Matias Hilden on viiden haastateltavan joukossa Imatran kaupunginjohtajaksi

30.1.2017
Imatran kaupunki on päättänyt hetki sitten, että se kutsuu viisi kaupunginjohtajan virkaa hakenutta haastatteluun. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on heidän joukossaan.
Haastattelut pidetään 10. helmikuuta.
Haastatteluun kutsuttiin Hildenin lisäksi seuraavat:
Hasu Rami, DI, senior advisor, Hamina
Huuskonen Vesa, yleisesikuntaupseeri, kunnanjohtaja, Imatra
Kujansivu Alina, yhteiskuntatieteiden maisteri, II kaupunginsihteeri/ viestintäjohtaja/ kaupunginjohtajan varahenkilö, Lappeenranta
Vuolanne Antti, valtiotieteiden maisteri, Pori

Jenni Kosonen-Matikainen ja Merja Kyhyräinen valittiin  Vuoden liikuttajiksi

27.1.2017

Loisteen omistajat Jenni Kosonen-Matikainen (kuvassa vasemmalla) ja Merja Kyhyräinen on palkittu tänään perjantai-iltana Etelä-Savon urheilugaalassa Puumalan kunnan Vuoden liikuttajaksi 2016.

Valintaperusteena on muun muassa se, että Loisteen liikuntapalvelut ovat tuoneet Puumalaan uusia liikuntalajeja, kuten zumba, piloxing, lavis ja viimeisimpänä sup-lautailu.

Perustelut jatkuvat siten, että Kosonen-Matikainen ja Kyhyräinen ovat pitämiensä tuntien lisäksi aktiivisesti mukana liikuttamassa puumalalaisia erilaisissa tapahtumissa. Puumalan lisäksi he pitävät tunteja lähikunnissa.

Edelleen perusteluissa mainitaan, että Loisteen toiminta on ollut kunnan matkailua tukevaa, ja vahvistanut Puumalan mainetta aktiivisena vapaa-ajan asumisen kuntana. Kosonen-Matikainen ja Kyhyräinen ovat rohkeasti yrittäjinä liikunta-alalla, mikä perinteisesti nähdään seurojen ja yhdistysten kenttänä.

Puumalan osalta valinnan teki kunta.

Urheilugaala järjestettiin Vaakuna-hotellissa Mikkelissä.

Matias Hildenin lisäksi Imatran kaupunginjohtajaksi 16 hakijaa

27.1.2017

Imatran kaupunginjohtajahaku on nytkähtänyt eteenpäin. Hakuaikaa jatkettiin tähän päivään asti. Nyt hakijoita on yhteensä 17. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden on yksi heistä.

Hilden haki virkaa jo ensi vaiheessa ja hänen hakemuksensa on odottanut Imatralla. Alun perin hakuaika päättyi 2.12., mutta Imatra halusi katsoa, saako se lisää hakijoita.

Imatran kaupunginvaltuusto pyrkii päättämään uuden kaupunginjohtajan helmikuun kokouksessaan maanantaina 20. helmikuuta.

Haastatteluryhmä kokoontuu maanantaina 30.1. käsittelemään hakemuksia. Haastatteluille on varattu alustavasti päivät 10.2. ja 15.2.

Imatran nykyinen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jää eläkkeelle 1.5.2017.

IMATRA haki ilmoituksessaan näkemyksellistä vaikuttajaa, joka hahmottaa kokonaisuudet, on päämäärätietoinen ja organisointitaitoinen toteuttaja sekä innostava johtaja.
Imatralla uuden kaupunginjohtajan keskeisenä tehtävänä on hakuilmoituksen mukaan Imatran edunvalvonta niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla.

