Kun punkki digiloikkasi

Päivi Musakka29.9.2016

Siinä se Poika köllötti paimenkoira kainalossaan, rapsutteli ja ripsutteli ja yhtäkkiä havahtui. Koiran kyljessä tuntui pieni pallero, pyöri siinä peukalon alla toisesta päästään koiran nahkassa kiinni. Narttukoiran rinta, tuumi poika ja jatkoi rapsuttelua. Muisti kuitenkin median laajan kirjoittelun punkeista, borrelioosista ja Kumlingen taudista.
Poika muisti myös olleensa Korppoossa viikko taaksepäin ja siellähän niitä punkkeja, kyitä ja hirvikärpäsiä riittää. Vieläkin alkoi päänahka kutista ja ahdas verkko kasvojen ympärillä ahdistaa. Punkiksihan se koiran nappula sittenkin paljastui, Poika nappasi punkkipihdit, nipsautti eliön irti, poltti sen tunnollisesti sytyttimellään tuhkaksi ja huokaisi helpotuksesta. Hyvin meni, hän tuumi.

Aamulla Poika tarkasti koiran nahkan punkinpureman alta ja katso – punainen rengashan se siinä. Poika muisti ystävättärensä bordercollien, joka oli saanut borrelioosin, seonnut vallan ja taudin seurauksena pureskellut postinkantajan lisäksi kaikki naapurit, vieraat ja lopulta myös emännän. Taivaaniloihinhan se koira piti lopulta toimittaa. Suru oli suuri ja syy niin pieni.
Poika päätti tilata koiralleen eläinlääkärin, soitti eläinlääkäriketjun päivystysnumeroon, mutta ei puheluun kukaan vastannut. Kehotettiin hoitamaan ajanvaraaminen kätevästi netistä. Poika teki työtä käskettyä, klikkaili itsensä varaussivustolle, katsoi tutun eläinlääkärin, kirjasi tapaamisen syyn, sai ajan koiralleen ja oli tyytyväinen. Kyllä netti on niiiiiin helppo ja vaivaton, Poika tuumi.

Seuraavana päivänä hän pakkasi koiransa autoon, kietaisi talutusremmin vyötäisilleen ja hurautti eläinlääkäriasemalle.
Teillä ei ikävä kyllä ole koirallenne aikaa, järjestelmäämme ei ole kirjautunut varausta. Ystävällinen pieneläinhoitaja oli pahoillaan, mutta ei voinut auttaa. Verikokeita pitäisi ottaa ja lääkärin täytyisi katsoa puremakohta. Mutta menkää Viikkiin eläinsairaalaan, sieltä saatte varmasti apua.
Poika haki netistä ajo-ohjeet Viikkiin, soikkaroi aikansa Malmilla ja Herttoniemessä, osui lopulta oikeaan paikkaan. Oli tiistaiaamu, palaverissa olisi pitänyt olla ja niinpä Poika laittoi kätevästi netissä viestin esimiehelleen, kertoi syyn ja siirtyi jonottamaan. Pureskeltuja koiria, velttoja kissoja, muutama sairas jyrsijä ja hännänhuippuna Poika koirineen.

Emme valitettavasti voi ottaa koiraanne ensin, priorisoimme sairaimmat. Punkinpurema on kuitenkin melko pieni asia.
Päivä eteni, vastaanottoaika siirtyi, akuuttitapaukset ohittivat Pojan ja hänen koiransa. Lopulta Poika hiiltyi, hän varasi yksityiselle eläinlääkäriasemalle uuden ajan ja senkin kätevästi netistä. Oppinsa saaneena hän kuitenkin soitti vielä perään ja pyysi vahvistuksen varatusta ajasta – kätevästi netissä – sähköpostiinsa. Vahvistus tuli ja koira sai ajan seuraavalle illalle.
Koira sai lopulta lääkkeensä, borrelioosiuhka tuli hoidettua, Poika sai esimieheltään nuhteet. Sääntöjen, määräysten ja ohjeiden mukaan virkamies saa olla poissa töistä oman tai lapsensa sairauden vuoksi. Koira ei ole virkamies ellei se satu olemaan Tullin, Rajan tai Poliisin työkoira, koira ei myöskään ole lapsi. Koiraa ei saa viedä lääkäriin virkamiehen virka-ajalla ilman esimiehen lupaa ja siunausta.

