Kahdella kesäteatterilla kantaesitys

30.6.
Jalkapuuteatteri ja Hurissalon harrastajateatteri esittävät tällä viikolla kantaesityksen. Hurissalossa esitys on tänään, Jalkatilassa lauantaina. Hurissalossa saatiin valmiiksi myös katsomolaajennus ja esiintymislava. Molemmissa on kate sateelta ja auringolta suojaamiseksi.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Sauli Niinistö vieraili Puumalassa

30.6.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi tiistaina Puumalassa. Hän vieraili useassa kohteessa ja tapasi kansalaisia satamatorilla.
Katso kuvat ja lue päivästä Puumala-lehdestä. Katso myös video verkkosivuilta.

Nurinperin oleva maailma

LV Kari Kauppinen30.6.

Maailma on hämmentävä. Kesäkuussa kollegani työpaikassa oli tarjolla töitä. Kuukautta aiemmin samaiseen työyhteisöön oli tullut reilu parikymppinen harjoittelija. Hän päätti lähteä lomalle silloin kun häntä olisi kipeästi kaivattu. Sekään ei kauheasti tuntunut haittaavan, ettei jatkoa ehkä sitten seuraisi. Toinen nuori halusi samaan paikkaan, mutta tuntui olevan kovin kiireinen, että saisi sovittua tapaamisen työnantajan kanssa. Lopulta hän antoi ohjeita, että josko joku voisi tulla häntä tapaamaan pienen matkan päähän, kun hänelle on hankalaa tulla työnantajan luokse. Oikeasti ei olisi ollut. Ei vain huvittanut vaivautua mahdollista palkanmaksajaa tapaamaan ja keskustelemaan työpaikasta.

Kuulostaa uskomattomalta, että kun näiden kahden nuoren toiveammatin mukaista duunia on tarjolla, siihen ei tartuta heti kaksin käsin. Ei vain kiinnosta. Tai kiinnostaa siltä osin, jos voisi itse valita helmet joukosta ja jättää tärkeät rutiininomaiset työt muille.
Naurattaisi, jos asia ei olisi niin surullinen. Missä vaiheessa systeemi kääntyi niin, ettei tarjottu ja eteen siloteltu työ kiinnosta? Tärkeämpi kysymys on se, miksi se ei kiinnosta. Mahdollisuus luoda omaa uraa, tehdä sitä mistä tykkää ja tienata samalla rahaa.
Onneksi tilanne ei ole kaikkien kanssa samalla tavalla ja toivottavasti suurin osa ajattelee ja menettelee toisin. Muuten on hankala tilanne, sillä jos tällaiseen oppiin ja asenteeseen yhdistetään myöhemmin väsyminen työhön, niin kriisi on täydellinen.

Asennetta kaivataan myös työssä olevilta. Viime viikolla puhelinliikkeen asiakaspalvelija totesi minulle kasvokkain, että heidän vahingossa sulkemaansa liittymää ei enää saa auki samalle numerolle. En käsittänyt, miten se voisi olla mahdollista, mutta niin hän vakuutti. En suostunut uskomaan ja soitin valtakunnalliseen asiakaspalvelunumeroon. Asia selvisi puolessa tunnissa ja numero palautettiin.
Hyvä niin, mutta väistämättä nousee esiin kysymyksiä alkuperäisestä asiakaspalvelutilanteesta. Miksi sanottiin, ettei numeroa saa enää käyttöön? Joko asiakaspalvelija luuli puhuvansa totta, mutta silloin täytyy ihmetellä, mistä hän on niin vahvan käsityksen saanut. Tai sitten hän ei tiennyt, mutta kunhan sanoi jotakin päästäkseen tilanteesta. Pahin vaihtoehto lienee, että hänen oli käsketty sanoa niin, siis valehdella, jotta ylimääräiseltä työltä vältytään eikä asiakas ruuhkauta palvelunumeroa. En tiedä, mutta en keksi ainoatakaan hyvää syytä siihen, miksi asiakkaalle annettiin erityisen tärkeässä asiassa vakuuttava määrä väärää tietoa.