VIRKAA hakivat:

Aaltonen Jari, MSc / MBA / Filosofian maisteri, toimitusjohtaja, Joensuu
Alaheikka Risto, KTM, senior industrial advisor, Tornio
Aminoff Jalo, DI / maatalous ja metsätieteiden tohtori, Karjalohja
Enlund Merja, hallintotieteiden maisteri, rahoitusasiantuntija, Seinäjoki
Hasu Rami, DI, senior advisor, Hamina
Helander Timo, valtiotieteen kandidaatti, Helsinki
Hilden Matias, hallintotieteiden maisteri, kunnanjohtaja, Puumala
Huuskonen Vesa, yleisesikuntaupseeri, kunnanjohtaja, Imatra
Inkilä Jani, opiskelija, Kuopio
Kiuru Jukka-Pekka, diplomimerikapteeni, aikuiskoulutusjohtaja / lehtori, Imatra
Kiviaho Timo, KTM, toimitusjohtaja, Helsinki
Kujansivu Alina, yhteiskuntatieteiden maisteri, II kaupunginsihteeri / viestintäjohtaja/ kaupunginjohtajan varahenkilö, Lappeenranta
Merjonen Päivi, filosofian tohtori, tutkija, Helsinki
Pietiläinen Jorma, DI, kehittämisjohtaja, Joensuu
Pokki Simo, LTO,  yrittäjä, Nokia
Wuorela Hannu, filosofian maisteri, Piispanristi

Lisäksi yksi henkilö ei halua nimeään julkaistavan tässä vaiheessa hakua.

Kuntavaaleissa luopumisia

26.1.2017

Moni luottamushenkilö on ilmoittanut, ettei ole ehdolla kevään kuntavaaleissa. Lue ehdokasasettelun ensimmäinen juttu Puumala-lehdestä.

Yksinkertaisesti keskinkertainen

26.1.2017
Työnantaja oli antanut Pojalle tehtävän. Työnantaja oli ilmoittanut hänet ”Brändää itsesi, menesty työelämässä” –kurssille.
Tunnettu näyttelijä, ihmissuhdekouluttaja, viestintäkouluttaja, brändiasiantuntija ja työelämäekspertti veti kurssin ja kurssi oli niin in ja tätä päivää, että Työnantajan mielestä kurssi kuului kaikkien – myös Pojan perusoppeihin.
Poika teki työtä käskettyä. Hän istui sitkeästi kaksipäiväisen kurssin, teki esiintymisharjoitteita, piti hissipuheita, kertasi perusviestejä ja opetteli itsensä brändäämistä.
Ja Työnantaja maksoi. Maksoi Pojan palkan ja maksoi kolmentonnin kurssimaksun, maksoi päivärahat ja hotelliyöpymiset. Se oli yksinkertaisesti keskinkertaista kalliimpi kurssi.
”Jokaisessa teissä on jotain spesiaalia, jotain ainutlaatuista, erityistä, hienoa, mahtavaa ja upeaa! Kaivakaa se esille, nostakaa päänne ja kantakaa kortenne yhteiskunnan menestyksen kekoon! Jokainen teistä on PARAS!” Kurssin vetäjä pauhasi, käveli edestakaisin kurssilaisten edessä, heilutti käsiään, viittoi ja elämöi.

Poika väsyi, uupui ja masentui. Poika kuunteli ja masentui entisestään. ”Minä olen tavallinen keski-ikäinen, keskiluokkainen, keskituloinen, keskipainoinen, keskipituinen, keskisuomalainen mies. Minä olen täysin keskinkertainen. Minun korteni yhteiskunnan kekoon on keskinkertainen.” Poika mietti.
”Nousen joka aamu keskinkertaiseen elämääni, juon keskinkertaiset, keskipaahtoiset aamukahvit, syön keskipaahdetun ruisleivän, silaan sen keskirasvaisella kasvislevitteellä. Laitan leivän päälle keskisuolaista juustoa ja keskirasvaista metukkaa. Säästän energiaa käymällä keskilämpöisessä suihkussa, poltan valoja vain keskinkertaisesti. Illalla juon pullollisen keskiolutta.”

