Veskansa huolissaan tien kunnosta

Lintusalon tien kunnostamiseen tulisi pikaisesti saada parannusta. Puumalan Veskansan kylät ry otti tieasiaan kantaa todeten, tie on nykyisessä kunnossaan vaarallinen niin ammatti- kuin yksityisautoilijoillekin. Vaaratilanteita syntyy tien kapeuden lisäksi lukemattomista routavaurioista ja päällysteen rikkoutumisesta, jolloin tiellä on paljon kuoppia.

Saaristotiestä ja kyläyhdistyksestä lisää Puumala-lehdessä

Laajakaista toteutetaan

Puumalan laajakaistahanke eteni kunnanhallituksen hyväksyttyä kunnan ja Mikkelin Puhelin Oyj:n välisen sopimuksen. Laajakaistan pituudeksi tulee noin 26 kilometriä. Sen kokonaishinta on noin 440 000 euroa, johon valtion tukea tulee noin 250 000 euroa. Kunnan osuus on noin 35 000 euroa eikä se kasva vaikka kokonaiskustannukset kasvaisivatkin.

Lisää kunnanhallituksen päätöksistä printtilehdessä.

Jäätelökioskit saapuivat

Muuttolintujen kanssa saapuivat viime perjantaina jäätelökioskit tulevaa kesää vasten. Yksi kioskeista jätettiin kunnantalon edustalle ja kaksi muuta vietiin satamaan.

Puumalalla some-markkinoinnissa oma mallinsa

Puumalassa saatiin reilu viikko sitten ensimmäiset konkreettiset vieraat sosiaalisen median eli somen kautta. Facebookissa olleiden tykkäämisten kautta arvottiin mökkiviikonloppu sekä 150 euron lahjakortti eväitä varten. Mökkiyrittäjät tarjosivat kahden yön majoituksen ja kauppias Tanja Raivio K-Apajasta sapuskat.

Aiheesta ja voittajasta lisää Puumala-lehdessä.

Pyttipannuprotesti

LV Timo Korppi, kirjalijaMeitä tavallisia sukankuluttajia oli paikalla Mikkelin tori täynnä kun suomalaiset ruoan tuottajat tempaisivat alkuviikosta MTK:n johdolla omien oikeuksiensa puolesta. Yllättävän hiljaa ja sopuisasti he ovat olleetkin, vaikka tilipussi on pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edellä. Jos SAK:n ja muiden ammattiliittojen alaisilta duunareilta olisi tempaistu suuri siivu palkasta, niin johan olisi takalistoa soviteltu penkkiin ja kouhkattu yleislakkoa.
Maaseudulla ei ole tavattu toimia niin. Täällä vaikutetaan esimerkillä, olipa kyse edunvalvonnasta, lasten ja nuorison kasvatuksesta tai kyläyhdistystoiminnasta.
Tuottajien tarjoama herkullinen kokolihapyttipannu, halukkaille maitoa kyytipojaksi, 30 sentin hinnalla, oli konkreetti esimerkki sovinnollisesta protestista. Ei tarvinnut kenenkään kahlita itseään kaivuriin.
Tuo 30 senttiä oli symbolinen hinta ja viestitti sitä, että kun tuotetun ruoan hintaa jaetaan tuottajan ja muiden osapuolten kesken, tuottaja saa jokaisesta eurosta 30 senttiä tai alle. Hyvin usein paljon alle, viljanviljelijän osuus leivän hinnasta jää jopa alle viiteen prosenttiin.

Venäjän viennin mahdollisesti pysyvän tyrehtymisen aiheuttama poikkeustila selittää osan maataloustuottajien ahdingosta, mutta ei kaikkea. Valitettavasti se vain osui ajallisesti yksiin johtavan keskusliikkeen halpuuttamis-kampanjan kanssa. Kuluttajat kiittivät tietysti, koska ruoka on Suomessa kiistatta kalliimpaa kuin monessa muussa maassa Euroopassa. Tosin tilannetta vähän tasoittaa jos ruoan hintaa suhteutetaan yleiseen hintatasoon ja elintarvikkeiden osuuteen perheiden kokonaismenoista.
Tuottajien näkökulmasta ruoan matkasta tilalta kuluttajan lautaselle tuli entistä vinompi show kun esimerkiksi maidon tuottajahintaa laskettiin niin, että monella kookkaallakin tilalla ei saada tuotantokustannuksia peittoon. Palkasta puhumattakaan. Tällä politiikalla ei pidetä maaseudun elinvoimaa yllä, ruumiita tulee. Jos maahan ei saada hallitusta, jonka politiikka on edellistä hallitusta ennustettavampaa, loputkin investointisuunnitelmat maaseudulla joutavat jääkellariin.