Yhden asian jokainen työnantaja, esimies, työtoveri, yhteistyökumppani ja asiakas voinee tehdä edellä kuvattujen nuorten tilanteiden estämiseksi jatkossa. Tehdään kokemattomien työntekijöiden elämä piirun verran helpommaksi.
Eli pitäisikö ny,t kun kesätyötkin ovat hyvässä vauhdissa, antaa näille monille työuransa alussa oleville mahdollisuus keskittyä omaan työhönsä ilman jatkuvaa narinaa, jos kaikki ei aina kertalaakista suju? Kesätyöntekijöillä on varmasti keskittyminen tapissa siinä, että muistavat kaikki työnantajan mainitsemat asiat. He eivät kaipaa ylimääräistä painolastia asiakkaalta, joka haluaa vain purkaa kiukkunsa.
Toki asioiden pitää sujua, mutta loppupeleissä on kaikille vähemmän noloa, jos mennään positiiviset ajatukset edellä.
Ja on tässä sekin puoli, että jos kesäreitä oikein kunnolla höykytetään, he eivät saa työelämästä kovin kaunista, eivät edes realistista kuvaa, ja halu työntekoon voi hiipua.
Keskinäinen kunnioitus ja myönteisyys asiakkaan ja palvelutyöntekijän välillä on myös talousteko pitkässä viivassa.

Kari Kauppinen

Juhlaravit perjantaina

30.6.
Puumalan hevosjalostusseura viettää ysikymppisiään perjantaina raveissa ja sen jälkeisissä iltamissa.
Lue perjantain lähdöistä ja seuran taustasta Puumala-lehdestä.
Kuva: Risto Pirhonen.

Sauli Niinistö rupatteli satamatorilla

28.6.2016 klo 15.35
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävi tiistaina Puumalassa. Hän tapasi kunnan edustajia ja yrittäjiä, tutustui Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan, käveli Puumalansalmen sillan yli ja puhui Puumalan satamassa ennen jalkautumistaan yleisön pariin tervehtien väkeä ja rupatellen torille kokoontuneiden kanssa. Erityistä huomiota presidentiltä saivat lapset ja vanhukset.

Sauli Niinistö saapui Puumalaan

28.6.2016 klo 12.05
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui puolisen tuntia sitten Sahanlahteen ja jatkaa sieltä kirkonkylälle, jossa hän liikkuu kansan parissa kello 14.

Mies hukkui Puumalassa

24.6.2016
Hätäkeskukseen noin kello 20 tulleen ilmoituksen mukaan Puumalassa Saimaan vesistössä oli mieshenkilö vajonnut uintireissulla veden alle.
Tapahtumapaikalla annetusta elvytyksestä huolimatta mieshenkilö menehtyi.
Menehtynyt on noin 70-vuotias eteläsuomalainen henkilö.
Poliisi jatkaa tapahtuneen selvittämistä kuolemansyyn tutkintana.

Norppapolku on hieno retkipaikka

Puumalan kunta on rakentanut 13 kilometrin pituisen Norppapolun, johon voi lähteä kirkonkylän puolelta Norppapuistosta. Polku polveilee Naistenveden ja Saimaan rannoilla. Sille voi poiketa useammasta paikasta ja sen voi kulkea vaikka vain osittain kunnon ja mieltymyksen mukaan. Maantieosuudet on pyritty jättämään vähäisiksi. Polku on merkitty keltaisilla nauhoilla.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Yhden miehen yrityksestä isoksi työllistäjäksi

Yrittäjä Esa Pitkosen Espit Oy on menestystarina. Se alkoi yhden miehen firmasta, mutta nyt yritys työllistää lisäksi seitsemän henkilöä. Hän sanoo, että kasvuun on vaikuttanut myös uskaliaisuus ja rohkeus, halu kokeilla rajoja.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Linja-autojen aikataulut katosivat Matkahuollosta

Bussiaikataulujen katoaminen Matkahuollon sivuilta on hämmentänyt. Tutusta aikatauluhausta ei löydy kuin yksi edestakainen vuoro Puumalan osalta. Vuorot ja aikataulunäytöt muuttuivat kesäkuun alussa, kun liikennettä järjesteltiin uudelleen. Samalla vaihtui liikennöitsijä. Bussit kuitenkin kulkevat lähes entiseen malliin.
Lue lisää Puumala-lehfestä.

Presidentti Niinistö vierailee Puumalassa tiistaina

22.6.2016
Presidentti Sauli Niinistö vierailee 400-vuotisjuhlavuottaan viettävässä Puumalassa ensi tiistaina 28. kesäkuuta. Yleisöä presidentti tapaa satamatorilla kello 14 ja paikalle toivotaan runsaasti yleisöä.
Presidentin kanslian tiedotteen mukaan presidentti tapaa aluksi paikallisia yrittäjiä ja kunnan edustajia. Keskusteluiden jälkeen ohjelmassa on tutustuminen Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan ja Saimaannorpan suojeluun m/s Roope-Saimaa -aluksella.