Kurssi päättyi ja oli raportoinnin aika. Työnantaja vaati jokaisen jokaiselle kurssille osallistuneen jakavan kurssinsa ilosanomaa laatimalla oppimastaan raportin. Raportti päätyy talon keskinkertaisesti rakennettuun keskinkertaisilla tiedoilla täytettyyn intraan. Ja Poika laati.
”Jokainen keskinkertainenkin osaa laatia viisitoistasivuisen raportin vaikka nuppineulan päästä. Jokainen osaa soperrella sekavia, heitellä raporttiin sanoja, haudata ajatukset”, Poika mietti. Ja hän kirjoitti.
”Brändi on yhteisön tärkein voimavara. Itsensä brändäävä yhteisön jäsen viestii ulospäin valoa, jolla koko organisaatio saa houkuttelevan maineen. Maine on jokaiselle organisaatiolle tärkeä. Maine on tärkeämpää, kuin mikään muu”, Poika kirjoitti.

”Maine on hölynpölyä, jos johto on huono. Brändi on höpöä, jos työntekijät käyttävät aikansa toistensa kampittamiseen. Jos johto ei osaa johtaa, työntekijät käyttävät aikansa aivan muuhun kuin työn tekemiseen.” Poika ajatteli.
Ja jatkoi omaa yksinkertaista ajatteluaan, suuren ajattelija sanoin: ”Sic transit gloria mundi!” (”Niin katoaa maallinen kunnia ja maine.”)
Poika oli lukenut Asko Sahlbergin kirjan Pilatus.

Päivi Musakka

Puumalasta vuonna 2117

26.1.2017
Puumalassa järjestettiin viime lauantaina maamme ensimmäinen Suomen askeleet -kansalaiskeskustelu. Siinä 28 paikkakuntalaista pohti, miten tulevaisuus luodaan, mitä toiveita on ja miltä Puumala näyttää sadan vuoden kuluttua vuonna 2117. Luonnon puhtaus ja paikallisten palveluiden säilyminen koettiin silloinkin tärkeiksi.
Lue päivästä lisää Puumala-lehdestä.

Henki pelastui merellä

26.1.2017
Veli-Pekka Kontinen oli mukana pelastusoperaatiossa Pohjanmerellä kaksi viikkoa sitten. Alus, jolla Kontinen työskentelee, oli lähellä hätäkutsun lähettänyttä laivaa ja saapui onnettomuuspaikalle ensimmäisenä. Uponneesta laivasta veden varaan joutuneista ainakin yksi olisi todennäköisesti kuollut, jos suomalaisaluksen miehistö ei olisi toiminut ripeästi.
Lue Kontisen selvitys yön tapahtumista Puumala-lehdestä.

Okkolan Lomamökeille Vuoden Matkailuteko -palkinto

21.1.2017
Okkolan Lomamökit on saanut Vuoden 2016 Matkailuteko -palkinnon. Sen myönsi Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n hallitus.
Perusteluissaan hallitus totesi, että Okkolan Lomamökit on osallistunut aktiivisesti seudun matkailun kehittämiseen oman yrityksensä kehittämisen lisäksi ja vaikuttanut omalla toiminnallaan siihen, että Saimaa ja Mikkelin seutu ovat saaneet merkittävää näkyvyyttä myös kansainvälisesti.
Yritys on muun muassa toiminut kansainvälisesti tunnetun, brittiläisen Hairy Bikers -kuvausryhmän isäntäyrityksenä. Palkintoperusteluissa sanotaan, että Okkolassa kuvattu jakso on esitetty useissa eri maissa ja se on lisännyt merkittävästi Etelä-Savon tunnettuutta maailmalla.
Lisäksi Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n hallitus painotti, että Okkolan Lomamökit ansaitsevat palkinnon myös menestyksen, avoimuuden ja aktiivisen yhteistyön tekemisen johdosta. Edelleen suitsutus jatkuu, että yritys on ollut avoin uusille haasteille ja halunnut kehittää omaa toimintaansa ja koko alueen vetovoimaa ennakkoluulottomasti ja pitkäjänteisesti.