Pojan koiran punkki teki komean digiloikan ja Poikaa harmitti. Kätevästi netissä hoidettu asia muuttui matkan varrella vihonviimeiseksi riesaksi. Digiloikkaaminen voi tulla kalliiksi, Poika tuumi. Hinnan maksaa aina kansalainen. Vai veronmaksajako se oikea termi on. Poika muisti myös lukeneensa useammin kuluttajasta kuin kansalaisesta, kansalainen alkaa olla varsin vanhanaikainen termi. Se ei istu yhteen digiloikkaamisen, digitalisoimisen ja robotiikan kanssa.

Päivi Musakka

Tiina Malinen rakensi kodin pyörille

29.9.2016
Tiina Malinen rakensi oman kodin perävaunuun. Se on pelkistetty, turhasta tavarasta karsittu täysiverinen talviasuttava koti pyörillä. Katsastaakin se virallisesti pitää.
Lue rakennusprojektista ja sen hinnasta lisää Puumala-lehdestä.

Pienillä teoilla suuria merkityksiä

29.9.2016
Hyvä Mieli -kampanja oli loppukesästä suuri menestys. Samalla se osoitti, miten pieneltä tuntuvilla teoilla, jotka syntyvät tavallisessa arjessa, on suuri merkitys hyvinvoinnille. Puumala Klupilla hyvää mieltä tuoneet teot koottiin seinätauluun.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Talousvaikeuksissa ei kannata hävetä hakea apua

22.9.2016

Jos on ajautunut talousvaikeuksiin, kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti neuvoja. Yksin harvoin selviää paremmin. Mikkelin seudun talous- ja velkaneuvonnalla on asiakkaita myös Puumalasta. Neuvonnasta saa henkilökohtaista neuvontaa ja lakiapua.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Maakuntauudistus tulee, vaikutukset tarkentuvat

Matias Hilden22.9.2016

Alkukesästä julkistettiin lakiluonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Muun muassa kunnat antavat uudistuksesta lausuntojaan viimeistään marraskuun alkupuolella.
Uudistus muuttui matkan varrella myös maakuntauudistukseksi, jolloin Suomeen luodaan perustuslain mukaiset kuntia suuremmat itsehallintoalueet. Näiden tehtäväksi tulee järjestää kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, valtion tiukassa ohjauksessa toki.
Itsehallinnon ytimessä ovat vaalit ja itse valitut päättäjät, mutta muita itsehallinnon elementtejä saakin sitten hakea tarkemmin. Esimerkiksi rahoitus on määrä toteuttaa valtion budjettirahoituksella, ainakin aluksi. Myös kansalaisen valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisen suhteen tulisi kasvamaan.

Muutos on ehkä merkittävin itsenäisen Suomen historiassa, ja julkinen hallinto sekä talous uudistuvat radikaalisti. Kuntien vero- ja valtionosuusjärjestelmä mullistetaan ja verotuksen painopiste siirtyy merkittävästi kunnilta valtiolle: samalla toki siirtyy myös iso osa menovastuista.
Merkittävien siirtymätasausten vuoksi vaikutukset yksittäiseen kuntaan ovat vähäisiä, ainakin tilastollisesti. Ilman tasausjärjestelyjä Puumala olisi kuulunut uudistuksen merkittävimpiin häviäjiin, mutta 100 euron asukaskohtainen muutosrajoitin tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikutukset myös omalle kunnallemme ovat siedettäviä.

