Ilkka Juva johtaa Etelä-Savon vapaa-ajan asukasvaltuuskuntaa

Lehdistöneuvos Ilkka Juva on valittu Puumalan kunnan edustajaksi Etelä-Savon vapaa-ajavaltuuskuntaan. Hän toimii samalla koko valtuuskunnan uutena puheenjohtajana.
Mikkelin seudun kunnilla on kullakin kaksi edustajaa vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunnassa. Puumalan toinen edustaja on Ilmatieteen laitoksen johtaja Petteri Taalas.

Lisää asiasta Puumala-lehdessä.

Puumala-lehti myös Omamökki-messuilla

Tämän viikon lehti on jaossa Omakökki-messulla Helsingin messukeskuksessa. Messuilla on mukana myös Puumalan kunnan edustajat, jotka jakavat tietoa mökkeilystä, monimuotoisesta asumisesta, tonteista, asunnoista sekä vapaa-ajanvietosta ja kesän tapahtumista.
Messulehdessä juttuja muun muassa Puumalan Veskansan kylät ry:n ulkoilureittihankkeen selvityksestä, talvimelonnasta, vanhan talon kunnostamisesta talviasunnoksi, kesän tapahtumista ja niin edelleen.

Talvimelonnassa Marja-Liisa ja Heikki iLehtikunnas

Talvimelontaa on mukava tehdä Puumalanvirrassa.

Uskottava puolustus on Suomen vapauden hinta

Talvisota päättyi 75 vuotta sitten maaliskuussa. Sen muisteleminen on tänä päivänä hyvinkin ajan-kohtaista kun geopoliittinen tilanne Suomen lähialueillakin on kiristynyt ja menneiden vuosikym-menten hyvät suhteet suureen itänaapuriin ovat joutuneet vaakalaudalle.
Monelle puumalalaiselle tuttu itäisen maanpuolustusalueen entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo vastailee printtilehdessä sotilaspoliittisiin kysymyksiin, muun muassa siihen, onko Puumalassa syytä pelätä Venäjän sotilaallisia toimia Suomea vastaan.

Kysymykset ja vastaukset Puumala-lehdessä.

Veden äärellä

Matias HildenVietimme viime viikon puolisoni kanssa Turkin Antalyassa. Korkealla jyrkänteellä sijaitsevalta hotellilta oli upeat maisemat aavalle merelle. Uimarannallakin tuli käytyä, mutta turismikauden ulkopuolella palvelut olivat siellä niukanlaiset.

Vaikka merta riitti silmänkantamattomiin, ei tunnelma ollut tietenkään lähelläkään Puumalan ja Saimaan tasolla. Laivojen kulkua ei voinut seurata lähietäisyydellä viereltä tai yläpuolelta, kuten Puumalansalmessa voi. Toisaalta rauhaakaan ei löytynyt samassa määrin kuin Suomesta löytyy, sillä koko valtiolla on rantaviivaa kuulemma noin 8 000 kilometriä. Vaikka se paljon onkin, niin jo Puumalasta rantaviivaa löytyy kuulemma 3 000 kilometriä.

Puumalaa on jo pitkään markkinoitu 3 000 kilometrin ja tuhannen saaren (yli 0,2 ha) kuntana. Muistan kuinka aikoinaan työhaastattelussanikin todettiin, ettei Puumalasta heti melontareititkään lopu. Havahduin kuitenkin muutama viikko sitten löytäessäni maininnan tuhannesta saarestamme jo yli 50 vuotta vanhasta artikkelista: mahtoikohan menneiden vuosikymmenien saarilaskenta perustua millaiseen tekniikkaan? Tiedon lähdettä ei myöskään mainittu. Ainakaan nykyistä paikkatietoaineistoa ei ollut tuolloin käytettävissä.

Otinkin siis yhteyden Suomen ympäristökeskukseen, jonka vanhempi tutkija Jari Teeriaho ystävällisesti tarttui tietopyyntööni. Paikkatietoaineiston perusteella sainkin pari päivää myöhemmin Excel-listauksen Puumalan saarista, joita on kaikkiaan peräti 2670 kappaletta. Näistä enemmistö on tosin alle 2 000 neliömetrin suuruisia, ja tämän rajan ylittäviä saaria on vähemmän kuin aiemmin on markkinoitu, nimittäin 759 kappaletta. Paljonhan on toki sekin, ja aarin ylittäviä saariakin löytyy yli 2000 kappaletta, joista riittäisi jokaiselle puumalalaiselle oma saari.