Tuottajatempauksen järjestäjät muistivat muistuttaa, etteivät he ole palauttamassa entisiä korkeampia hintoja elintarvikkeille vaan vaativat tuotannon, logistiikan ja kaupan yhteiskakun viipalointia lievästi uudelleen. Yksipuolisen halpuuttamisen vaihtamista reiluuttamiseen. Tuottajat ovat varmaan oikeassa siinä, että erityisesti suuret vähittäiskauppaketjut jyräävät määräävän markkina-asemansa kautta hinnat itselleen mieleisiksi. Tässä hintasirkkelissä useimmat tuottajat eivät pärjää, koska pelin henki on: myy saneluhinnalla tai ole myymättä. Hyväksy tai itke ja hyväksy.
Tulevalle hallitukselle on sälytetty jo tynnyrikaupalla toiveita toteutettavaksi. Tuottajien toiveet reilummasta pelistä ovat vain osa niistä.

Kuitenkin, meillä maalla kannattaa kuunnella näitä toiveita herkällä korvalla. Jos sitä ei tehdä, kuka on valmis tyytymään jatkossa saksalaiseen maitoon, puolalaisiin vihanneksiin ja balttilaisiin leivonnaisiin? Kuka silloin kantaa huolta siitä, että se minkä suuhumme pistämme on kuten nyt lähiruokaa, puhtaampaa ja laadukkaampaa kuin useimmissa muissa maissa.
Pistin torin keräyspataan reilusti enemmän kuin pyydetyn 30 senttiä, niin hyvää oli ja niin hyvä mieli tuli, valmiiksi vappua varten.

Timo Korppi

Opiston kevätnäyttelyssä uusia ideoita ja tekniikoita

Mikään ei ole mahdotonta taitaville ja idearikkaille kansalaisopiston opiskelijoille.
Upeat ja yksilölliset puvut, korut, tilkkutyöt, lasityöt ja öljyvärityöt sekä valokuvat herättivät yleisössä ihailua ja ideoita.

Lisää näyttelystä Puumala-lehdessä.

Vaimonsa tappaneelle 12 vuoden tuomio

Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi Puumalassa mökillä vaimonsa tappaneen Ari Seppo Karppisen (s. 1960) 12 vuoden vankeuteen. Syyttäjä vaati tuomiota murhasta, mutta oikeuden mukaan kyse oli taposta.

Enemmän aiheesta Puumala-lehdessä.

Oikeusasiamiehen mukaan Viialainen ei ollut jäävi

Etelä-Savon entinen maakuntajohtaja Matti Viialainen on saanut oikeusasiamieheltä vapauttavan päätöksen rengastiehankkeesta tehtyyn kanteluun. Siinä silloista Etelä-Savon maakuntajohtajaa epäiltiin jääviksi tämän esitellessä Puumalan rengastien toteuttamishanketta.
Kantelijan mielestä Viialaisen olisi pitänyt jäävätä itsensä, kun maakuntahallitus päätti vuoden 2012 joulukuussa myöntää Lietveden rengastiehankkeen selvitystä varten rahoitusta. Rahoituksen määrä oli 20 000 euroa ja sen hakijana oli Puumalan kunta.

Enemmän aiheesta Puumala-lehdessä.

Puumalan sotaorvoille luovutettiin tunnus

Suomen sodissa orvoiksi jääneet saivat valtiovallan tunnustuksena sotaorpomerkin vuonna 2013. Puumalassa merkinantotilaisuus järjestettiin sunnuntaina seurakuntakodilla, jossa mukana oli viisi orpoa, joille merkki on myönnetty.
Puumalan uhrit isänmaalle -kirjan mukaan sodissamme menehtyneistä puumalalaista oli 72 naimisissa ja 48 perheellä oli lapsi tai lapsia. Lapsiperheistä yhdessä oli viisi lasta, kymmenessä neljä, kuudessa kolme, kolmessatoista kaksi ja kahdeksassatoista yksi. Isättömästi jäi ainakin 107 lasta. Kaikki orvot eivät ole järjestäytyneet ja osa Puumalassa asuvista sotaorvoista on saanut merkin jo aiemmin muualla järjestetyissä tilaisuuksissa.

