Vesivahinko avopalvelukeskuksessa

30.7.2016
Viime yönä sattui vesivahinko avopalvelukeskuksessa. Kello 1.56 tuli automaattinen paloilmoitus, jonka syynä oli kuuma vesivuoto rikkoutuneesta käyttövesiputkesta. Vesisuihku oli alakerran henkilökunnan sosiaalitilassa leviten myös käytävälle ja varastotiloihin. Alueella ei ole asukashuoneita. Pelastuslaitos sulki venttiilin ja imuroi veden lattioilta. Paikalle hälytetty kunnanjohtaja Matias Hilden tilasi välittömästi jälkivahingontorjuntayrityksen, jotta tilat saadaan kuivatettua eikä enempää vahinkoa pääse syntymään. Putkimies korjasi vaurion, joten kohteessa ei ole vesikatkosta.

Keskiajalla Puumalan läpi meni tärkeä kauppareitti

28.7.2016
Arkeologi, keskiajan tutkija Ilari Aalto kertoo Puumalan Kirjakemmakoissa matkustamisesta keskiajan Suomessa. Keskiajalla ei ollut tienviittoja, joten matkailijaa auttoi paikallinen opas, leettari, tiennäyttäjä. Keskiajalla Puumalan läpi meni vanha Viipurintie, jos sitä nyt nykyisessä mittapuussa tieksi voi sanoa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Pokemon Go juoksuttaa

28.7.2016
Mikael Enkenberg löysi Pokemon-kaupan kirkon muurista. Pokemon Go -peli yhdistää virtuaalimaailmaa ja GPS-todellisuutta. Mobiilipelin juju on siinä, että kännykkäkamera näyttää ympäröivän todellisuuden lisättynä ötököillä ja örkeillä.
Lue Puumala-lehdestä, mitä tapahtui, kun toimittaja Minna-Liisa Riestola kokeili peliä.

Sote-uudistuksessa apteekin roolia voisi laajentaa

21.7.2016
-Apteekkeihin voisi tehdä terveyspisteitä, eli niissä voisi antaa esimerkiksi rokotuksia tai niissä voisi olla videolääkärin tapaamismahdollisuus. Apteekkihenkilökunta on hyvin koulutettua. He neuvovat jo nyt kansaa itsehoitolääkkeiden kanssa, sanoo Puumalan uusi apteekkari Terhi Reponen.
-Proviisorilla on ylempi korkeakoulututkinto ja hänellä voisi olla pitkäaikaissairauksissa reseptinuusimisoikeus.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kaislikossa pörisee

Päivi Musakka21.7.2016
Se on rauha nyt. Laiturin nokassa tuulee, Saimaalta leyhähtää heinäkuinen hönkäys. Sadetta saattaa iltapäivällä ehkä tulla.
Siinä se Poika makoilee, mummin muinainen filtti selän alla, aitan ylisiltä löytynyt vanha puna-valkoraitainen tyyny niskan takana. Kädessä kirja, vieressä päivän lehti. Kaukana kännykän kuulokkeet ja radioista huutavat juontaja-suuruudet, toisaalla ikkunan takaa pauhaava liikenteen jyminä ja ratikkakiskojen laulu, mennyttä kaduilla huojuvat ja reuhaavat cityjuopot. Se on rauha nyt.
Laiskasti heilahtaa Pojat kämmen, kun sudenkorento surahtaa siipiään havistellen jalkapöydälle. Kutittaa, mutta naurattaakin. Lapsena niitä jahdattiin pojissa eikä kiinni saatu koskaan.
Mehiläinen pörähtää korvan sivuitse, muutama hyttynen yrittää, mutta kevyesti löyhyvä tuuli varmistaa asian. Niiden siivet eivät kanna eikä kärsä pääse kairahtamaan Pojan jo hiukan harvenemaan päin olevaan päälakeen. Rauha.