Seuraavaksi pitääkin varmaan perehtyä kunnan rantaviivan määrään: lieneekö tuo 3 000 kilometriäkään oikea luku? No, ovat luvut millaisia tahansa, niin eiköhän Puumalan rannoilla ja saarilla riitä tutkittavaa innokkaimmillekin veneilijöille ja melojille.

Matias Hilden

Kalojen latinankieliset nimet ihmetyttävät ja huvittavat

Puumalassa siirryttiin kansainväliseen kaupantekoon EU-direktiivien myötä, kun kalatauluun on merkittävä lajinen tieteelliset nimet. K-market Apajasta saakin nyt muikkua kolmella kielellä: suomeksi, savoksi ja latinaksi eli muikkua, mujetta tai Coregonus albulaa.
Kauppias Tanja Raivio sanoo, että syytä latinankielisten nimien merkitsemiseen ei ole kerrottu.
Asiakkaiden keskuudessa latinankieliset nimet ovat huvittaneet eikä kukaan ole vielä niitä käyttänyt ostohet-kellä.

Kala-asiasta enemmän Puumala-lehdessä.

Kalataulu
Kalataulusta näkee kaikki tarpeelliset tiedota kaupan olevasta kalasta.

Keskustielle suunnitteilla uusi kerrostalo

FH Invest Oy on yhteistyössä Puumalan kunnan kanssa käynnistänyt hankkeen uudiskerrostalon toteuttamisesta Keskustie 10:een. Talossa toimivat tällä hetkellä Väri- ja Vapaa-aika Tiusanen Oy ja Puumalan Muoti Puoti. Yrittäjistä molemmat ovat halukkaita jatkamaan toimintaansa ja uusien tilojen etsiminen on käynnissä.
Rakennuttajan edustaja, toimitusjohtaja Mikko Viskari FH Invest Oy:stä kertoo, että paikalle on suunniteltu kolmekerroksinen talo, jossa alakerrassa on liiketila ja kahdessa kerroksessa asuinhuoneistoja.

Lisää suunnitelmasta Puumala-lehdessä.

Veikkaus palasi Hurissalon kauppaan

Yli kaksikymmentä vuotta sitten lakannut Veikkaus aloitti tiistaina uudelleen Hurissalon Sale-kaupalla.
Veikkauksen eläkkeelle jäänyt viestintäpäällikkö Ilkka Juva, joka uskoo Hurissalon veikkauspisteen tuovan iloa seudun asukkaille ja loma-asukkaille.
-Kun aiemmin Veikkauksen myyntipaikat vähenivät, ne ovat alkaneet nyt taas lisääntyä. Täällä Hurissalon kaupalla olemme kauppiaan kanssa joka kerta puhuneet jo kauan, että tänne pitäisi saada Veikkauspiste uudestaan, Juva kertoo.

Lisää aiheesta Puumala-lehdessä.

Kuka tahansa liikuntatoimintaa järjestävä voi hakea avustusta

Puumalan peruspalvelulautakunta on uusinut nuoriso- ja liikuntapalvelujen avustusperiaatteet. Niiden mukaan kuka tahansa, joka järjestää liikuntatoimintaa, voi hakea kohdeavustusta. Hakijoista on rajattu ulkopuolelle vain kaupalliset tahot.
-Hakijana ei tarvitse olla esimerkiksi urheiluseura tai edes rekisteröitynyt yhdistys, selvittää vapaa-aikasihteeri Virpi Tuovinen.
-Nyt eri-ikäiset, eri kyläkunnilla asuvat ja erilaisia liikuntamuotoja harrastavat avustusten hakuun, hän kehottaa.

Hakuperusteista lisää Puumala-lehdessä.

Kouluun ilmoittautui kymmenen lasta

Anniina Hämäläinen ilmoitti perheen vanhimman lapsen kouluun.