MÖKINVUOKRAUKSELLA on Niinisaaressa pitkä historia. Eija ja Aaro Okkola rakensivat ensimmäisen lomamökin Saimaan saaristoon jo ennen kuin Niinisaareen oli lossiyhteys.
Saksalaisten ja muiden matkailijoiden löydettyä mökit toiminta laajeni muun tilanpidon ohella pikkuhiljaa. Eijan ja Aaron pojan Heikin astuessa tilan isännän saappaisiin 1984 ja Paulan muuttaessa tilalle 1985 mökinvuokraus alkoi saada entistä tärkeämmän roolin tilan toiminnassa.
Ravintola Niinipuu avasi ovensa vanhassa navettarakennuksessa 1991.
Mökkien peruskorjaukset, laajennukset ja uusien mökkien rakentaminen ovat pitäneet Paulan ja Heikin
jatkuvasti kiireisenä. Kaikki mökit ja huvilat ovat arkkitehtuuria opiskelleen Heikki Okkolan suunnittelemia.
Palkinto jaettiin 21.1. Yrittäjägaalassa Savonlinnassa.
Kuva: Tuula Vainikka.

Kun on surun aika, vertaistuesta saa apua

19.1.2017

Kun läheinen ihminen kuolee, se on aina kriisi. Elämä on muuttunut peruuttamattomasti. Yleensä surressa ei ole hyvä jäädä yksin. Sururyhmässä kokoontuu saman kokeneita, asian todellisen laidan ymmärtäjiä.

Mitä Arvo Ikonen miettii kuolemasta ja surusta? Lue lisää Puumala-lehdestä.

K-kaupan tulevaisuus on auki

19.1.2017

Miten käy Puumalan K-kaupan? Kirkonkylällä on jäljellä kaksi ruokakauppaa, kun Siwa lopetti toissavuonna. Nyt K-kaupan yrittäjä Tanja Raivio pohtii, mitä tekee kaupallaan, kun Keskustie 10:n uuden kerrostalon rakentaminen on viivästynyt. Hänen oli tarkoitus saada siitä uudet tilat.

Lue Puumala-lehdestä laaja artikkeli Raivion ja kuntapoliitikkojen sekä rakentajan näkemyksistä.

Etätyö mahdollistaisi hyvän elämän

19.1.2017

Muistan, kuinka opiskelijat hämmästyivät omista kyvyistään, kun he palasivat suorittamasta tehtävää. He olivat olleet ryhmissä hengailemassa kaupungilla. Yksi porukka oli istunut rautatieaseman aulassa, yksi pyörinyt kirjaston sohvaryhmän tuntumassa ja kolmas kahvilan terassilla.

Tehtävänä oli ollut ideoida annetuista teemoista erilaisia asioita, joita sitten myöhemmin voitaisiin työstää lisää. Tulos oli opiskelijoiden mielestä ihmeellinen. Täysin vastaava harjoitus ei koulun, saati luokkahuoneen seinien sisäpuolella ollut tuonut mitään mullistavia ja ainutlaatuisia ajatuksia. Kaiken lisäksi prosessi oli tuskaisen hidas ja monet muut ajatukset, jotka harhailivat pään sisällä, häiritsivät prosessia. Mutta nyt homma luisti kuin itsestään. Rento ja jatkuvasti vaihtuva ympäristö toivat tehtävään elementtejä, joita ilman moni ajatus olisi jäänyt syntymättä.

Takaisin luokkahuoneeseen palasi tyytyväisiä opiskelijoita, jopa etuajassa. He halusivat kertoa onnistumisistaan.

Yhden koulupäivän etätyömalli osoitti sen, että tavat tehdä työtä ovat muuttuneet lopullisesti. Aina ei olla sidottuja paikkaan eikä aikaan. Tärkeintä ei ole itse tekeminen, vaan lopputulos.