Sitten ÄÄNI. Ääni voimistuu ja kasvaa. Saaren vanhat männyt pidättelevät räikettä vielä hetken, mutta sitten se on siinä. Ne ovat siinä. Niitä on monta. Ja ääni kasvamistaan kasvaa.
Pikkusaaren takaa mäiskähtää avoimelle järvenselälle vesiskootteri. Toinen vesiskootteri ja kolmaskin.
Pojan naapuri vuokrasi kesämökkinsä tänä vuonna ulkopaikkakuntalaisille ja ulkopaikkakuntalaiset ovat päättä-neet ottaa Saimaasta, Puumalasta ja kesästä kaiken irti. Laiturin reunaan ilmestyi jo hyvissä ajoin toukokuun lopul-la kolme vesiskootteria. Yksi pieni ja kaksi suurempaa. Vauhti on ollut koko kesän hirmuinen. Joka aamu Poika on salaa toivonut: jospa ei tänään kuitenkaan, mutta turhaksi on toive osoittautunut.
Desibelit ovat aamu toisensa jälkeen ylittäneet sietorajan. Pörinän ja räimeen yli on kantautunut aamusta toiseen huutoa. Älä nyt h******ssä noi läheltä aja! Mä näytän sulle miten pappa polkee.

Poika huokaisee, sudenkorennot, kimalaiset ja hyttyset jatkavat ikuisella radallaan. Pörinä järvenselällä jatkuu. Se OLI rauha nyt! Poika kävelee mökille, kaivaa kännykän salkustaan, kytkee kuulokkeet puhelimeen, valitsee klassi-sen musiikin kanavan ja painaa napit korvilleen.
Kaislikossa pörisee, järvenselällä rämisee, klassinen musiikki soi. Kunhan ei tulisi tinnitus, miettii Poika. Rauha oli, luonnonäänet olivat, melu jatkuu ja lienee ikuista. Niin kauan kuin on ihminen.

Päivi Musakka

Aliarvostettua haukiherkkua tarjoiltiin Saaristolaispäivässä

21.7.2016
Saaristolaispäivässä Nestorinrannassa tehtiin hauesta meheviä herkkuja. Rotisseur-kokit Ari Kaijansinkko ja Tuomo Puhakainen Lappeenrannasta olivat sitä mieltä, että haukea pitäisi käyttää paljon monipuolisemmin. Mahtikalasta on ainesta hyvinkin erilaisiin ruokiin.
Nestorinrannan Haukiviikolla jokaisena päivänä tarjotaan erilaista haukikeittoa, esimerkiksi thaimaalaista. Haukiviikolla voi kahvilaan tuoda hauen fileoitavaksi ja oppia samalla itsekin, miten kalasta saadaan ruodoton. Viikko jatkuu vielä huomisen päivän.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Puumala Rock tehtiin jälleen yhdessä

21.7.2016
Puumala Rockissa Sofan Tyttörukka-kappaleen tahtiin tanssinut Merja Kyhyräinen on sitä mieltä, että Puumalassa on yhteisöllisyyttä. Puumala Rock on siitä todiste. Puumala Rock tehdään yhdessä. Tapahtuman järjestivät Puumalan nuorisovaltuusto ja nuorisopalvelut, mutta mukaan tuli muitakin kesken tapahtuman. Myös Räp-duo Sofa kiitti Puumala Rockin yleisöä hyppäämällä yleisön sekaan. Tästä duosta kuultaneen vielä.
Lue lisää Rockista Puumala-lehdestä.

Navetta ja aitta syttyivät salamasta Viljakansaarella

14.7.2016
Vanha navetta paloi kokonaan Sopalantiellä Viljakansaarella. Viereinen 20 neliön aitta paloi myös. Vanha omakotitalo samassa pihapiirissä säästyi vahingoilta. Palokunta sai hälytyksen salaman iskun aiheuttamasta tulipalosta kello 1.25 tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Paikalla oli sammutusyksikköjä Puumalan lisäksi Mikkelistä ja Etelä-Karjalasta. Henkilövahingoilta vältyttiin.