Viime viikolla oli kouluun ilmoittautumispäivä, jonne oli kutsuttu vuonna 2008 syntyneet lapset.
Lapset kävivät ilmoittautumassa kukin vanhempansa kanssa. Aamupäivällä käväisi myös Ronja Hämäläinen tulevalla koululla.
-Hyvin meni. Tapasin opettajan, hän oli kiva nainen.

Lisää kouluun ja eskariin ilmoittautumisista printtilehdessä.

Hoitosuunnitelma tukee diabeteksen hoitoa

Diabeetikon hoitosuunnitelmaa käsiteltiin laajalti viime torstaina Juvan-Puumalan-Sulkavan Diabetesyhdistyksen järjestämässä tietoillassa Rinnepirtillä.
Hoitosuunnitelma on kirjallinen, kokonaisvaltainen suunnitelma pitkäaikaissairauden hoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten. Sillä tavoitellaan hyvää hoitoa ja arjessa pärjäämistä sairauden kanssa.

Lisää aiheesta printtilehdessä.

Seurakunnalla tappiollinen talousvuosi

Puumalan seurakunta teki vuodelta 2014 reilun 220 000 euron alijäämäisen tilinpäätöksen. Talousarvioon on sisällytetty tonttikauppoja tasaamaan loppusummaan, mutta tontteja on viime vuosina saatu kaupaksi niukanlaisesti. Viime vuonna kertyi satunnaisia myyntivoittoja määräalojen myynneistä vain noin 20 000 euroa.

Enemmän seurakunnan asioista printtilehdessä.

Eläkkeensaajat juhlivat 40 vuoden taivalta

Runsas joukko jäseniä ja juhlavieraita osallistui Puumalan Eläkkeensaajat ry:n 40-vuotisjuhlaan sunnuntaina seurakuntatalolla.
Juhlapuhujana oli Eläkkeensaajien Keskusliiton uusi järjestösihteeri Veikko Räsänen, jonka puheen pääpaino oli eläkeläisten taloudellisen aseman parantamisessa sekä vaaleissa ja ajankohtaisissa eläkeläisjärjestöjen hankkeissa.
Juhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä aktiivijäsenille.

Lisää juhlasta Puumala-lehdessä.