Prseidentti puhuu kello 14 alkaen Puumalan satamatorilla ja tapaa paikallisia asukkaita ja kesävieraita.
-Toivon, että mahdollisimman moni tulisi paikalle, sanoo kunnanjohtaja Matias Hilden.
-Tämä vierailu on suuri kunnia Puumalalle. Tosi hieno juttu, niinpä olisi tärkeää, että satama täyttyisi ihmisistä, sanoo Hilden.

400-vuotisjuhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja Helena Castrén kertoo, että jo muutama vuosi sitten, kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, tuli ajatus kutsua maan korkeinta johtoa Puumalaan.
-Kyllähän me olemme todella iloisia ja ylpeitä, että presidentti on vastannut myöntävästi kutsuun, iloitsee rovasti Castrén.
Rovasti näkee presidentin vierailun aluepoliittisena kannanottona.
-On hyvin myönteinen kannanotto, että hän tulee näin pieneen pitäjään. Koen, että tasavallan presidentti arvostaa sitä, että maaseudulla on elämää ja täällä halutaan elää ja asua. Nämä ovat arvokkaita asioita meille, sanoo Helena Castrén.

Sattumaa vai ei, mutta vierailupäivälle on Puumalan historiassa tapahtuma Kustaa III:n sodasta vuodelta 1788. Venäläissotilaat eksyivät Puumalan Vuolteensalmessa rajan väärälle puolelle ja kesäkuun 28. päivänä siinä käytiin pieni kahakka, jossa ammuttiin. Sitä kutsutaan Puumala-kahakaksi.
-Kun meillä on tällainen historiallinen menneisyys, rohkaistuttiin kutsumaan tasavallan presidentti, kertoo Castrén.

Puumalasta Niinistö jatkaa Imatralle, jossa hän tapaa kaupunkilaisia aamuyhdeksästä kävelykatu Koskenpartaalla. Lisäksi hän tutustuu Ukonniemen matkailualueeseen ja urheilukeskittymään.

Puumala 400 vuotta -juhlalevy julkaistiin

16.6.2016
Hyvin monipuolinen Puumalan kuorojen ja muiden musiikkiryhmien yhteinen juhlalevy kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlien kunniaksi on valmis ja myynnissä. Levyn julkistamiskonsertti järjestettiin kirkossa viime perjantaina ja tulevana lauantaina esiintymiset jatkuvat viihteellisemmällä ohjelmistolla satamassa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Puumalassa tehtiin tv-sarjaa

16.6.2016
Jethro Rostedt vieraili Puumalassa maanantaina ja tiistaina. Hän oli kuvausryhmänsä kanssa tekemässä syksyllä käynnistyvän Kauppaneuvos Jethro -ohjelmasarjan toista tuotantokautta.
Lue Puumala-lehdestä, mitä Jethro teki ja miten hän kehittäisi kuntaa.

Taidetta ravintolan seinillä

16.6.2016
Aamu Tikkanen on tämän kesän SahaArt-näyttelyn taiteilija. Hän itse kertoo parin viime vuoden, jonka aikana hän on tullut myös äidiksi, töistään seuraavasti: Maalauksissa on esiintynyt viidakon elämää, paratiisi ja viidakko.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kirja – tuo loma-ajan mainio käyttöliittymä

Päivi Musakka16.6.2016
Oli taas se aika vuodesta, jolloin virkeimmät virkamiehet heittivät talviturkkinsa jo kesän ensi paisteen myötä ja vertailivat asiantuntevasti kylmän veden terveysvaikutteita, etuja elintoiminnoille, ruskean rasvan kertymiselle ja masennuksen hallinnalle.
Oli se aika, jolloin pukumiehet alkoivat puhua pellepuvuista, jakkupukurouvat keskittyivät mökkisaunan kuistin reunakiveyksiin ja kukkaistutuksiin, illanistujaisiin ja toisissaan vierailuihin. Oli se aika.
Poikakin aloitti sen ajan vieton hyvin varustautuneena. Vanha kotitalo odotti lämmittäjäänsä, uuninmuuri korjaajaansa ja rantasaunan kivijalka oikaisijaansa.