Vesa Luukkonen kertoo hurjia tarinoita keskiajan Puumalasta

14.7.2016
Kirjailija Vesa Luukkosen sukutarinan kolmas osa, Parantaja Katri (ntamo 2014), on historiallinen romaani Suomen katoliselta keskiajalta. Sukutrilogian kaksi ensimmäistä romaania Niinisaareen ja Omalla konnulla muistuttavat toisiaan, mutta Parantaja Katri poikkeaa edeltäjistään. Teos on nuoren naisen kehitystarina, erilaisen naisen, joka osasi eläinten kieltä ja herätti parantajan taidoillaan pelkoa muissa. Luukkonen tulee Puumalan Kirjakemmakoihin.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Citius, altius, fortius

Matias Hilden14.7.2016

Kuten kaikki tiedämme, niin Puumalan tapahtumatarjonta on ydinkesällä vilkas. Monet vuosittaiset ja vakiintuneet tapahtumat keräävät satoja ihmisiä koolle eri osissa Puumalaa. Uusimpia avauksia ovat tänä vuonna muun muassa Hurissalon Teatterifestit ja elokuussa järjestettävät Kirjakemmakat. Molemmista toivottavasti saadaan myös pysyvä tapahtuma Puumalan kesään. Olennaista on se, ettei tapahtumia järjestetä vain omaksi iloksemme, vaan Puumalaan löytyy vierailijoita myös muilta kulmakunnilta.

Viime viikolla moni suomalainenkin vietti runsaasti aikaa televisioiden äärellä seuraten muun muassa yleisurheilun ja jalkapallon EM-kilpailuja. Puumalassa urheilevaa nuorisoa näkyi esimerkiksi urheilukentällä, joka täyttyi kymmenennen kerran lasten ja nuorten jalkapalloleiristä. Lähes sadan lapsen ja nuoren taitavaa joukkoa oli ilo seurata. Pääsinpä itsekin elvyttämään ruostuneita palloilutaitojani. Tämäkin tapahtuma on siis jo hieno perinne, joka toivottavasti entisestään kehittyy tulevina vuosina. Myös pari viikkoa sitten järjestetyt Puumalan ravit keräsivät runsaasti katsojia Puumalaan ympäri Suomea.

Erilaiset massaurheilutapahtumat ovat Suomessa ja maailmalla kovassa huudossa. Perinteisten Jukolan viestin ja Sulkavan soutujen lisäksi myös uusia tapahtumia syntyy ja kehittyy koko ajan. Omaan hyvinvointiin ja urheiluun ollaan valmiita satsaamaan aikaa ja rahaa, ja tapahtumien perässä myös matkustetaan pitkiä matkoja. Meiltä Puumalasta tällainen iso, satoja tai jopa tuhansia osanottajia houkutteleva urheilutapahtuma vielä puuttuu. Puitteita toki löytyy vaikka mihin, varsinkin, jos tapahtuman ajankohta osuisi vielä vilkkaimman kesäsesonkimme
ulkopuolelle.

On selvää, ettei kerralla voida käynnistää suurta massatapahtumaa, mutta pienin askelin edeten voisi oma kotikuntammekin varmasti tarjota hyvät puitteet uusille tapahtumille. Mikä voisi olla Puumalalle se laji tai tapahtuma, joka voisi vuosien saatossa saavuttaa samanlainen aseman kuin vaikkapa Joroisten Finntriathlon tai Sulkavan soudut? Ainakin allekirjoittanut ottaa mielellään vastaan erilaisia uusia avauksia.

Matias Hilden

Klassisen musiikin konsertti tuo yllätyksiä

14.7.2016

Klassisen musiikin konsertti on moniulotteinen kokemus.