Enemmän aiheesta Puumala-lehdessä, jossa myös haastattelu täysorpo Tuovi Kotrosta.

Ikäihmisten kuntoutus kohdistuu toimintakykyyn – ei sairauksiin

-Elämänlaadun määrittää ihmisen toimintakyky eikä se, että hänellä on jokin sairaus, painotti terveyskeskuslääkäri Seppo Savioja. Hän vieraili Eläkeliiton tilaisuudessa viime viikolla puhumassa ikääntymisen riskeistä.
Neuvolat ovat tulossa ikäihmisillekin uuden vanhuspalvelulain myötä. Lakiin sisältyvät myös terveyskartoitukset sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, joiden mukaan kuntoutusta suunnitellaan jokaiselle tarpeen mukaan.

Lisää aiheesta Puumala-lehdessä.

Puumalassa jälleen Etelä-Savon aktiivisimmat äänestäjät

Puumalassa äänestäminen noudatteli koko maan suuntaa. Puumalan äänestysprosentti oli 69,8, mikä oli lähes sama kuin maan keskiarvo, joka oli 70,1 prosenttia. Puumalalaiset olivat jälleen Etelä-savolaisista aktiivisimmin vaaliuurnilla.
Koko kunnan alueen 2 096 äänioikeutetusta antoi hyväksytyn äänen 1 404 henkilöä. Kirkonkylän äänestysalueella äänesti 1 229 henkilöä, mikä on 68,8 prosenttia. Äänioikeutettuja kirkonkylän alueeseen kuului 1 872. Hurissalon äänestysprosentti oli 78,1 prosenttia. Hurissalossa äänensä antoi 175 äänioikeutettua 224 mahdollisesta.

Eduskuntavaaleista laajemmin printtilehdessä, jossa myös ehdokkaiden Kirkonkylästä ja Hurissalosta saamat ennakko- ja vaalipäivän äänet.

Parempaa kuin palkankorotus

Matias HildenUniversalismi on yksi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustermejä. Universaaleilla palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, jotka ovat kaikkien kansalaisten tasavertaisessa käytössä. Valitettavana kehityksenä on ollut se, että universaalit palvelut vähentyvät pikkuhiljaa. Esimerkiksi kunnalliset terveyspalvelut eivät ole enää vuosiin ollut universaaleja: työterveyshuolto ja Kelan tukemat yksityislääkärit mahdollistavat osalle kansalaisista toisia paremman palvelutason. Lapsilisiä sentään maksetaan, ainakin vielä, kaikille varallisuudesta katsomatta. Kaikkien yhteisessä käytössä olevat palvelut vahvistavat kansalaisten yhteenkuuluvuutta, tunnetta siitä, että olemme samassa veneessä.

Vaikka kehitys onkin mennyt yleisesti ottaen huonompaan suuntaan, niin yksi universaali palvelu pitää kuitenkin Suomessa edelleen pintansa: kirjastolaitos. Kirjastot ovat monipuolisesti kaikkien suomalaisten käytössä yhteiskuntaluokkaan ja varallisuuteen katsomatta. Peruslainauspalvelut ovat edelleen maksuttomia. Ei ihme, että Suomen 100-vuotisjuhlavuoden päähankkeena Helsinkiin on nousemassa uusi kirjasto.

Valitettavana piirteenä on kuitenkin ollut kirjastopalvelujen käytön väheneminen läpi maan. Tämä on harmi, sillä Helsingin Sanomien NYT-liite uutisoi jokin aika sitten tutkimuksesta, jonka mukaan kirjastokäynti toisi enemmän iloa kuin palkankorotus. Vaikka tutkimusasetelma olikin hieman kyseenalainen, ja tulokseen tulee siitä syystä suhtautua kriittisesti, niin hyvästä palvelusta on kuitenkin kyse.

Puumalassa on panostettu kirjastoaineistoon asukaskohtaisesti muuta maata enemmän, mutta kävijä- ja lainausmäärät ovat silti vuosien saatossa myös meillä laskeneet. Tätä myötä lainakohtaiset kustannukset ovat kasvaneet, ollen jo yli seitsemän euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin. Kannustankin jokaista puumalalaista vakituista ja vapaa-ajan asukasta hyödyntämään kirjastomme palveluja: vain siten tämä erinomainen palvelu säilyy meillä edelleen laadukkaana.