Tavallinen kansalainen ei välttämättä tätä suurta verouudistusta edes huomaa, sillä verokortin prosentti ei saisi uudistuksen johdosta muuttua. Kunnille ollaan jopa asettamassa rajoitin veroprosentin nostamiseen vuosina 2019-2021. Rajoitus on sinänsä ehkä ymmärrettävä, mutta hölmö: tälläkin hetkellä kunta on voinut nostaa verotustaan niin paljon kuin on halunnut, eikä valtio ole voinut sitä rajoittaa.
Jokainen järkevä kansalainen ymmärtää, ettei kuntakaan huvikseen veroja kerää, vaikka joskus siltä ehkä saattaisi tuntuakin.

Matias Hilden

Luovuus ei lähde vapaana lentoon, jos tekemättömät työt ovat painolastina

22.9.2016

Vuoden kanttori Minna Raassina kertoo, että luovan työn pahin vihollinen on tekemättömien töiden listan aiheuttama kipuhiertymä. Raassina on Savonlinnan johtava kanttori, jonka työhön kuuluvat niin taiteellinen työ kuin työvuorolistat ja budjettivastuu. Raassina esiintyy Puumalan kirkossa sunnuntaina 25.9. Etelä-Savon Kanttoreiden konsertissa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Onnen pipanoita

rajattu LV Timo Korppi, kirjalijaEdesmennyt laulaja-lauluntekijä Veikko Lavi on jäänyt mieleen monesta sattuvasta kielikuvasta. Yksi niistä ovat ”onnen pienet pipanat”, joita jokaisen elämään mahtuu arjen murheiden keskelle ja tasoittamaan niitä henkisiä nousuja ja laskuja, joita harva voi välttää.

Puumalalaisten elämässä on kuluvana vuonna näitä onnen pipanoita riittänyt kunnan kokoon ja kuntalaisten määrään nähden ylen määrin. Koko vuosi on juhlittu ja juhlitaan yhdessä seurakunnan kanssa 400 vuoden toiminnallista taivalta. Tähän viitekehykseen on luontevasti istutettu kulttuuria ja erilaisia muita tapahtumia niin, että kaikilla on ollut varaa valita itselleen mieluisimmat.

Kesä- ja lomakauden pidennykseksi suunnitellut Kirjakemmakat elokuun loppupuolella olivat näyttävä osoitus siitä, että hyvä ja tarpeellinen idea saadessaan taakseen innovaattoreiden lisäksi tarpeellisen määrän innokasta talkooväkeä ei voi mennä metsään.
Jo nyt kunnan johtoportaassa hyrisee tyytyväinen keskustelu ensi vuoden Kirjakemmakoista, joiden pohjustus on käynnistynyt myönteisessä ilmapiirissä.

Ei ole vähäinen saavutus, että tapahtumasta ehti nauttimaan liki neljännes kuntalaisista. Toki myös kesäasukkaat saivat tapahtumasta oivan syyn pidentää Puumala-kauttaan, joka oli tapahtuman yksi taka-ajatus. Kirjakemmakat olivat myös säiden säätäjän suosiossa, eikä senkään puolesta epäileville tuomaille jäänyt jupittamisen aihetta.

Mutta toki vastaisen varalle jäi mietittävääkin, sillä varsinkin ulkopaikkakuntalaiset – kesäasukkaat ja satunnaiset kulkijat – olisivat kaivanneet lisää tietoa ja opastusta Kirjakemmakoiden tarjoamien nautintojen pariin. Koulu ja sen hieno auditorio olivat looginen ja toimiva aktiviteettien keskuspaikka, mutta näkyvä opastus kylänraitilta olisi ehkä houkutellut mukaan satunnaisempiakin ohikulkijoita. Samoin R-kioskilla ulkomaisen turistin suusta kuultu ihmettely ”onkos täällä venetsialaiset menossa” osoittaa, että joka tapahtuman markkinointiviestintä on ikuinen haaste.

Median kiitettävä kiinnostus on tietenkin ensisijaisen tärkeää tapahtuman onnistumiselle myös jatkossa, mutta kun markkinointi on kallista, niin ehkä ratkaisu löytyy jatkossakin kulttuuri- ja uutistoimitusten mielenkiinnon ylläpitämisestä. Ensimmäiset Kirjakemmakat olivat niin onnistunut tapahtuma, että tie on varmasti auki tiedon valtateille laajemminkin.