Tänä vuonna Poika oli kuitenkin päättänyt, että kaikki on toisin. Räjähtäköön mökkipaha käsiin, hän ottaisi rennosti.
Poika oli kilpailuttanut verkkopalvelujen antajat, hankkinut mokkulan ja pari puhelinta sim-kortteineen. Jos sattuisi, että toinen katoaisi, toisella voisi toiseen soittaa. Saattaisihan joku työpaikalta sittenkin, ehkä, mahdollisesti, sattumoisin, kenties ja mitä todennäköisimmin kaivata työn taitavaa tekijää. Ainoaa osaavaa, korvaamatonta suorastaan.
Sauna lämpiämään, mökin akkunat auki, mokkula seinään ja puhelimet laturiin. Poika kellahti tyytyväisenä repsahtaneen uunin kylkeen kiilatulle laverille ja alkoi odottaa. Kului tunti, kului toinen, sekunnit raksuttivat, viisarit vierivät. Vaan ei soinut puhelin, ei kilahtanut sähköposti, ei paukkunut Messenger. Facessa oli hiljaista, Linkedinissäkään ei niin viestin viestiä. Yksikään ei ollut tviitannut. Kukaan ei kaivannut, ei kutsunut, ei soittanut.

Vikaahan niissä laitteissa on oltava, Poika tuumi, lähti kylälle ja osui Ojakujalle. Mikäs se siinä, Poika mietti ja oivalsi – kirjasto. Päätteli, että siellä on toimiva langaton verkko ja päätteli oikein. Ei ollut turhaa kouluja käynyt, vaikka ei viime vuosina ollut kirjastoon osunutkaan, hädin ja tuskin muisti sellaista olevan. Poika oli
nimittäin nettikansalainen, hän hoiteli kaiken kätevästi verkossa, paperia tuskin muisti olevan, omaa käsialaansa ei ollut nähnyt enää vuosiin.
Ja sitten hän huomasi sen – Sakari Topeliuksen Lukemisia lapsille. Mummi ryppyisine käsineen, papan keinutuoli, pihalla kukkivat akileijat ja ne jokavuotiset lampaat. Ne, jotka kummasti syksyn tullen katosivat. Pääsiäisenä syötiin lammaspaistia, mutta siitä ei sen enempää koskaan puhuttu. Iltasatuna aina jotakin opettavaista, mieluiten pelottavaa. Mummin eläytyvä ääni. Opittiin kurissa ja nuhteessa elämään ja tietämään, että lapsi vaikenee silloin, kun aikuinen puhuu. Ei ollut nettiä eikä peliteollisuutta.

Ja siinä Ojakujalla ollessaan Poika päätti, tänä kesänä kaikki todellakin on toisin. Hän lainasi kassillisen kirjoja. Romaaneja, pari Panu Kailaa, muutaman puutarhaoppaan.
Mökin pihassa, hän painaisi auton oven lukkoon, unohti mokkulan ja puhelimet takapaksiin, kantoi kirjat mökkiin. Poika heittäytyi laverille, sekunnit kuluivat, tunnit raksuivat, viisarit vierivät. Poika ei ehtinyt niitä seurata, sillä hän oli tehnyt mullistavan keksinnön. Kenenkään ei tarvitse olla kaikkialla kaiken aikaa ja yhteydessä koko ajan joka paikkaan.
Poika keksi kauan sitten unohtamansa: kirja on maailman paras ja monipuolisin käyttöliittymä. Sehän käy hätätilassa vaikka päänalusesta ja häikäisynestona. Jos oikein äityy paistamaan. Sillä voi vaikka heittää vesilintua, jos siltä sattuu tuntumaan. Lomalla tosin melko harvoin….

Päivi Musakka

Hyvinvointipolulla historiaa ja rauhoittumista

9.6.2016
Reilun tunnin opastettu lenkki metsässä tai itsenäisesti opaskartan kanssa liikkuen vie saariston historiaan, yksittäisten ihmisten tarinoihin sekä hengitysharjoitusten tekemiseen.
Lue uudesta luontopolusta Puumala-lehdestä.

Kilpailukyvyn lunnasrahat

Matias HildenViime viikonlopun Helsingin Sanomissa esitettiin useita eri indikaattoreita siitä, että maamme talous on vihdoin lähdössä kasvuun.
Suomessa erityisesti Nordea on korostanut shamppanjan myynnin ja talouskasvun yhteyttä.
Tällainen yhteys todellakin on olemassa, ja myynti on kehittynyt viime aikoina hyvin.
Talous onkin suurelta osin psykologiaa: myönteinen kehitys ruokkii itseään entisestään.
Yksittäinen kuluttaja tai yritys saattaa tehdä itseään koskevia ratkaisuja tunnepohjalta: kun näkymät ovat myönteiset, uskalletaan hankintoja tehdä rohkeammin.

