Juhlavuoden lapasesta suunnittelukilpailu

Puumalan 400 juhlavuoden kunniaksi on järjestetty aikuisen lapasen suunnittelukilpailu. Idea on lähtöisin Puumalan Kädentaitajilta.

-Idea voi olla Puumalan luonnosta, rakennuksista, tapahtumista ja niin edelleen, luettelee Eeva-Liisa Luukkonen.

-Ja värejähän löytyy, kun katselee ympärilleen. Lapasen on oltava pitolapanen, hän jatkaa.

Värivaihtoehtoja on myös Puumalan omassa kansallispuvussa, joka on nähtävänä muun muassa kunnantalolla. Puku löytyy myös Puumala-lehden toimitalosta.

AIKAA lapasen suunnitteluun ja toteutukseen on vappuun saakka. Lapasen tekijän on toimitettava tuotteen lisäksi myös sellaiset ohjeet ja mallipiirustus, että kuka tahansa neulomista harrastava voi tehdä vastaavan.

Kilpailuun osallistutaan lähettämällä aineisto kunnan infoon tai Puumala-lehteen suljetusta kirjekuoressa, jonka sisällä on toisessa kuoressa tekijän nimi ja yhteystiedot. Näin raati ei ole tiedä tekijää kuin vasta palkitsemishetkellä.

-Lapaset tulevat olemaan kunnantalon vitriinissä kesän ajan, kertoo Maritta Toivakainen.

Puumalan taisteluista kerrottiin 400-juhlavuoden luennolla

Ruotsin ja Venäjän välinen konflikti alkoi Puumalan kahakasta vuonna 1788. Aiheesta luennoi viime viikolla emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen liki täydelle auditoriosalille yhtenäiskoululla.

Millaisia taisteluita Puumalassa käytiin, kun Ruotsi yritti vallata menettämiään alueita takaisin? Lue lisää lehdestä.

Kutsu sairaalaan tulee suoraan nettiin

Oletko Mikkelin keskussairaalan leikkausjonossa? Kohta puhelimesi piippaa tekstiviestin merkiksi ja voit hyväksyä viestissä saapuneen operaatioajan. Jos et sitä hyväksy, olet edelleen jonossa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kyläkierroksen kuulumisia

Matias HildenPuumalan kunnanhallitus toteutti alkuvuoden aikana kyläkierroksen, jossa kävimme viidellä Puumalan eri kylällä keskustelemassa ajankohtaisista asioista.

Ehkä erikoisin havainto kierroksella oli se, että eri alueilla nousi esiin hyvin erilaisia asioita. Toki kaksi asiaa oli kuitenkin ylitse muiden, ja niistä puhuttiin kaikkialla: tiet ja tietoliikenneyhteydet. Vaikka ongelmat ovat näiltä osin yleisiä, ovat ne valitettavasti vain rajallisesti kunnan päätösvallassa.

Joka tapauksessa kumpaankin asiaan on ainakin pieniä parannuksia tulossa lähiaikoina. Kantatie 62:lle ollaan kohdistamassa hallituksen korjausvelkapaketissa noin 4,6 miljoonan euron edestä parannus- ja leventämistoimia, mikä on merkittävä panostus alueellemme: vertailun vuoksi voidaan todeta, että Etelä-Savon maakuntaan kohdennettiin hankkeita yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä, ja Puumalan osuus tästä kokonaisuudesta on 2,6 miljoonaa euroa, eli lähes 50 %. Valitettavasti muille kuntamme teille paketista ei ainakaan heti ole luvassa parannusta, mutta se toki vapauttaa tulevaisuuden resursseja myös alemman asteen tieverkolle.

Myös tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet tai parantumassa ainakin niillä, jotka asuvat rakennetun valokuituverkon lähialueella. Toivottavasti tämä edesauttaa myös langattomien yhteyksien parantumista verkon kuormitustason laskiessa. Puumalaan jää edelleen kuitenkin merkittävät alueet, joissa jopa puhelinyhteyksien toimivuus, dataliikenteestä puhumattakaan, on riittämätön. Näiden, nykyajan asumiselle ja yritystoiminnalle elintärkeiden asioiden parantaminen, vaatii edelleenkin panostusta yhteiskunnalta.