Matias Hilden

Paljon ideoita syntyi seniorien pöydissä

Ikäihmisten seminaariin oli kokoontunut joukko idearikkaita senioreita miettimään, miten paikkakunnan oloja voisi kehittää. Runsaasti hyviä ehdotuksia syntyi pöydissä, joissa keskusteluryhmät vaihtuivat mutta aihe pysyi samana. Ideat ja aloitteet kirjattiin talteen vanhojen ja viisaiden päiden neuvoina jokapäiväiseen elämään ja kauemmas tulevaisuuteen.
-Seminaarin mallina ovat aiemmin pidetyt nuoriso-, liikunta- ja perhefoorumit, kertoi seminaarin vetäjä, peruspalvelujohtaja Anne Julin.
Aiheesta enemmän Puumala-lehdessä.

Saimaalta löytyi 48 kuuttia, Puumalasta kuusi

Norppalaskennat Saimaalla on saatu päätökseen ja niiden tuloksena on löydetty 48 kuuttia, joista kuusi oli kuollutta. Lukumäärä on viime vuotista pienempi kuudellatoista kuutilla.
-Kaikkia pesimäalueita ei pystytty tarkistamaan nopean kevään etenemisen takia, sanoo suojelubiologi Jouni Koskela.
Puumalasta löytyi kuusi kuuttia. Näistä kolme on Katosselällä, yksi Haapaselällä ja kaksi Lietvedellä.

Lisää norppa-asiasta Puumala-lehdessä.

Ennakkoon äänesti 728 henkilöä

Puumalassa kertyi 728 ennakkoääntä tiistaina päättyneessä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä. Äänestysprosentti oli 34,73. Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa ennakkoäänestysprosentti oli 40,5.
Varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina 19. huhtikuuta. Puumalan äänestyspaikat ovat kunnan virastotalolla ja Hurissalo-Talolla.

Lisää vaaleista Puumala-lehdessä.

Näkemiin

Tero HuviHieman yli vuosi sitten kaarsin vanhaan Passatin Puumalan kirkonkylälle. Edessä häämötti etsivän nuorisotyöntekijän sijaisuus. Työpaikkana Puumalan kunta. Heti ensiaskelista ymmärsin ja tajusin, että täällä on hyvä olla ja tehdä työtä. Vuosi on kulunut tuulen lailla. Parin viime viikon aikana on ovia auennut ja mennyt kiinni. Yksi ovi jäi selälleen. Siitä ajattelin astua sisään. On uusien haasteiden aika.

Etsivällä nuorisotyöllä on Puumalassa perinteitä. Ihan hyviä sellaisia. Jo se, että paikka on vakituinen tehtävä, kertoo siitä, että työlle on tarvetta ja sitä arvostetaan. Olen viime kuukausina saanut kurkata myös monen muun kunnan palveluverkostoon ja siellä oleviin yksityiskohtiin. Täällä Puumalassa on asiat paremmin kuin ehkä osaamme ymmärtää. Vaikka Puumalasta katsottuna kaikki on kaukana, niin ihmiset ovat täällä lähellä. Hyvä niin. Halu ottaa ihmisten asiat ja myös ongelmat tosissaan on luovuttamaton arvo. Jos ja kun joku perhe tätä lukiessaan miettii, että voisiko omaa elämäänsä rakentaa Puumalassa jos työ ja asumisasiat järjestyvät, niin suosittelen.

Työpöytä on siivottu ja sain Virpi Tuoviselta viimeiset ohjeet, jotta osaisin jättää asiat suurin piirtein oikeille paikoilleen kun joku toinen ottaa tästä kopin. Täällä on ollut hyvä olla ja ehkä joskus on hyvä palata jos sen aika joskus on. Työhuoneeni kello näyttää yhä edelleen talviaikaa. Sen saa siirtää kohdalleen vaikka Virpi. En sano hyvästejä, vaan kiitos ja näkemiin. Pitäkää huolta toisistanne niin kuin olette pitäneet tähänkin asti.

Tero Huvi

Jäille ei ole enää asiaa

Kevätauringon haurastama jää pettää yllättäen, sillä paksukin jää puikottuu lämpimällä säällä.
Puumalassa ei ole ollut muutamaan vuoteen tilanteita, joissa pintapelastusvälineitä olisi tarvetta. Sukeltajat tulevat tarvittaessa Mikkelistä, Savonlinnasta tai Imatralta.
-Meillä on yksi sukeltaja, joka on sopimusmies, sanoo ylipalomies Jouni Hämäläinen Etelä-Savon pelastuslaitoksen Puumalan toimipisteestä.