Myös poliitikot tuntuvat tekevän päätöksiään tunteella. Leikkauksia perustellaan niiden pakottavuudella, joka kuitenkin myöhemmin hellittää sen verran, että leikkauksia voidaan aivan hyvin muuttaa tai perua.
Kuuluisan kilpailukykysopimuksen (KIKY) nojalla viisi miljardia vuodessa velkaantuva valtio on heltymässä 300-500 miljoonan euron veronkevennyksiin, jotta nettopalkkoja voitaisiin leikata niin, että valtaosa kansalaisista ei huomaakaan mitään. Julkinen talous on siis vahvasti Kreikan tiellä.
Viimeinen AAA-luottoluokituskin menetettiin viime viikonloppuna. Toki on myönnettävä, että verojen keventämisellä on positiivisiakin seurauksia esimerkiksi kulutuskysyntään.
Yli varojen elämistä ei kilpailukykysopimus kuitenkaan lopeta.

Kukaanhan ei veroja maksa huvikseen.
Mittakaavaa esitettyihin veronkevennyksiin saa kuitenkin sillä, että niillä rahoittaisi vuosittain maamme poliisivoimien toimintamenot 50-75-prosenttisesti. Joko siis kevennykset ovat suuria, tai sitten satsaamme järjestyksen ylläpitoon liian vähän.
Velaksi eläminen on valtiolle aivan sama kuin kotitaloudellekin: sitä voi tehdä välillä ja tilapäiseksi, mutta se ei voi jatkua vuosikausia.
Vaikka siis lievä positiivinen käänne olisikin tulossa, niin kurki uhkaa kuolla ennen kuinsuo sulaa.

Matias Hilden

Kyläyhdistys teki tukun aloitteita

2.6.2016
Veskansan kylät ry on aktiivinen toimija. Kunnanhallitus käsitteli sen tekemiä aloitteita maanantaina. Yhdistys toivoo parannuksia muun muassa saariston tieverkkoon, matkailuopastuksiin ja Lietveden rengastien kehittämiseen.

Lue Puumala-lehdestä, mitä kunta vastasi.

Liikkumisen vetäjiä etsitään

2.6.2016
Etelä-Savon Liikunta (ESLi) etsii liikkumiseen innostavia vetäjiä muun muassa kyläyhteisöihin.
-Kaikki saavat soittaa ja ehdotella ideoita, kehottaa ESLin projektipäällikkö Juho Liukkonen eri kyläyhteisöjä ja järjestöjä omien tapahtumiensa järjestämiseen.
Liukkonen saattaa sitten kurvata paikalle sporttivaunulla, josta löytyy jännittäviä liikuntavälineitä.
Mikäli suunnitteilla on jokin tapahtuma, Liukkosen voi pyytää liikuntavälinevaunuineen mukaan tai sitten tapahtuma voidaan järjestää varta vasten liikkumismuotojen esittelyyn.
Liukkosen saa kiinni numerosta 044 341 00 55 ja sähköpostilla juho.liukkonen@esliikunta.fi.
Lue lisää Puumala-lehdestä.
Jutun kuva: Olavi Kietäväinen.

Norppa ruhjoutui potkuriin

2.6.2016
Tämän kevään kuutti löytyi kuolleensa Munaluodon selältä. Eläin oli jäänyt venemoottorin ruhjomaksi.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Jo joutui armas aika…

rajattu LV Timo Korppi, kirjalija2.6.2016

Nämä tutut säkeet kuullaan ja niihin yhdytään näinä päivinä kaikkialla Suomessa. Yli 27 000 nuorta saa painaa päähänsä valkolakin ja vähintään yhtä suuri määrä juhlistaa läheistensä kanssa elämänsä tähänastisista etapeista suurinta valmistumalla muista opinahjoista.
Elämä on juuri nyt auvoa täynnä, mutta yhtä lailla epävarmuutta, uhkia ja kompastuskiviä. Suurille ikäluokille kaikki oli tässä samassa elämänvaiheessa paljon selvempää. Ura urkeni, useimmille juuri sillä alalla, johon oma halu ja kyvyt viittasivat. Tekijöille oli töitä ja jos niitä ei kotiseudulta tahtonut löytyä niin muualta Suomesta tai ulkomailta löytyi kyllä.