Etätyön tekeminen lisääntynee jatkossa. Tähän viittasi myös kunnanjohtaja Matias Hilden viime viikon (12.1.) Puumala-lehdessä, kun hän kommentoi Suomen Kuvalehden artikkelia, jossa analysoitiin Puumalan olevan kaatuva kunta. Toki näin onkin, jos tarkastellaan kuolleiden ja syntyvien suhdelukua. Se on musertava. Hilden mainitsi, että Puumalan mahdollisuus lisätä väkeä on juuri muuttoliike, etätyön mahdollistaminen. Sitä kautta voisi syntyvyyskin lähteä nousuun, kun paikkakunnalle muuttaisi enemmän ja enemmän perheitä, joille työnteon mallit ovat itselle sopiviksi luotuja.

 

Opiskelijoistani pari katsoi suu auki hotelliketjun mainosta. Kuvassa joku oli hiihtänyt neitseellisessä maisemassa. Vain suksien ja sauvojen jäljet olivat enää jäljellä. Mainos kehui, että juuri täällä oli syntynyt mahtava liikeidea. Siellä oli oltu töissä.

Jos työ ei ota sujuakseen, ja se on luonteeltaan sellaista, jota voi tehdä etänä, kannattaa sitä välillä kuitenkin kokeilla. Eräässä työpaikassani vuosia sitten ajattelu oli vieras. Siellä ei oltu töissä hiihtoladulla eikä saunassa, vaan nimenomaan silloin, kun oltiin työpaikalla. Työpäivän viimeisen tunnin kärkkäin luottamukseen perustuvan työntekomallin arvostelija pelasi pasianssia työkoneellaan, jotta päivän työtunnit kuluisivat täyteen.

 

Tämän tekstin kirjoittaminen syntyi monessa vaiheessa: autolla ajaessa, jalkapallo-ottelua seuratessa, kynttilänvalossa suomuuraimia syödessä ja somessa pyöriessä. Kun heräsin aamulla virkeänä, ajatus oli valmis. Hämärässä aloin kirjoittaa ja sain valmista nopeasti.

En tarkoita, että tämä malli on ainoa oikea. Ei se ole niin, vaan tapoja tehdä asioita on yhtä monta kuin meitä on. Läsnäolo työpaikalla on välttämätöntä, mutta ei aina. Tuloksia syntyy, kun luodaan olot sellaiseksi, että firman omilla työntekijöillä menee hyvin.

Olen varma, että Puumalaan muuttaisi tyytyväisiä etelän ja muunkin Suomen työntekijöitä. Kukaan ei ole vielä kertonut sitä heille. Täällä vapautuisi valtava määrä aikaa perheelle. Jos lasketaan niin, että perheen vanhemmat kuluttavat 45 minuuttia yhdensuuntaiseen työmatkaan kumpikin erikseen, se tekee päivässä kolme tuntia. Vuodessa perheen ajasta menee työmatkoihin noin 650 tuntia. Se tarkoittaa 40 päivää, jos valveilla ollaan 16 tuntia vuorokaudessa. Koko perheen yhteistä aikaa hukkaantuu siis 20 päivää.

Tässä kohtaa menee suu auki itselläkin niin kauaksi aikaa, että jos olisi kesä, kärpäset ehtisivät tehdä sinne pesän. Mitä tuhlausta! Kannattaa todellakin miettiä uusia tapoja järjestää elämänsä.

 

Etätyö vaatii aina luottamusta. Ennen kaikkea se vaatii sitä työnantajalta, palkanmaksajalta. Pari viikkoa sitten suomalaisperhe esitteli elämäänsä mediassa. He olivat muuttaneet Kauko-Itään. He tekivät etätyötä suomalaiselle yritykselle.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston eteläsavolainen rehtori Juha-Matti Saksa toivoo, että työpaikalle ei tultaisi joka päivä. Hänen mukaansa se luo motivoituneempia työntekijöitä, jotka tekevät parempaa tulosta.

Toki vapaat työajat ja etätyö vaativat sen, että osaa pitää itsestään huolta. Ei töissä voi olla fyysisesti eikä ajatuksellisesti koko aikaa. Se on sudenkuoppa, joka lopulta tuhoaa hyvänkin etätyömallin. Huolenpito itsestä ja liikaa innostuvasta puolisosta ja työkaverista on tärkeää. Pitää olla itsensä toimitusjohtaja, mutta tällaista malliahan markkinoidaan jo moneen työhön: myös työsuhteessa pitää osata toimia itsenäisesti, johtaa tehtäväänsä kuin omistaisi firman. Olen vain täällä töissä -asenne kertoo, että homma on mennyt pieleen jo aikaa sitten.