Lisää aiheesta Puumala-lehdessä.

Puumalan kesä avataan suurella hyväntekeväisyyshuutokaupalla

Puumalan kesän avaus on tänä vuonna erilainen kuin aiemmin. Päivän erikoisuutena on suuri hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka meklariksi saapuu televisiosta tuttu huutokauppakeisari Aki Palsanmäki. Puumalan satamassa 13.6. järjestettävään huutokauppaan etsitään paraikaa huutokohteita. Huutokaupan tuotto käytetään puumalalaisten lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten hyväksi.
Huutokauppatavara on nyt etsinnän alla. Järjestäjät haastavat kansalaiset ja yrityksen osallistumaan lahjoittamalla tavaroita tai palveluja.

Lisää asiasta printtilehdessä sekä linkistä
http://www.puumala.fi/component/content/article/9-uutiset/258-hyvaentekevaeisyyshuutokauppa-136

Miestä epäillään rattijuopumuksesta

Lähipoliisien partio tavoitti viime perjantaina 10.4. noin kello 18 paikkakuntalaisen keski-ikäisen miehen Luukkolantiellä. Hänelle tehtiin seulonta-alkometripuhallus, jonka tulos osoitti 1,87 promillen lukeman.
Kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Hänet on määrätty poliisimiehen antamaan väliaikaiseen ajokieltoon.

Kirkonkylän raitin ilme suunniteltu uusiksi

Kirkonkylän taajamaan on laadittu yleissuunnitelma, jonka toteutumisella luotaisiin uusi ilme. Muutos tekisi ydinkeskustasta viihtyisämmän ja samalla vetovoimaisemman.
Ainoa este toteuttamiselle on raha. Kustannusarvio kaikkien ehdotettujen ideoiden toteutukselle on noin 1,3 miljoonaa euroa. Toimenpiteitä on aikataulutettu siten, että toteutusta tehdään aina vuoteen 2025 saakka.
Suunnitelma kattaa Keskustien satamaan saakka.

Suunnitelmasta lisää Puumala-lehdessä.

Yleissuunnitelma, sataman seutu
Satamaan on suunniteltu muun muassa kiinteitä myyntikojuja.

Kevään merkkejä

Olavi Kietäväinen bongasi aurinkoisella rinteellä Luukkolassa maanantaina 13.4. kangasvuokot täydessä kukassaan.
Västäräkki keikutteli pyrstöään 12.4. Kuivisaaressa Eila Parviaisen laiturilla ja sitruunaperhonen lentesi launtaina Sahanlahden rannalla.

Törkeä rattijuopumus

Pitkäperjantaina poliisi suoritti Puumalan taajamassa liikennevalvontaa ja rattijuopumusvalvontaa. Partio pysäytti paikkakuntalaisen keski-ikäisen autoilijan ja hänelle suoritettu seulonta-alkometri näytti tuloksen 1,92 promillea. Mies käytettiin verikokeissa veren alkoholipitoisuuden varmistamiseksi. Miestä epäillään törkeään rattijuopumukseen ja hänet on määrätty väliaikaiseen ajokieltoon.

Puumala Klupin kynnys on matala

Kansalaisopistossa pyörähti syksyllä käyntiin Erilaisuutta arkeen -kurssi, joka on kaikille avoin. Nuorisotalolla torstaisin kokoontuneen kurssin osallistujat ovat kehitelleet jatkoa työryhmässä.
Vapaaehtoinen, omatoiminen työryhmä on ideoinut Puumala Klupin, joka on alkanut helmikuusta alkaen kokoontunut maanantaisin kunnantalolla.
Puumala Klupin työryhmään toivotaan mukaan kaikkia kiinnostuneita, ja siitä tullaan tiedottamaan jatkossa lisää. Mukaan kutsutaan järjestöjä ja yrittäjiä sekä muita tahoja.

Lisää aiheesta printtilehdessä.