Näiden lisäksi keskustelua herättivät lukuisat muutkin asiat: vanhusten hoito ja sote-asiat, alueen markkinointi, jätehuolto ja -maksut ja myös koulun pysäköintijärjestelyt: vain muutama mainitakseni. Kehujakin kuultiin, mikä on luonnollisesti aina iloinen asia. Iloinen asia oli myös se, että jokaisella kylällä väki löysi hyvin paikalle: Mikään tilaisuus ei jäänyt toisten varjoon osallistumismäärällä mitattuna. Lämmin kiitos siis kaikille osallistuneille!

Matias Hilden

Karkauspäivä on eri päivä

Nyt olisi jo toukokuu ja kesälomat kynnyksellä, jos karkauspäivää ei olisi keksitty. Ulos katsomalla tietysti päivän käyttö kalenterissa joka neljäs vuosi näyttää ainakin kesäajatusten suhteen järkevältä.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Siltakemmakoihin huippuartisteja

Elokuun Siltakemmakoihin saapuu jälleen neljäksi illaksi iso liuta kotimaisia huippulaulajia ja -muusikoita. Mukana on vanhoja tuttuja ja ensikertalaisia.

Lue Puumala-lehdestä, ketkä tulevat paikalle.

Lapsiperheiden palveluja karsiutuu

Seurakunnan vastaavan lastenohjaajan osa-aikaistaminen vie väistämättä lapsiperheiden palveluja. Työaika vähenee neljänneksellä kesäkuun alusta.

Lue Puumala-lehdestä, mihin kaikkeen seurakunnassa tehtävä osa-aikaistus vaikuttaa tällä saralla.

Taitettu eläkeläinen

LV Timo Korppi, kirjalijaKatselin taannoin televisiosta MOT-nimistä Ylen ohjelmaa, joka kiinnosti laillani miljoonaa muutakin eläkeläistä. Katselin kauhusta kankeana ja kiukusta kihisten.
Tietenkin meitä eläkeläisiä on taloudellisesti joka junaan, mutta suurin osa on työn raskaan raataneita, vähäväkisiä ja pienituloisia, jotka vasta nyt havahtuvat huomaamaan, minkä katalan tempun menneiden vuosien hallitukset ovat heille tehneet. Ja kaiken hyvän lisäksi ahneiden, vain omaa hyväänsä ajavien ammattiliittojen, myötävaikutuksella.
Kyse on eläkkeiden kuuluisasta taitetusta indeksistä, jolla aikanaan korvattiin niihin sovellettu palkkaindeksi ja josta työssäkäyvät ja ammattiliittojen suojaamat aktiivikansalaiset pääsevät nauttimaan täysimääräisesti. Heille palkka nousee samassa suhteessa kuin hinnat nousevat, ja vaikka nyt puhutaan tulevista palkkojen nollanousun vuosista Suomen talouskurjuuden keskellä, niin ei se kuitenkaan niin epäoikeudenmukaista ole kuin taitetun indeksin löysä hirsi eläkeläisten kohdalla.

Joka vuosi eläkeyhtiö lähettää iloisen tervehdyksen, jossa kerrotaan, kuinka paljon eläke nousee vuodenvaihteessa. Vaikka luvut ovat jämähtäneet yhden prosentin pintaan tai allekin, niin kuitenkin viestissä puhutaan noususta. Ja kun eläke sitten tilille kilahtaa, niin totuus on se, että summa on jälleen kerran pienempi kuin edellisenä vuonna. Sekin on siis mahdollista, että musta puhutaan valkoiseksi.
Kyseisessä tv-ohjelmassa eläkeläisten edunvalvojaksi ryhtynyt tohtori Kimmo Kiljunen todisteli, että keskivertoeläkkeen saaja on menettänyt palkkaindeksin suojasta nauttiviin verrattuna käteen jäävän summan ostoarvoa jopa 500 euroa kuukaudessa. Nimellisarvoa ei tietenkään niin paljon, mutta nimellisarvo ei kelpaa kaupan kassalla. Esitetyt käyrät ovat paljon puhuvia. Eläkeläiset jäävät kiihtyvää vauhtia elintasossa ja kulutuskyvyssä aktiivikansalaisista jälkeen.