Saimaan kauneimmat sävelet -konserttisarjan ilta-avaus vei tunnelmat korismatsiin ja toi tuoksut 1600-luvun kirjallisuudesta sekä kohotti ihon kananlihalle tuttujen laulujen myötä.

Reilun puolentoista tunnin konsertti muodostui erilaisista osuuksista. Oli esimerkiksi setti espanjalaisia lauluja, Frederic Chopinin pianoballadi ja muhkeaa miesääntä. Erilaisia osuuksia, erilaisia ajatuksia.

Kun pianisti Laura Mikkola laittoi mielensä ja sormensa töihin ja päätti soolo-osuutensa, yleisöstä huomasi, etteivät he olleet väärässä paikassa. Kädet nousivat taputuksiin pään päälle. Hetkeä aiemmin olikin voinut antaa ajatustensa vain harhailla tai sitten vain olla, ihan tyhjäpäänä, sävelten virtauksessa. Sulkea silmät ja aistia vain musiikin ja kun suljetuin silmin vain kuulee, ei aina voi olla varma, mistä suunnasta musiikki tulee. Yleisö kirkossa on ihan hiljaa aplodeihin saakka. Mikään muu virike ei häiritse kokemusta.

Mikkolan lisäksi perjantain 8.7. konsertissa esiintyivät sopraano Hedvig Paulig, basso Heikki Orama sekä kitaristi Otto Tolonen. Alojensa huippuja.

JOKU voi sanoa, ettei ymmärrä klassista musiikkia. Ei sitä tarvitse ymmärtää. En ole itse sen suhteen kovin kokenut enkä pysty erottelemaan sitä professionaalisesti. Taide on ennen kaikkea kokemuskysymys. Kokemukset eivät ole koskaan vääriä.

Jos ei ole koskaan tai hyvin harvoin käynyt klassisen musiikin konsertissa, voisi harkita sitä paitsi kauniiden esitysten, myös omien tuntemusten herättäjänä. Ei voi tietää, mitä tapahtuu.

Kun kirkonpenkkiin istuu, kiire häviää, sillä vaihtoehtoja ei ole kuin oikeastaan kuunnella, niin musiikkia kuin itseään.

Paulig laulaa setin espanjalaisia lauluja. Heti ei tapahdu mitään, mutta pian erilaiset mielleyhtymät vievät jännittäviin kuviin, jotka muutoin jäisivät ikiajoiksi tulematta. Espanjalaiset sävelmät herättävät saman tuoksun, jonka Don Quijoten ensipainos antaa, kun teoksen kaappaa kirjahyllystä. Sitä hiljaa miettii, että näitä samanlaisia sävelmiäkö soitettiin majataloissa myös silloin, kun Cervantes kirjoitti teoksensa 1600-luvun alussa.

KLASSISEN musiikin konsertissakin kannattaa mennä etupenkkiin. Siellä voi nauttia muustakin kuin musiikista ja näkee esiintyjissä tarkasti kaikki piirteet, mitä laulaminen ja soittaminen vaativat. Tämä on vähän sama kuin menee jossakin joukkuepelissä, esimerkiksi koripallossa, aivan kentän viereen seuraamaan ottelua. Missään muualla ei näe pelaajien kamppailua, ilmeitä ja yksittäisiä hikipisaroita yhtä tarkasti, ei edes televisiosta. Tällä tavoin konserttikokemus musiikin lisäksi saa uuden visuaalisen määritelmän.

Saimaan kauneimmat sävelet -konserttisarja jatkuu vielä perjantaina Lamminniemen kappelissa sarjan neljännellä konsertilla ja sunnuntaina viidennellä konsertilla Puumalan kirkossa. Tuolloin kuullaan Mozartin Requiem. Sunnuntain konsertti on samalla kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlavuoden pääkonsertti.