Havaintoja hiekkalaatikolta

LV Timo Korppi, kirjalijaKevätaamu pihaan rakennetulla hiekkalaatikolla voi pahimmillaan olla kuin politiikan temmellyskentältä siirretty mikrokosmos.
Kahden nelivuotiaan kesken tulee kinaa, joka äkkiä eskaloituu suukovusta hiekan heittelyksi ja pian äidit joutuvat kantamaan parkuvat kersat kotiin rauhoittumaan, pahimmassa tapauksessa silmälääkäriin.
Näinhän se meni isommallakin hiekkalaatikolla eli Arkadian mäellä. Politiikan nelivuotiaat pistivät homman viime metreillä läskiksi ja show oli sitä luokkaa, että myötä häpeä oli sitä katsellessa ja kuunnellessa tunteista vähäisin.
Asioita olisi pitänyt hoitaa kuten urheilussa, kalkkiviivoilla rutistettaessa kisat joko voitetaan tai hävitään. Kun nyt uutiset kertovat, että Suomi on putoamassa Pisahuipulta koulutustilastojen hännille jo muutamassa vuodessa, poliitikot riitelevät lillukanvarsista eivätkä keskity olennaiseen, asioiden nopeaan priorisointiin ja tilanteen pelastamiseen.
Jälleen yksi väärin sammutettu tulipalo eskaloitumassa roihuksi, joka uhkaa polttaa poroksi koko tulevaisuutemme.
Muuttavatko edessä olevat vaalit mitään? Tuskin ainakaan nopeasti vaikka seurauksena olisi minkäkirjava hallitus hyvänsä. Ongelmat on päästetty kasvamaan niin suuriksi, että niiden takaa ei hevin aurinko Suomi -nimiselle hiekkalaatikolle paista.
Koulutuksen jääminen tulevaisuudessa jälkeen muista OECD:n jäsenmaista on tietenkin suuri ongelma, mutta vanhusten hoidon surkea tila meillä on tässä ja nyt. Kun edellinen eduskunta ja hallitus sotkivat sosiaali- ja terveysalan kehityskuviot kenties vuosiksi eteenpäin, moni vanhus ei ehdi edes odottaa, syntyykö siitä risukasasta tulevaisuudessakaan mitään hyvää.
Vanhusten laitos- ja kotihoivapalveluihin tarvitaan tutkimusten mukaan vuoteen 2030 mennessä 90 000 uutta työntekijää. Robotteja rakentamalla vai ulkomaisia työntekijöitä tänne tuomalla?
Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvavat tänä vuonna lähes 1990-luvun suurlaman huippulukuihin. Oppisopimus- tai mikä muu nopea koulutusreitti tahansa paikkaisi sekä huutavaa tarvetta että työllistämisvelvoitetta. Ei saisi olla niin, että vanhusten kaipaama hoiva on kuten siivoustoimi: suomalaiset katsovat sitä nenänvarttaan pitkin. Näin kuitenkin on. Esimerkiksi ulkoilu ja kuntoutus jäävät liian monelta vanhukselta toiveajatteluksi. Vain perusasiat pystytään hoitamaan. Eikä aina niitäkään. Vanhuksia unohtuu päiväkausiksi virumaan nälässä, janossa ja ulosteissaan.
Nuorilla, suuntaa etsivillä ja koulutusta miettivillä on aikaa, heillä on elämä edessään. Vanhuksillamme ei ole aikaa, heille hiekka tiimalasissa valuu vääjäämättä ja monen loppu on häpeäksi sinulle, minulle ja meille kaikille.
On tekojen aika, puheet eivät enää riitä. Useimpien puolueiden vaalilupauksissa -vihreät tekevät tässä kiinnostavan poikkeuksen -vanhuspalvelut ja omaishoito ovat varsin näkyvästi esillä. Valitettavasti vain yleisellä tasolla, eli jotain tarttis tehdä -tuumailuna.
Hoiva-alan ongelmat ovat yhtäläiset suurissa kaupungeissa ja pienissä kunnissa, joten ne tunnetaan Puumalassakin. Mutta täällä on se hyvä puoli, että melkein jokaisella on naapuri, tuttava tai sukulainen jakamaan kunnan vastuuta jos julkiset resurssit eivät vain riitä.
Hyvä niin, mutta tämä ei ole tarpeeksi. Jos oikeita päätöksiä ja riittäviä resursseja ei siunata vallan huipulla Helsingissä ja uuden hallituksen ensisijaisena tavoitteena, nopeasti kasvava vanhusväestön määrä deletoi itse itsensä, kun kuolema heidät korjaa.
Se olisi Suomelle ikuinen häpeä.

Timo Korppi

Uudet MHY:n jäsenmaksuperusteet aiheuttivat kysymyksiä

Hurissalossa pidetyssä metsäillassa oli parikymmentä metsänomistajaa.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäilloissa nousivat jäsenmaksuperusteet odotetusti puheiden aiheiksi niin Hurissalo Talolla kuin kirkonkylässäkin.
-Moninkertaisista jäsenmaksuista voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja molemmat jäsenyydet ovat MHY Etelä-Savossa, opasti metsäasiantuntija Antti Piskonen.
Illan aikana yhdistyksen toimihenkilöt kertoivat myös ajankohtaista metsäasiaa ja esittelivät vuoden alussa uudistuneen, entistä laajemman yhdistyksen toimintaa.

Lisää illoista ja toiminnanjohtaja Petri Pajusen kommentti jäsenmaksuista Puumala-lehdessä.

Puulaakiviesti saatiin hiihdettyä

Puumalan järjestyksessään 53. puulaakiviesti pystyttiin hiihtämään viime sunnuntaina, vaikka lähtö- ja maalipaikka jouduttiinkin siirtämään, kun lumi oli jo sulattanut osan urheilukentän laduista.
Joukkueita oli mukana vain viisi. Joukkueiden kokoonpanossa sai olla kahdesta neljään hiihtäjää.
Voiton vei Team Närhi, jossa hiihtivät Ari Närhi, Niina Närhi, Eero Puikkonen ja Niko Närhi.