Istuva hallitus leikkaa, höylää, viilaa ja kiristää. Ja kyllä se siihen syitä löytää, mutta missä on inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus? Missä on kunnioitus sille sukupolvelle, joka maan jälleenrakensi ja loi edellytykset sille, ettei näiden rakentamisessa rähjääntyneiden tarvitsisi etsiytyä ehtoovuosillaan leipäjonoihin, sossun luukulle ja Hurstin järjestämiin joulujuhliin? Kyse on siitä, että eläkkeet on ansaittu ja itse vuosien varrella yhteiseen eläkekassaan maksettu. Ja taitetun indeksin kuristamistakin eläkkeistä maksetaan verot päältä, päinvastoin kuin edelleen Portugalissa tai Espanjassa elävien elintaso-eläkeläispakolaisten osalta tapahtuu.
Se ei ole paljoa pyydetty, että palattaisiin myös eläkeläisten osalta palkkaindeksiin, jolloin eriarvoistumisen kasvu pysähtyisi vaikka syntynyttä kasvanutta railoa ei umpeen kurottaisikaan. Kyllä se osa eläkeläisistä, joka muistaa ja ymmärtää talvisodan hengen merkityksen, on näissä valtakunnan pelastustalkoissa mukana kykynsä mukaan. Henkeään ja terveyttään eläkeläisiä ei saa patistaa enää peliin pistämään, se kuuluu nuoremmille. Jokainen olkoon eturintamassa vuorollaan.

Hävetköön se poliitikko tai eläkekassan vartija, joka kehtaa väittää, ettei oikeudenmukaisuuteen ja kohtuuteen ole varaa. Se vara on reippaasti niissä tuotoissa, jotka eläkeyhtiöt joka vuosi saavat sijoituksistaan. Nuo sijoitukset tehdään juuri niillä eläkevaroilla, jotka jokainen eläkeläinen on aikanaan palkoistaan päältä maksanut. Ne eivät ole eläkeyhtiöiden rahoja vaan meidän.
Jos jollakulla eläke on niin suuri, että sen kanssa ei tarpeilleen taivu, hänen osaltaan voidaan jatkaa taitetun indeksin soveltamista. Raja voidaan vetää vaikkapa 2 500 euron bruttosummaan, jonka alle jäävät eläkkeet palautetaan palkkaindeksin piiriin ja rajasumma määritellään vuosittain uudelleen.

Kunnallisvaalit lähestyvät, sotevaalit siinä sivussa eikä aikaakaan kun Arkadianmäellä jaetaan paikat uudelleen. Jos nyt ei ryhdytä kuuntelemaan eläkeläisten hätähuutoja taloudellisen ahdingon alhosta, niin milloin sitten?

Timo Korppi

Tietoturva kannattaa pitää kunnossa kotona ja yrityksissä

Yritysten ja yksityisten kansalaisten tietoturva on edelleen paikoin erittäin heikkoa. Homma olisi verrattain helppoa hoitaa kuntoon, jos asiaan viitsisi hetken paneutua. Laiskuus voi käydä kalliiksi.

Lue Puumala-lehdestä tietotekniikka-asiantuntijan yksinkertaiset ohjeet.

Kunnanhallitus jatkoi kyläkierrosta

Puumalan itäosan kuntalaiset olivat vuorossa kunnanhallituksen kyläkierroksella tiistai-iltana. Kyläläiset kävivät aktiivista keskustelua muun muassa talviaktiviteeteista, kaavoituksesta, patikkareiteistä, sähkön hinnoista ja ennen kaikkea tieasiat nousivat esiin.

Lue raportti Puumala-lehdestä.