 

Ihminen on kompleksinen ja mystinenkin olento: Usein syntyy parasta tulosta kun näennäisesti ei tee varsinaisesti mitään. Sama ilmiö toistuu esimerkiksi jääkiekko-ottelussa: kun pelaaja kovasti puristaa mailaa ja miettii seuraavia liikkeitään, on hetken ainutlaatuisuus menetetty eikä enää synny mitään, mikä toisi katsojat seuraavaakin ottelua katsomaan. Pitkän linjan suunnitelma ja taktiikka yksittäisiä tilanteita varten pitää olla, mutta lopullisen tuloksen tekee omaan ainutlaatuisuuteensa uskova pelintekijä.

Kari Kauppinen

Lähde keskiviikkona lenkille

17.1.2017

Lähde lenkille keskiviikkona 18.1. Puumala-lehti ja Kunnon Puumala -hanke järjestävät kimppalenkkejä keskiviikkoisin kello 15-16. Lähtö on lehden pihasta.

Mukana on lehden henkilökuntaa. Lenkki on tarkoitettu kaikille. Kunnon Puumalan Mari Virta vetää lenkkiä.

Kimppalenkillä on tarkoitus kävellä noin tunnin verran kirkonkylässä.

Ilmoittautumisia ei tarvita, puet vain päällesi keliin sopivat vaatteet ja jalkaan hyvät kengät.

Lenkkeily jatkuu joka keskiviikko samaan aikaan.

Essote ei tuonut suuria muutoksia

12.1.2017
Essote eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Mitään dramaattisia mullistuksia ei puumalalaisten osalta ole tapahtunut.
Lue Puumala-lehdestä, miten hommat jatkuvat.

Paikallislehden arvo säilyy

12.1.2017
Postin jakelun heikentyminen näkyy fyysisesti paikallislehdissä tietysti siinä, ettei lehti enää mene aina tuttuna päivänä, ilmestymispäivänään, lukijalle ja tilaajalle. Mutta lehden sisältö ei vanhene samassa tahdissa myöhästyneen jakelun kanssa.
-Paikallislehdellä on toki arvonsa, totta kai, sanoo Heimo Kokkonen Keriniemestä.
-Paikallislehden sisältö koskee niin pientä aluetta ja niiden uutiset eivät ole sillä tavalla yleismaailmallisia, että ne vanhenisivat heti.
-Paikallislehden arvo on muussa kuin päivittäisten maailman uutisten välittämisessä.
Lue lisää Puumala-lehdestä, mitä muuta ollaan mieltä muun muassa Postin nykymuotoisesta toiminnasta.

Viiden minuutin treeni ja elämänlaatu paranee

12.1.2017
Naisilla on olemassa lihasryhmä, joka on piilossa eikä sitä ajatella ennen kuin se on pettänyt. Kyseessä ovat lantionpohjalihakset, naisten tärkein lihasryhmä, johon ei juuri ole valtakunnallisestikaan kiinnitetty huomiota.
Lue Puumala-lehdestä, miten lantionpohjalihakset vaikuttavat elämänlaatuun ja miten niitä voi treenata helposti.

Kirjat saavat uuden elämän

12.1.2017
Kirjoja kierrätetään taittelemalla niitä koriste- tai käyttöesineeksi. Kirjan kannet saavat uuden tarkoituksensa vaikkapa rasioina. Malleja on esillä kunnantalon aulassa vielä tämän ja ensi viikon ajan.
Lue aiheesta lisää sekä tekijän, Leila Lajusen, haastattelu Puumala-lehdestä.