Kari Kauppinen

Antti Muurinen kävi jalkapalloleirillä

14.7.2016

Mestarivalmentaja Antti Muurinen oli Puumalan jalkapalloleirin yllätysvieras. Leiripäällikkö Jarkko Rinne oli tyytyväinen Muuriseen, ja niin olivat muutkin leiriläiset. Muurinen leikki pienimpien kanssa kentällä ja ohjeisti vanhempia leiriläisiä vakavammalla otteella. Isompien ryhmissä päästiin pienpeleissä samantyyppisiin harjoitteisiin kuin miten miehet Suomen huipputasolla treenaavat.
Lue Muurisen ajatuksia juniorifutiksesta Puumala-lehdestä.

Keskustien ja kantatien risteykseen ehkä liikenneympyrä

14.7.2016

Kantatie 62:n turvallisuutta halutaan parantaa Puumalan kohdalla mahdollisesti rakentamalla kiertoliittymä eli liikenneympyrä. Asiasta tehdään selvitys kesän jäkeen. Mikäli rakennustöihin aikanaan päästään, uusi liittymä tehtäisiin kesällä 2019. Tieasioista keskusteltiin Pohjois-Savon Ely-keskuksen tieasiain johtajan Petri Keräsen vierailulla Puumalaan ja kunnan saaristoon.
Lue lisää Puumala-lehdestä myös Lintusalontien rahoituksesta.

Kultamaalivahti viettää kesälomaansa Puumalassa

7.7.2016

Kun alle 20-vuotiaitten MM-jääkiekkojoukkueen maalivahti Kaapo Kähkönen tuli torstaina nimmarikeikalle K-Marketiin, niin selfieitä ottivat niin isot kuin pienetkin ihailijat. Kauppias Tanja Raivio oli luvannut kaikille jääkiekkojoukkueen pelaajille kunnon lohifileen maailmanmestaruudesta. 19-vuotias Kähkönen ei tullut Puumalaan pelkästään sen vuoksi. Kähkönen viettää jo seitsemättä kesää isänsä ja sisaruksiensa kanssa samalla vuokramökillä Puumalassa. Marketin kesämyyjä Milla Niittynen pyysi ystäväänsä ottamaan kuvan.

Regatta Sahanlahdesta Puumalan satamaan

7.7.2016
Parikymmentä alusta, joista osa höyrykoneita, saapui Sahanlahdesta Puumalan satamaan lauantaina 2.7. Laivoihin oli mahdollisuus tutustua päivän aikana. Katso video yhteisvislauksesta Puumala-lehden verkkosivuilta.

Lue juttu ja katso kuvat Puumala-lehdestä.

Isänmaa tarvitsee isän

rajattu LV Timo Korppi, kirjalija7.7.2016

Elämme hankalia aikoja. Presidentin asema Suomessa korostuu sitä enemmän mitä
epävarmemmaksi maan ja maailman tilanne muuttuu.
Suomi juhlii ensi vuonna olemassaolonsa satavuotistaivalta. On kaikille suomalaisille
hyväksi, että juhlinnan keskipiste on Suomen ohella maan isä, jolla ei käsi tutise eikä ääni
vapise pahassakaan paikassa. Johtohahmo, johon kansan luottavainen katse kohdistuu.
Pahoja paikkoja on riittänyt ja riittää, sillä näennäisesti ystävällishenkisen itänaapurin
päämiehen vierailu heinäkuisessa Kultarannassa ei edelleenkään sementoinut Suomen
ulko­ ja turvallisuuspoliittista asemaa idän ja lännen välissä. Olemme yhä kuin tarinan
varis vastatervatulla sillalla: kun nokka nousee niin pyrstö tarttuu. Tähän joudumme
sopeutumaan, se on suurta viisautta.