Pieniä asioita, suuria merkityksiä

LV Kari KauppinenEräänä aamuna huomasin käveleväni hitaammin. Samalla kiinnitin huomiota hengitykseen. Hengitin syvään luonnostaan. Se oli merkki levollisuudesta, hyvin nukutusta yöstä, siitä että asiat eivät ole kehnosti. Oli tapahtunutkin hyviä asioita.
Hyvä mieli ja levollisuus syntyvät usein pienistä asioista, joita tulee vastaan päivittäin. Ne pitää vain huomata. Hyviä asioita voi myös itse luoda. Hymy, kaunis muttei imelä sana, oven avaaminen, tekstari ystävälle, sähköposti työkaverille, sometykkäys, puolison halaaminen tai edes koskettaminen olkapäästä kaikessa kiireessä. Ne eivät tuota talouskasvua sellaisenaan, mutta voivat olla katalyytti hyvän kierteeseen.
Päinvastoinkin on helppo ohjata maailmaa. Kurttuinen naama, tiuskaisu ja oman kiukun purkaminen muille, putkikatseella ja kyynärpäätaktiikalla eteneminen kaupan ruuhkassa, kriittinen näsäviisaus somessa tai tiuskaisu työpaikan kahvihuoneessa sekä puolison evästäminen tiskeissä saavat kyllä verenpaineen koholle. Eikä sitten kyllä enää mikään innosta paitsi ehkä kiukkuilu ja maailmalle kostaminen. Ei tule tuottavuusloikkaa.

Sunnuntaina
vietetään ystävänpäivää. Vaikka kyse on osin yhdysvaltalaisesta ökyimelästä markkinatapahtumasta, niin sopii päivää toki viettää. Suomessahan se on nimenomaan ystävänpäivä, ei niinkään tai ainakaan pelkästään romanttinen juhlapäivä.
Viimeistään ystävänpäivän varjolla voi soittaa kaverille, käydä vanhempien luona, lähettää viestejä eri kanavilla, sanoa asiat pehmeämmin. Voi huomata voivansa itsekin paremmin.
Tietenkään esimerkiksi asioiden ilmaiseminen pehmeämmin ei tarkoita sitä, että omista ajatuksista ja periaatteista pitäisi luopua.
Usein pienillä teoilla saa suuria asioita; onpa se asia mikä vain.

Viime viikolla vietettiin koululaisten sanomalehtiviikkoa. Jos on tuntunut siltä, ettei nuoriso tiedä mistään mitään, kannattanee tarkistaa omaa ajattelua. Tuoreen tutkimuksenkin mukaan mediaa seurataan ja kaivataan nimenomaan luotettavaa ja tarkistettua tietoa. Mediaa, joka myös reilusti korjaa tekemänsä virheet.
Vanhemmat tekevät suuren palveluksen lapsilleen, jos opettavat nämä seuraamaan vähintäänkin liki päivittäin niin paikallista, valtakunnallista kuin maailmaa seuraavaa mediaa. Sitä kautta syntyy yleissivistystä ja näkemystä, oppii näkemään asioiden merkitykset toisiinsa. Pieni hetki vuorokaudessa, suuri vaikutus koko elämään.

Tänä päivänä eletään ehkä aikaa, jollaista ei koskaan ole koettu. Käytännössä kaikki kirjoittavat ja lukevat päivittäin, viestivät monelle taholle. Samalla valheellista tietoa ja propagandaa liikkuu enemmän kuin koskaan. Eri tahot ajavat omaa etuaan välittämättä totuudesta. Tässäkin tutkimus yläkouluikäisten lukutottumuksista tuntuu hyvältä. Nuoret eivät usko kaikkea ja tuntuvat olevan monessa suhteessa vanhempiaan viisaampia siinä, että kaikki julkaistu ei todellakaan ole totta.
Some-natiivit eli he, jotka ovat pienestä pitäen liikkuneet verkossa, ovat saaneet varmasti yllin kyllin kaikenlaista tietoa ja henkilökohtaista viestiä lyhyen elämänsä aikana, joten heille syntyy varmasti terve epäilys ja halu etsiä monia näkökulmia asioihin kuin asioihin. Pitkässä juoksussa tällainen hyödyttää yhteiskuntaa, sillä vain keskustelu, raikkaat ajatukset ja terve kyseenalaistaminen vie kehitykseen.
Tätä vasten tuntuu surulliselta seurata joidenkin viihtymistä omissa, erittäin tiukoissa ennakkokäsityksissään, jossa kaikki muu informaatio on valetta ja propagandaa. Tänä päivänä tämä liitetään herkästi turvapaikanhakijakeskusteluun, mutta yhtä lailla se koskee taloutta, sisä- ja maailmanpolitiikkaa, työmarkkinoita ja niin – kaikkea muutakin.