Ensimmäiset ilmoittautuivat uintijuoksutapahtumaan

12.1.2017

Saimaan Swimrunin ensimmäinen ilmoittautuja oli mikkeliläinen Jatta Juhola. Hän ilmoitti itsensä ja parinsa kisaan tiistaina heti ilmoittautumisen avauspäivänä.
Kyseessä on uusi tapahtuma Puumalassa. Kyse on englanninkielisen lajin nimen mukaan uintijuoksusta. Siinä osallistujat juoksevat maastossa ja uivat avovedessä tietyn reitin ja vaihtavat monta kertaa juoksusta uintiin ja päinvastoin.
Kilpailu käydään elokuun lopussa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Intian ihmeitä

12.1.2017

Kirjoitan tätä kirjoitusta tiistai-iltana: päivänä, jolloin ainakin joka toisen median huulilla on ollut pääministeri Juha Sipilän Intian-matka. Sipilän epäillään myötävaikuttaneen siihen, että suomalainen yritys sai yli 100 miljoonan euron sopimuksen Intiaan. Asian ongelmana on, ainakin joidenkin mielestä, Sipilän lasten omistaman yhtiön vähäinen omistusosuus yhtiössä. Olisiko ollut parempi jos Sipilä olisi tämän yhteyden vuoksi hyllyttänyt firman muiden 16 yrityksen joukosta vienninedistämismatkalta? Vai olisiko Sipilän pitänyt itse jättää matka väliin, jolloin koko edistämistäkään eikä matkaa olisi tapahtunut? Tällaista keskustelua me nyt Suomessa käymme. Parempi olla tekemättä mitään, niin ei ainakaan kukaan vähänkään tuttu tai läheinen hyödy.

Pari päivää aiemmin Helsingin Sanomissa oli kansanedustaja Jaana Pelkosen laaja haastattelu. Hänhän on tullut tunnetuksi vapaamman alkoholipolitiikan kannattajana. Haastattelussa myös sivuttiin sitä, että Pelkonen on saanut vaalirahaa ravintola-alan yrityksiltä. Suurta ongelmaa HS ei asiassa nähnyt, Pelkonenkin viittasi siihen, että turkistarhaajatkin antavat vaalirahaa kansanedustajaehdokkaille.

Mitä tästä kaikesta siis opimme? Suomessa saa rahaa vastaan edistää politiikassa toisen hyvää. Sen sijaan jos edistät politiikassa jonkun yrityksen hyvää, ja siinä sivussa hyötyy joku läheisesikin, niin se ei ole ollenkaan hyvä juttu. Rehellisempää on ottaa suoraan rahat omaan taskuun.

Matias Hilden

Uintijuoksukilpailut elokuussa Puumalassa

Ensi elokuussa Puumalassa järjestetään swimrun-kilpailu. Kyse on englanninkielisen lajin nimen mukaan uintijuoksusta. Siinä osallistujat juoksevat maastossa ja uivat avovedessä tietyn reitin ja vaihtavat monta kertaa juoksusta uintiin ja päinvastoin.

Puumalassa kilpaillaan kahdella eri reitillä: pidemmällä noin 19 kilometrin reitillä (parikilpailu) ja lyhyemmällä noin 10 kilometrin reitillä (yksilökilpailu). Mukaan voi ilmoittautua 10.1. alkaen.

Kilpailun lähtö ja maali on Puumalan satamassa.

Tapahtuma järjestetään Puumalassa ensimmäistä kertaa. Swimrun on Ruotsista lähtöisin oleva laji, jossa vuorotellen uidaan ja juostaan. Suomessa kilpailuja on järjestetty muun muassa Porkkalassa, Espoossa ja Äkäslompololla.

Tapahtuman järjestävät Etelä-Savon liikunta (ESLI), Puumalan viri, Puumalan hiihtäjät ja Puumalan kunta lauantaina 26.8.

Kuva: Nähdäänkö Alexander Stubb myös tällaisessa kisassa? Hänhän on vakiovieras Teräsmies-kilpailuissa.

