innostuneet ovat pystyneet selvittämään sukunsa perimätietoa jopa 500 vuoden taakse. Saman perheen hallussa vuosisatoja olleita sukutiloja löytyy Puumalastakin kymmeniä. Silti, vähempikin riittää ja vain oman elinkaaren kattava muistitietokin on tallennuksen väärti ja se kannattaa siirtää jälkipolville. Siitä syntyy ja siihen perustuu se valveutuneisuus, jota ilman emme osaa hahmottaa tulevaisuuttamme. Mitä hullummaksi maailma ympärillä on menossa, sitä suuremmalla syyllä ”arvon mekin ansaitsemme, Suomen maassa suuressa”.

Nykyteknologiassa ei ole niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Vaikka meitä eläkeläisiä koetellaan pankkien, postin ja muiden entisten palvelulaitosten toimesta oikein urakalla, käytössämme on kuitenkin uudenaikaisia keinoja oman muistitietomme tallentamiseen. Toki niitä voi kirjata edelleen kynällä lehtiöön, naputella tietokoneen muistiin tai sanella nauhalle, mutta tärkeintä on siirtää ne lasten, lastenlasten ja vaikkapa perinnetutkijoiden käyttöön. Jokaisen muistoista seuloutuu esiin henkilökohtaisia tai laajempaakin perspektiiviä tarjoavia perimätiedon kultahippuja, joiden päälle tulevaisuuden Suomea on hyvä rakentaa.

Karjumalla ja öykkäröimällä ei hyvä seuraa. Siitä maailmanhistoria on ikäviä esimerkkejä täynnä.

Elias Lönnrot kierteli aikanaan keräämässä muistitietoa ja runoperinnettä pitkin talonpoikaista Suomea ja Karjalaa, josta meille kasvoi kansalliseepoksemme Kalevala.

Meistä jokainen on potentiaalinen tämän päivän Lönnrot, jolla on muistinsa kontissa sellaista tarinaa ja tietoa, joka ansaitsee paikkansa vaikkapa omakustannekirjana. Tienviittana tulevaisuuteen niille nuoremmille ja vielä syntymättömille sukupolville, joita alussa esitetyt kysymykset tulevat jossakin elämän vaiheessa pohdituttamaan.

Helmikuussa meillä vietetään Kalevalan päivää. Tämä toimikoon sitä ennen rohkaisevana alustuksena ja ajatusten virittäjänä. Kun Puumalassakin suuri joukko kunnan ydintehtäviä tulevaisuudessa siirretään maakuntahimmeleillä kaukohallinnoitaviksi, meille jää kuitenkin kotikasvatus, koulutus, monimuotoinen kulttuuri ja sydämen sivistys ihan itsemme vaalittaviksi.

Timo Korppi

Puumalan jätevesi voi toimia pilottina globaaliin bisnekseen

2.2.2017

Yrittäjä Jaakko Kuntonen käynnistää ensi viikolla pilottilaitoksensa, jossa jätevesien liete kerätään talteen ja kuivatetaan. Menetelmällä saadaan laskelmien mukaan valtavat säästöt Puumalan Vesiosuuskunnalle, mutta sen lisäksi sitä voidaan kaupata muualle samalla kun myös kuivattu liete voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi räätälöitynä lannoitteena.

Menetelmää esiteltiin maanantaina Puumalassa vierailleelle maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Lue lisää Puumala-lehden paperilehdestä tai verkon näköislehdestä.

Siltakemmakoiden artistit julkistettiin

2.2.2017

Siltakemmakoiden esiintyjät ovat selvillä. Paikalle tulevat jo aiemmin julkistetun Matin ja Tepon lisäksi Kaija Koo, Paula Koivuniemi, Arttu Wiskari, Eppu Normaali, Irina (kuvassa), Stig, Sanni, Jenni Vartiainen ja Pete Parkkonen.

Siltakemmakat järjestetään 2.-5. elokuuta.

Lue lisää Siltakemmakoiden uudistuksista ja tulevaisuudesta Puumala-lehdestä, paperilla tai verkossa.

Kuva: Lars Johnson.

Puumalan rannoille kolattiin norpille yli 20 pesäpaikkaa

2.2.2017

Puumalansalmen ja Viljakansaaren ympäristöön on kolattu talkoilla yli 20 kinosta norpille pesiksi. Vapaaehtoisia on ollut mukana kaikkiaan noin 30 henkilöä kahden viime viikonlopun aikana.

Lue kolaamisen riemusta ja hyödyistä lisää Puumala-lehdestä, paperilehdestä tai verkon näköislehdestä.