Sanomisen vapaus toki sallittakoon. Jälkeenpäin tutkitaan, onko sanomisessa tehty rikos. Ja pitäisi aktiivisemmin tutkiakin. Mutta – pienet valheet saattavat kuitenkin kasvaa räjähdysalttiiksi tilanteiksi. Tuskin Suomessakaan on nähty vielä juuri mitään, vaan yhteiskuntarauhaa koetellaan jatkossakin. Toivottavasti ollaan kuitenkin pessimistejä viisaampia.

Kari Kauppinen

Juhlavuoden lapasesta suunnittelukilpailu

Puumalan 400 juhlavuoden kunniaksi on järjestetty aikuisen lapasen suunnittelukilpailu. Aikaa lapasen suunnitteluun ja toteutukseen on vappuun saakka. Värimallia voi ottaa vaikkapa Puumalan kansallispuvusta.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Valitukset Lietveden-Suur-Saimaan kaavasta hylättiin

Itä-Suomen hallinto-oikeus pysyttää voimassa Puumalan kunnanvaltuuston päätöksen Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavasta.
Kaavamuutoksella tehtiin kymmeniä muutoksia kaavaan, muun muassa loma-asunnon rajaamista paremmin rakentamista soveltuvalle alueelle, rakennuspaikan siirtoja, käyttötarkoituksen muutoksia loma-asunnon rakennuspaikasta vakituisen asunnon rakennuspaikaksi sekä saunarakentamiseen liittyviä muutoksia.
Hankkeet ovat olleet jäissä valitusten takia.
Valituksissa oltiin huolissaan alueen suojeltavista luonnonarvoista, muun muassa saimaannorpan pesinnälle aiheutuvista häiriöistä sekä pohjavesialueiden merkitsemättömyydestä kaavaan ja Rokansaaren maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta.
Päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kantatietä peruskorjataan

Kantatie 62 peruskorjataan välillä Huuhkaala-Käyhkää. Tie sai perjantaina neljän miljoonan rahoituksen. Se käytetään tien parantamiseen ja leventämiseen kahdeksanmetriseksi.
Hanke saattaa käynnistyä nopeastikin. Toisaalta koko maan tiestöön tänään perjantaina jaetut 600 miljoonaa euroa käytetään vuosina 2016-18. Rahat on tarkoitettu liikenneverkkojen kunnostamiseen eli korjausvelan pienentämiseen.
Korjattava osuus on mutkainen ja pääosin liian kapea nykyiselle liikenteelle. Raskas liikenne rasittaa paikoin riittämättömin rakennekerroksin tehtyä tietä, jolla on yleisesti kuivatuspuutteita. Tie on merkittävä metsäteollisuuden kuljetusväylä Etelä-Karjalan tuotantolaitoksille ja teollisuuden nestekuljetuksille Imatran suunnasta Varkauteen.
Liikenneväyläverkon korjausvelan on arvioitu olevan koko maassa 2,5 miljardia euroa, josta Kaakkois-Suomen tieverkolla korjausvelkaa on noin 90 miljoonaa euroa. Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Onks pakko jos ei taho?

LV Tuula NärvänenVapaaehtoinen on suomalainen. Hän on useimmiten yli 35-vuotias ja niin sanotun kauniimman sukupuolen edustaja. Jos tiedät, mitä tarkoitan. En siis tarkoita, että kauniimpi olisi myös automaattisesti jotenkin tyhmempi – helpommin höynäytettävä. Olen vaan joskus kuullut sanonnan, jonka mukaan ”tyhmä työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä”. Ja se ei vielä riitä, että tekee työtä – vaan tekee sitä ilmaiseksi. No kuka nyt NIIN tyhmä olisi?? Aihe alkoi kiinnostaa tilastojen ja tutkijoiden silmin kovastikin, koska olen huomannut sortuneeni tämän sortin tyhmyyteen itsekin. Useiden vuosikymmenien kuluessa – toistuvasti.