Presidenttimme Sauli Niinistön vierailu Puumalaan ajoittui sen viikon alkuun, jonka
loppupäässä maailman mediahuomio kiinnittyi jokaiseen lausahdukseen, lauseeseen ja
riviväliinkin, Niinistön ja Vladimir Putinin vihdoin ilmaantuessa median eteen kertomaan
keskusteluistaan. Tätä ennakoi jo median suuri kiinnostus Puumalassa pidettyyn liki ex
tempore -lehdistötilaisuuteen, jossa presidentti puhui sekä Euroopan yllättäneestä Ison
Britannian Brexitistä että tulevasta tapaamisestaan merkittävän itänaapurin kanssa.
Ei siinä kaikki. Puumalan kunta ja seurakunta saivat vierailun kautta ansaitsemansa
kunnioituksen 400 vuotta jatkuneelle olemassaololleen. Mutta puumalalaiset ja alueen
runsaslukuinen kesäasukasväki tulivat varta vasten torille nimenomaan kuullakseen maan
isää.

Miksi me kaikki halusimme olla paikalla? Mieleen muistui näkymä Helsingin
rautatieasemalta myöhäissyksyllä 1939, kun silloinen ”maan isä”, presidentti Kyösti Kallio
monituhatpäisen kansalaisjoukon saattelemana oli lähdössä neuvottelumatkalle
Moskovaan. Vakava vastuu ja huoli maamme lähiajan tulevaisuudesta sortivat
ylirasittuneen ja sydänsairaan maan isän vierellään kulkeneen marsalkka Mannerheimin
käsivarsille. Kyösti Kallion maallisen matkan pää oli likellä muuttua myös koko Suomen
kohtaloksi. Finis Finladiae kävi lähellä.

Uskon, että jokainen paikalle saapunut halusi kuulla nykyisen maan isän suusta tähän
hetkeen liittyvän vakuutuksen, että liiankin lähellä rajojamme jälleen puhaltelevat sodan
tuulet eivät yllä meille saakka. Että uhopuheet ja uhkailut jäävät sillensä ja Suomi jatkaa
valitsemallaan tiellä, valitsemansa presidentin jämäkällä johdolla. Kumartelematta, periksi
antamatta, mutta myöskään nöyristelemättä tai nuoleksimatta. Provosoimatta,
provosoitumatta.

Olen lähimenneisyydessä joutunut keskusteluihin Suomen ja suomalaisten keinoista
muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa, jossa meitä trollataan ja härnätään ilmeisen
tarkoituksellisesti. Vaikka ulospäin näyttää siltä, että olemme heränneet arkitodellisuuteen
ympärillämme kovin vitkaan, juuri nyt kaikki ylipäällikkömme puheissa ja teoissa välittää
rauhoittavaa kuvaa, että ”ollos huoleton, poikas valveill’ on”. Saan itsekin tästä henkistä
tukea pohdintoihin ikätoverieni ja nuorempienkin kanssa siitä, että pärjäämme yhä vaikka
se oikein paha paikka tulisi. Meitä seniorejakin kiinnostaa, mitä voimme tehdä maamme ja
ylipäällikkömme eteen, kyselemättä mitä lisää maamme voisi tehdä meidän hyväksemme.

Timo Korppi

Juhlaraveissa ennätysyleisö ja kunnianosoituksia

7.7.2016
Puumalan hevosjalostusseuran 90-vuotisjuhlaraveissa oli väkeä enemmän kuin koskaan sitten ravien aloittamisen vuonna 1990. Tapahtuman aluksi Pekka Luukkoselle (kuvassa) ja Pekka Kontiselle luovutettiin Suomen Hippoksen ansiomerkit alan ansioista.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Vanhat autot piipahtivat Puumalassa

7.7.2016
Suur-Saimaan ympäriajo ajettiin tänä vuonna Imatralta Mikkeliin. Autot kävivät Puumalassa ja osa pysähtyi Puumalan satamassa samaan aikaan kuin regatta-alukset olivat laiturissa. Kunnanjohtaja Matias Hilden pääsi vuosimallin 1947 Packardin kyytiin.
Lue lisää Puumala-lehdestä.