Ei noita sotien jälkeisiä, jälleenrakennuksen ja toipumisen vuosia silti kannata liikaa kultailla. Silloin vain tekemistä oli enemmän kuin tekijöitä. Parhaassa työiässä olleista merkittävä osa oli päätynyt sankarihautoihin.
Nyt ajat ovat toiset, toisten ihannoima ja monien vihaama globalisaatio on vienyt Suomelta ainakin jollakin tapaa tarkasteltuna enemmän kuin on meille antanut. Tilannetta voi tarkastella muustakin näkökulmasta. On pysytty kehityksen kelkassa, on hetkellisesti oltu jopa teknologisena aurankärkenä ja kyynikkojen mielestäkin on vähintään käännetty välttämättömyys hyveeksi.
Päivittelyllekin on paikkansa. Löytääkö hallitus yhdessä työntekijäpuolen kanssa sellaisen kehityssovun maahan, että meillä on edes jonkinlainen tulevaisuus? Jos ei, taantuuko Suomi toisen tai kolmannen luokan takapajulavaltioksi, josta nyt suvivirteen yhtyvät nuoret eivät löydä työtä ja toimeentuloa? Toteutuvatko pahimmatkin kauhuskenaariot siitä, että Suomi on jatkossa työvoimareservaatti, joka palvelee vain muun maailman satunnaisia tarpeita?
Työmarkkinoilla ja politiikan huipulla vaara varmasti tunnistetaan, mutta silti sokaistuksissa tehtyjen virheliikkeiden mahdollisuus kasvaa koko ajan. Päällekkäisyyksien poistamisen ja muun rationalisoinnin nimissä leikataan niin korkea- kuin ammattikoulutuksestakin. Saavutettavat säästöt lienevät samaa tasoa kuin hölmöläisten matonkudonnassa: leikataan toisesta päästä ja ommellaan leikattu pala toiseen päähän. Käy mielessä, että uudistaminen on joillekin päättäjille tuloksia tärkeämpää.

Koululaisille ja opiskelijoille olisi tärkeintä se, että he saavat elämäänsä oikeat ja riittävät myötäjäiset. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole pystynyt pysymään kiihtyvän kehityksen ja muuttuvien vaatimusten vauhdissa.
Opintojen sisältöä on jouduttu uudistamaan ja monesti on havaittu, että on tehty liian vähän liian myöhään. Tuotetaan osaajia, joiden ammattitaidon tarve ja parasta ennen päiväys on jo mennyt. Koulutuksen suunnittelussa olisikin osattava nähdä kauas tulevaisuuteen. Se on toki yhtä vaikeaa kuin oikean lottorivin ennustaminen, mutta hätäisillä leikkauksilla ei hyvää tule.
Hyvät yleistiedot ovat elämään parhaat eväät, ettei tarvitse myötähävetä opettajia, jotka television tietovisassa tekevät itsensä naurettaviksi. Tai lukiolaisia, jotka kuullessaan nimen Risto Ryti kysyvät ”ai ketä se on?”

Nykyinen peruskoulu ei ole onnistunut kaikessa. Haasteita on ehkä liian paljon. Yllämainitut tosielämästä poimitut mokat olisi maantieteen ja historian vähäisempikin opiskelu ehkäissyt, mutta juuri niistä ollaan lohkomassa resursseja esimerkiksi ohjelmointiin. Tullaanko sitä kautta tilanteeseen, että kun isoisä kysyy pojanpojalta ”miten menee”, vastaus on ”10100101” ja sitä rataa? Pelkään pahoin, että jatkossa meidän on yhä vaikeampaa ymmärtää toisiamme kasvavan sukupolvien välisen kulun yli.
Kun emme ymmärrä menneisyyttä ja arvosta nykyisyyttä, niin mille arvopohjalle voisimme rakentaa kestävää tulevaisuuttakaan? En kuitenkaan kiistä ohjelmointiosaamisen tarvetta, siihen satsaaminen ei vain saisi olla pois siitä peruskivestä, joka esimerkiksi historiamme tunteminen ja siihen pohjautuvan arvomaailman vaaliminen on.
Silti, suvivirren sävelten vaiettua on viisasta valaa valmistuneisiin uskoa tulevaisuuteen ja toivoa paremmasta. Se kolmas asia tulee kunkin elämään sitten aikanaan, jos on tullakseen.

Timo Korppi