 

Kujeet ja kinkkuviipaleet

5.1.2016

Uusi vuosi. Uudet kujeet ja lupaukset. Mitkähän ne olivatkaan niitä suomalaisten (ja puumalalaisten) yleisimpiä aikeita ja tapoja parantaa tulevaa vuotta edellisiin nähden? Tupakkalakko, painonpudotus, liikuntaharrastuksen aloittaminen, oman laatuajan järjestäminen, lähes stressitön elämä. Ja niin edelleen.
Urheimmat, uskaliaimmat ja toiveikkaimmat tekevät tulevaa vuotta varten näitä lupauksia vieläpä useampia. Ja jotta päätös tuntuisi mahdollisimman konkreettiselta, se kirjoitetaan paksulla mustalla tussilla tarpeeksi kookkaalle paperiarkille ja kiinnitetään jääkaapin oveen magneetilla. Varsinkin nämä painonhallintaan liittyvät vannomiset.

Jotta saataisiin todella vauhtia ja pontta lupausten toimeenpanoon, saatetaan tehokeinona käyttää vieläpä vedonlyöntiä tai sakkosanktioita. Jos lupaaja siis tavataan jääkaapin ovelta keskiyön kellonlyömällä kinkkuviipale kielellä, suklaapatukka povitaskussa ja kaljatölkki kourassa, niin saattaa tulla kilohintaa näille viettelyksille.

Itse en ole enää moniin vuosiin harrastanut tämän sortin lupailemisia. Erinäisiä elämäntapamuutoksia on kyllä tullut tehtyä muista, luonnollisista syistä.
Uutta, ja vieläpä Suomen 100-vuotisjuhlavuotta jotenkin juhlistaakseni, olen päättänyt entistä tarkemmin perehtyä esimerkiksi tekemissäni elintarvikehankinnoissa tuotteen alkuperään ja tuotantotapaan. Tähän asti olen yrittänyt pitäytyä Suomessa tuotetuissa elintarvikkeissa. Ja jos suinkin on saatavilla jotakin oikeasti lähellä tuotettua ruokaa vieläpä tutulta tuottajalta, ostan sitä mielelläni.
Ruuan ja raaka-aineiden alkuperän selvittäminen ei aina ole yksinkertaista – saati helppoa – jos tahtotilana olisi vaikkapa hankkia mahdollisimman eettisesti ja eläinystävällisesti tuotettuja elintarvikkeita.

On enemmän ja vähemmän vapaan lehmän maitoa ja virikkeellisiä sekä virikkeettömiä munia. Siinä se vuosi kepeästi kuluukin näitä asioita selvitellessä. Toivon, että tästä Suomen juhlavuodesta tulee positiivisella ja iloisella tavalla ikimuistoinen. Niin että erityisesti kiinnitettäisiin huomiota oikeasti ja aidosti suomalaisiin tuotteisiin ja täällä tekemiseen. Ja ruokakaupan hyllyiltä saa tehdä mieltä lämmittäviä kotimaisia löytöjä.

Tuula Närvänen

Terveellisempi elämä alkaa pienin muutoksin

5.1.2016
Uudenvuodenlupauksena saattoi tulla kehutuksi, että aloittaa paremman elämän. Se on edelleen mahdollista eikä kysy suuria uhrauksia. Parhaat tulokset tavoittaa useinkin pienillä muutoksilla, jotka eivät vaadi työn ja arjen kiireen keskellä liikaa.
Lue lisää Puumala-lehdestä, miten saat pysyvää muutosta aikaan. Hyvä tavoiteaikataulu voisi olla vaikkapa seuraava uusivuosi.

Katso video: Lasten ilotulitus Puumalan satamassa uudenvuodenaattona

1.1.2017
Lasten ilotulitus keräsi väkeä uudenvuodenaattona iltaseitsemäksi Puumalan satamaan. Ilotulitteiden räiskyntä kesti seitsemisen minuuttia.
Puoliyön aikaan vuoden vaihtuessa uudeksi oli toinen ilotulitus. Samalla Suomi siirtyi sadannelle itsenäisyyden vuodelleen ja Puumalan kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlavuosi päättyi.