Lähipoliisi aloittaa Puumalassa maaliskuun lopulla

Puumala on mukana yhtenä viidestä maakunnan pilottikuntannasta, jossa alkaa lähipoliisikokeilu.
Lähipoliiseiksi on nimetty kolme lähipoliisia. Toiminta käynnistyi virallisesti 9.3.
Lähipoliisikokeilun keskeinen idea ja ajatus on, että poliisi tuodaan jälleen näkyväksi niille harvaan asutuille seuduille, joilta poliisipalvelut ovat vuosien kuluessa viety pois.
-Tällä paikataan sitä vajetta, että poliisi näkyy vain harvoin, sanoo lähipoliisien esimiehenä toimiva ylikonstaapeli Pekka Mäkelä.

Lisää aiheesta printtilehdessä.

Ikä ei ole este uuden oppimiselle eikä liikkumiselle

Saara Martikainen on oiva esimerkki siitä, kuinka koko elinikä on oppimista. Ihminen oppii myös vanhemmiten, mikäli halua on. 87-vuotias Martikainen opetteli reilu vuosi sitten koukkuamisen ja käsineitä sekä sukkia on talven aikana valmistunut kymmeniä.
Seuraavakin opiskeltava taito on jo tiedossa. Hän aikoo ryhtyä tekemään vanhan mallin mukaisia neulakintaita eli ompelemaan isokokoisella neulalla villalangasta lapasia.

Silja Keini taas näyttää liikuntapuolelta esimerkin siitä, kuinka iäkkäänäkin suihkii suksi. Keväällä 80 vuotta täyttävä Keini hiihtää talvisin 400 kilometriä. Nytkin hän on hiihtänyt kympin lenkkejä Viljakansaarella ja hiihtää niin kauan kun lunta riittää.
-Aika paljon on ollut lumettomia kohtia ladulla. Mutta jos Siiri Rantanen hiihti sänkipellolla, niin miksi en minäkin voisi, hän nauraa.

Lisää aktiivisista naisista Puumala-lehdessä.

Silja Keini

Silja Keini ladulla.

Politiikkaa

Tero HuviLöysin itseni viime viikonloppuna Savonlinnasta erään tavaratalon parkkipaikalta. Ihmettelin poikkeuksellisen suurta väentungosta, kunnes katseeni tavoitti puolueen jos toisenkin vaalikojun. Tarjolla oli makkaraa, juttuseuraa, kahvia ja pullaa. Ilmassa oli urheilujuhlan tuntua. Vaalithan on ihan kohta. Keinot saada äänestäjät pysähtymään juuri omalle kojulle ovat vuosi toisensa jälkeen samoja. Joskin jotain uuttakin löytyy. Enpä juuri muista missä ja mistä puolueesta mutta tarina kertoo, että jo viime eduskuntavaaleissa oli ehdokkaana ollut henkilö painanut suuren määrän vessapaperia omalla kasvokuvallaan. Kuka sanoikaan, että meillä suomalaisilla on ongelmia itsetunnossa?

Olisiko niin, että yhteisten asioiden hoitamisesta eli politiikasta on tullut vaikeampaa kuin aikaisemmin? Ehkä tämä ns. sote-uudistus on siitä yksi esimerkki. Yhdessä sovittiin kunnes huomattiin, että uudessa mallissa on perustuslaillisia ongelmia. Ollaan taas lähtöpisteessä. Vai onko niin, että pisteessä on oltu kaiken aikaa? Puhe on jatkunut mutta ajatustoiminta on loppunut aikaa sitten?

Jollain tavoin arvostan suuresti heitä, jotka ovat asettuneet ehdokkaiksi eduskuntavaaleihin. Oman elämänsä avaaminen ja tietynlaisen yksityisyyden menettäminen ei ole yhdentekevä juttu. Politiikka vie aikaa niin valtakunnan kuin paikallistason vaikuttajilla. On helppoa huudella vierestä jos ei itse kanna vastuuta.

Eräs pieni poika oli katsonut isänsä kanssa joitakin viikkoja sitten eduskunnan täysistuntoa. Hetken aikaa kuunneltuaan poika oli ihmetellen kysellyt isältään, että miksi nuo ihmiset huutavat toisilleen koko ajan? Isän vastausta en tiedä mutta lapsen kysymykseen taitaa olla kätkettynä enemmän kuin arvaankaan. Vastakkainasettelun aika on ohi. Vain rinnakkain elämällä ja toista kunnioittamalla ja oikeasti kuuntelemalla saa asioita eteenpäin. Politiikassakin.