Vaikka jokunen kotiseutuhenkinen kriitikko vaatikin paikallisen kirjallisuuden ja lähikirjailijoiden näkyvyyden lisäämistä, pitää muistaa, että tälle tielle kääntyminen sisältää riskejä. Teoksia ja tekijöitä ei ole tarpeeksi takaamaan tapahtuman tulevaisuutta. Toisaalta tunnetut kansalliset nimet toimivat vetonauloina kulttuurin ystäville, kauempaakin kuin Puumalan postinumeroalueelta.

Jos jotakin toivoa saisi niin sankkaan kesäasukkaiden julkkisjoukkoon, näihin Puumalan ihanuuden puolestapuhujiin, toivoisi vielä ykkösketjun kirjailijan tai pari, niin sillä sementoitaisiin Kirjakemmakat pysyvästi isompien kulttuuritapahtumien rinnalle.

Timo Korppi

Lähipoliisityötä ja rikostilastoja

15.9.2016
Poliisi pyrkii määrärahojensa vähetessäkin näkymään maaseutukunnissa. Kuvassa Puumalan kolme lähipoliisia Harri Pajunen (vas.), Jarmo Sievänen ja Mika Paajanen. Lue Puumala-lehdestä myös kunnan rikostilastoista.

Jethron ohjelma Puumalasta tulee ulos tänään maanantaina

12.9.2016
Kauppaneuvos Jethron Puumalan vierailu nähdään televisiossa maanantaina 12. syyskuuta. Ohjelma lähetetään Nelosella kello 20.
Ruutu+ palvelussa jakso on jo näkyvissä.
Jethro Rostedt vieraili Puumalassa ohjelmansa toisen tuotantokauden jaksossa kesäkuun puolivälissä. Ohjelmassa vieraillaan muun muassa Puumala-lehdessä, kunnanvaltuuston kokouksessa, Wennolla, kunnanjohtajan pubivisassa, kääretorttua syömässä Espitin avajaisissa ja puhaltamassa lasia.
Puumala-jakso on esityskauden kolmas osa. Ohjelmasarjan ensimmäinen kausi esitettiin Nelosella viime vuoden elokuusta marraskuuhun.
Rostedt nousi julkisuuteen Diili-ohjelman kilpailijana vuonna 2009. Vaikka hän ei pärjännyt itse ohjelmassa, suulas esiintyjätyyppi on tehnyt siitä alkaen erilaisia tv-ohjelmia päätähtenä, juontajana ja tuomaristossa. Hän on esiintynyt esimerkiksi ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa ja tehnyt omalla nimellään Myyntimies Jethro- ja Myyntimies Jethro matkoilla -ohjelmia. Varsinaiselta ammatiltaan Rostedt on turkulainen kiinteistönvälittäjä.

Munamiestä ja muuta mutinaa

Tuula Närvänen kesäkuva1.9.2016

Tuolta se tuli. Ja tonne se meni. Kesä. Taasko se kävi niin silmänräpäyksessä? Eipä siinä mitään uutta. Kun on aurinkoisen ja lämpimän sään, iloisen hulinan ja monenlaisen tekemisen ja tapahtuman keskiössä, niin aika kuluu kuin siivillä. Joka kerta jälkikäteen ajateltuna – liian nopeasti.
Puumala on ”kesäpitäjä” – lomalaisen paratiisi. Näin se on ollut niin kauan kuin minä muistan. Vaikka esimerkiksi 1970-80 -luvulla täällä kotikunnassa ympärivuotisten asujien joukko oli kolminkertainen nykyiseen verrattuna, niin jo silloin tuntui siltä, että talvi on täällä eräänlaista henkistä kaamosaikaa ja kesällä vasta elämä jatkuu. Tai sitä siis on.
Kun nuorison ja lasten lukumäärä suhteessa muuhun porukkaan vähenee kylillä entisestään peruskoulun jälkeisten jatko-opiskelumahdollisuuksien puutteessa, niin sekin osaltaan lisää tätä katu-aneemisuuden tuntua. Mopopojat ja -tytöt ovat kuolemassa sukupuuttoon.
En tiedä, mitä voisi tehdä kylän ja kunnan elävöittämiseksi ympäri vuoden. Kesä on kuitenkin vain se neljännes koko potista. Ikuisuusongelman ratkaisemiseksi on aikojen saatossa virinnyt monenlaista ideointia ja kokeilua. Ilman sen pysyvämpää tai selvästi mitattavaa hyötyä.