”Vapaaehtoistoiminta on omista arvoista lähtevää, toisten ihmisten (muun kuin lähiomaisen), yhteisöjen tai ympäristön hyväksi tehtyä työtä, jota ei tehdä rahallista korvausta vastaan. Vapaaehtoistoiminta tuottaa yleistä hyvää ja lisäarvoa kaikille osallisille ja on merkki tekijänsä halusta vaikuttaa ja osallistua. Vapaaehtoistyö lisää elämänlaatua, terveitä elinvuosia ja on suositeltavaa kaikille.” Tällainen määritelmä aiheesta osui silmään Toimintasuomi-nimisen nettisivuston etusivulla.

Kuulemani
mukaan jo kolmannes suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. En tiedä, miksi vapaaehtoistyön piiriin ei lasketa lähiomaisen hoitamista tai auttamista. Onhan sekin työtä, josta ei juurikaan saa rahallista korvausta ja silti saattaa – parhaassa tapauksessa – lisätä myös tekijänsä elämänlaatua ja terveitä elinvuosia. Saattaa tosin jossakin tapauksessa vähentääkin. Ja tämä toiminta säästää pitkän sentin yhteiskunnan menobudjetissa. Niin kuin moni muukin vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamuoto.

Vapaaehtoistyö näyttää kasaantuvan jo valmiiksi aktiivisten hartioille. Tahtoo sanoa, että ne, jotka ovat vapaaehtoisena toimijana jossakin asiassa, ovat sitä myös jossakin toisessa. Tämä lienee laskettava sen tyhmyyden piikkiin, kun ei osata sanoa ei hyvälle ja houkuttelevalle tarjoukselle. Vapaaehtoistyön kun on todettu aiheuttavan tekijälleen hyvää mieltä, lisääntyvää endorfiinituotantoa ja sitä myöten parempaa elämänlaatua, pitempää elämää ja – uusia vapaaehtoishankkeita.

Tutkimuksissa on myös todettu, ikävä kyllä, että kutakuinkin noin 25-38-vuotiaita nykynaisia – eikä varsinkaan miehiä tahdo enää houkuttaa tällaiset perinteiset vapaaehtoistehtävät. Nuoremmista puhumattakaan. Tarvitaan siis uusia ja enemmän aikaansa seuraavia vapaaehtoisen tekemisen muotoja. Olenkin ollut jo vähän huolissani siitä, miten minun mahtaa käydä sitten, kun olen vanha ja kykenemätön. Kuka minun kanssani sitten, itse ollessani ysikymppinen, somettaa kun valtaosa entisistä fb-kavereista on jo heittänyt hiiren nurkkaan. Onks pakko, jos ei taho?

Tuula Närvänen

Rukit hyrräsivät lähilankaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kansalaisopiston kurssilla kehrättiin rukilla villaa. Kurssilla mukana ollut Merja Tuomainen sanoo, että rukki on yksilö, jonka kanssa pitää tehdä sinunkaupat.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Jalkapalloleirin vetäjä on monipuolinen valmentaja

Kesän jalkapalloleiriä vetää tänä vuonna jo kymmenettä kertaa Jarkko Rinne. Hän tuottaa paikalle myös ammattivalmentajia FC Barcelonan kotimaakunnasta Kataloniasta, jos osallistujia tähän leirin osuuteen on riittävästi.

Rinne on jalkapallon ja salibandyn erikoismies. Viimeksi tämä valmennuskurssit käynyt liikunnanohjaaja opiskeli kehon biomekaniikkaa Pohjois-Amerikassa.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Poliisi neuvoi murtovarkaiden ja muiden konnien edesottamuksista

Lähipoliisi Harri Pajunen kävi kertomassa, miten pienentää riskiä joutua rikoksen uhriksi. Hän kertoi varsinkin murtovarkauksista sekä pankkitunnuksiin ja käteisen kantamiseen liittyvistä riskeistä. Pajunen ja Eläkeliiton Puumalan yhdistyksen sihteeri Ossi Hyvönen valmistautumassa tilaisuuteen.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Koululaiset ovat mediakriittisiä

Yläkouluikäisten mediakriittisyyttä on tutkittu. Nuoret esimerkiksi pitävät tärkeänä sitä, että jutusta käy selvästi ilmi, onko kyse faktasta vai mielipiteestä ja onko jutulla tarkoitus myydä jotakin. Yhtenäiskoululla tehtiin keskiviikkona mediakritiikin tehtävää.