Tortilla vai pizza

Pakina Marja KlefströmKoulukeittolayhdistys perustettiin vuonna 1905. Sen tavoitteena oli parantaa oppilaiden ravitsemuksellista tilaa.
Vuonna 1943 säädettiin laki, joka koski kansakoululaitoksen kustannuksia. Sen tavoitteena oli, että kaikki kansakoululaiset saavat maksuttoman aterian vuoteen 1948 mennessä.
Aloitin kansakoulun vuonna 1949. Koulussa oli järjestetty ruokailu. Se käsitti kauravellilautasen, jossa uiskenteli ilkeän näköisiä mustanpuhuvia akanoita. Muutaman kerran onnistuin pyydystämään opettajan huomaamatta näitä kitalakeen tarttuvia iljetyksiä esiliinan taskuun. Näin teki moni muukin. Mikäli tästä kolttosesta jäi kiinni, seurauksena oli nurkkareissu ja jälki-istunto.
Näin Helsingissä.

Olen ymmärtänyt, että esim. Puumalassa oppilaat keräsivät sieniä ja marjoja kouluruokailun lisukkeeksi.
Ei purnattu.
Oppikouluissa, niin kunnallisissa kuin yksityisissäkin kanneettiin aamulla keittotonkka käytävään ja siitä sitten kauhottiin maksullista haaleaa keittoa oppilaiden mukanaan tuomiin kippoihin, joiden pesusta oli myös huolehdittava.
Ei purnattu.

Kun aikoinaan kuuntelin omia lapsia ja nyt lapsenlapsia, mitä mieltä he olivat koulun aterioista,
totesin että mielipiteet vaihtelivat lähes päivittäin. Jos oli ollut hyvä koulupäivä, kukaan ei kiusannut eikä nimitellyt, ruokakin oli ollut vallan mainiota, oli se sitten mitä tahansa. Jos taas kaikki oli mennyt mönkään, kouluruuasta löytyi helposti selitys. Kun on paha olla, syy on löydettävä jostakin, olkoon se sitten yhteinen paha. Kouluruoka.

Ruokakulttuuri muuttuu koko ajan. Nuoren maailmassa 1960-1970 -luvulla oli trendikästä käydä nakkikioskilla haukkaamassa hodari tai hamppari, siihen vielä ranskikset, niin makuelämys oli täydellinen. Pizza teki tuloaan ja siitä tuli uusi villitys. Kaloreita ei laskettu, kun pizza tykötarpeineen luikahti kurkusta alas.
Muistanpa kerran eräällä rippileirillä leirikeskuksessa, kun henkilökunta seisoi vartiossa ruokailijoista tyhjän noutopöydän edessä. Tarjolla oli palapaistia, salaattia, raasteita ja jälkiruuaksi mansikkakiisseliä. Ensimmäistäkään nuorista ei näkynyt pöydässä. Omissa huoneissaan nämä tulevat rippilapset haukkailivat laukuissaan kantamia valmispizzoja, joita oli varattu koko viikon eväiksi ja vanhempien rahoittamina.
Oli niin kuin puhuttelun paikka.

Vuonna 2016 voimaan tulevissa opetussuunnitelman perusteissa oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailuun sekä ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
Siinäpä sitten työmaata riittää suunnittelijoille. Vuonna 2013 kokonaiskustannus oli 2,80 euroa ruokailijaa kohden. Edelleen osa nuorista on pizza-hampparilinjalla. Valaistuneimmat vaativat superfoodia, smootheja, proteiinirahkaa, varmaan sushi-väkerryksetkin ovat toivelistalla.
Eräs lehti pyysi oppilaita kuvaamaan lounaansa koulussa. Helppoahan se on, kun itse voi määritellä kuvattavan annoksensa. Taas löytyy surkuttelijoita ja parannuksen vaatijoita.

Seuraan pienellä tuella sinnitteleviä yliopisto-opiskelijoita, joilla vuokra syö suurimman osan lainasta, ja jotka kaiholla muistelevat huoletonta kouluruokailua, jolla nälkä taittui ilman viimeisen euron menettämistä.
Kyllä minä luottaisin osaavaan henkilökuntaan, joka laskee ravintoarvot ja kalorit.
Monipuolinen ja terveellinen ruoka sen budjetin sisällä, joka on myönnetty, vaatii tarkkaa laskemista ja ammattitaitoa. Olen työssä ollessani joutunut ruokailemaan eri kouluissa eikä huonoa ruokaa ole vielä vastaan tullut. Olisikohan asenteissa korjaamista? Joskus ihmetyttää, että vanhemmat lähtevät mukaan kritisointeihin sen sijaan, että olisivat perehtyneet asioihin ja nyt näemmä viranomaisetkin.

-Marja Klefström-