Julkisuus – hankittuna missä vaan muodossa – lisää tietoisuutta tietyistä asioista. Tai paikoista. Ja myönteinen, positiivinen julkisuus on monesti vieläkin makeampi juttu. Tai ei siitä ainakaan haittaa ole. Tästä tulee seuraavaksi mieleen se, että miten kunnan tulevaisuus muuttuisi konkreettisesti vakaampaan tai taloudellisesti myönteisempään suuntaan tämän runsaan positiivisen julkisuuden siivittämänä. Puumalassa on kesäasukkaana aika monta tämän hetken superjulkkista. Ja nämä hyväntahtoiset sanansaattajat vyöryttävät paikan päälle vielä muutaman lisää – ainakin pistäytymään. Tämän sorttiset pikku piristysruiskeet ovat kuitenkin kunnan imagon kohottamismielessä mielestäni vain eräänlaista hätäensiapua.
Samoin kuin se, että kuntaa eteenpäin luotsaava johtaja on itse nuori, dynaaminen ja ihmisläheinen. Ja elokuva- ja televisiotieteen dosentin Veijo Hietalan mukaan luo tällä imagollaan samanlaisen kuvan myös johtamastaan kunnasta. Mitä voitaisiin kutsua maallemuuttajaa ihan pikkuisen harhaanjohtavaksi markkinoinniksi. Mutta totta puhuakseni; ei taida kukaan pystyä keksimään ikuisuuskysymykseen mitään ongelman lopullisesti poistavaa ratkaisua.

Muistelen, että jossakin keskustelussa on sivuttu sellaista vaihtoehtoa, että Puumalasta tehtäisiin vaan reilusti eläkeläisten – ja mieluummin varakkaiden sellaisten – loppuelämän keidas. Alkuasetelmaa ajatellen tämä tuntuisi enemmän myötävirtaan ajelehtimiselta. Ei tarvitsisi kuin saada Munamies, Jethro, Aku, Ville ja muutama muu pyöreän pöydän tv-julkkis tänne eläkepäiviään viettämään, niin verorahat olisivat tässä paketissa vieläpä se pienin etu. Parempana bonuksena saisivat sen ajan muut vanhainkodin asukkaat enemmän kaikenlaisia virikkeitä ja hauskuutta. Ja hoitajat lisää työpaikkaliikuntaa, kun vipeltäisivät ympäri kylää metsästämässä näitä eläväisiä asukkeja. Jos oikein onni potkii, ja Luoja suo, niin ehdin vielä itsekin nauttia siitä näytelmästä. Aitiopaikkalippuun ei kylläkään taida rahkeet riittää.

Tuula Närvänen

Rauli-myrsky aiheutti harmia

1.9.2016
Viime lauantaina Suomen yli pyyhkäissyt Rauli-myrsky toi kaikenlaista harmia mukanaan. Sähköt ja puhelinlinkit olivat paikoin pois käytöstä jopa yli vuorokauden.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Tuula Penttinen lopulta aikuisten sarjaan

1.9.2016
Puumalan Virin Tuula Penttinen siirtyy ensi vuonna aikuisten sarjaan päälajissaan kiekonheitossa. Hän on erittäin aktiivinen liikuntakerhojen ja lasten ja nuorten ohjaaja.
Lue lisää Penttisen ajatuksia Puumala-lehdestä.

Lintusalontietä korjataan

1.9.2016
Huonossa kunnossa olevaa Lintusalontietä paikataan. Päällysteen alta nostetaan suuria kiviä, jotka tekevät tiestä töyssyisen. Muuhun korjaukseen ei toistaiseksi ole varaa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.