Tero Huvi

Kirkkomusiikkipiirin kuorolaiset kouluttautuivat Puumalassa

Etelä-Savon kirkkomusiikkipiirin kuorojen koulutuspäivä pidettiin sunnuntaina Puumalassa. Koulutuspäivän antia jaettiin päivän päätteeksi kirkossa pidetyssä iltamusiikkitilaisuudessa, jossa laulajia oli 123 ja kuulijoita 90.
Kouluttautumassa oli kuorolaisia Puumalan lisäksi Kerimäeltä, Savonlinnasta, Sulkavalta, Mäntyharjulta, Kangasniemeltä ja Mikkelistä.

Lisää aiheesta Puumala-lehdessä.

Puumala edelleen sote-voittajien listalla

Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelman eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan luonnoksen mukaisen sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen.
Laskelman mukaan Puumalan sote-menot pienenisivät, tosin tässä mallissa vähemmän kuin edellisessä las-kelmassa. Puumala maksaisi 200 euroa vähemmän asukasta kohden. Veroäyri olisi hieman laskeva, nykyisestä 20,50 prosentista 20,01 prosenttiin.
Sote-tuotantoalueen muutosjohtaja Jouko Luukkonen oli maanantaina valtuustoseminaarissa Puumalassa todeten, että sotessa on asetettu tavoitteeksi vähintään 5,6 prosentin säästö sosiaali- ja terveydenhuoltopalve-luiden vuosikustannuksissa.

Enemmän sote-asiasta Puumala-lehdessä.

Hurissalon koulu siirtyi kyläläisille

Kunnanvaltuusto hyväksyi Hurissalon koulukaupan yksimielisesti maanantaina pidetyssä kokouksessa. Yhtään puheenvuoroa ei asian vuoksi käytetty.
Entinen koulu siirtyy allekirjoitusten jälkeen Hurissalon Kyläyhdistys ry:n ja Hurissalon Harrastajateatteri ry:n sekä yhdentoista yksityishenkilön omistukseen. Koulukiinteistöstä tontteineen hurissalolaiset maksavat 30 000 euroa.

Puumalalle jälleen yli 1,3 miljoonan ylijäämä

Puumalan kunnanhallitus saa maaliskuussa allekirjoitettavakseen jälleen selvästi ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kunnan tulos, 1,3 miljoonaa euroa, ylittää jopa niukasti edellisvuoden 2013 ennätystuloksen, joka tuolloin riitti kunnan taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseen. Edellisvuodesta tulos parani niukasti, noin 5 000 eurolla.
Hyvän tuloksen taustalla ovat kasvaneet kiinteistö- ja yhteisöverotulot sekä kokonaisuutena pienentyneet toi-mintamenot.

Lisää viime vuoden hyvästä tuloksesta Puumala-lehdestä.

400-vuotiasta Puumalaa juhlitaan koko kylän voimin

Puumala tulee juhlimaan vuonna 2016 400 vuotistaivaltaan.

Puumalan seurakunnan ja kunnan juhlavuotta 2016 vietetään läpi vuoden ja laajalla rintamalla.
Kunta ja seurakunta järjestävät pääjuhlan ja joukon muita tapahtumia, mutta kuntalaiset ja yhdistykset toivo-tetaan mukaan juhlavuoden viettoon myös tapahtumajärjestäjinä.
Juhlatoimikunta toivoo, että paikalliset yrittäjät ja yhdistykset huomioivat juhlavuoden omassa toiminnassaan. Liittämällä 400-vuotisjuhlan jo olemassa oleviin tapahtumiin syntyy monipuolinen ja paikallisuutta ilmentävä puumalalainen juhlakattaus.
Tapahtumista ilmoittamiset tulee tehdä matkailu-ja kulttuurisihteeri Tuula Vainikalle 31.10.2015 mennessä tuula.vainikka@puumala.fi tai Keskustie 14, 52200 Puumala.

Sydämen ja vähän järjenkin asialla

Pakina Marja Klefström LVMaailma on muuttunut. Kaukana ovat ajat, jolloin maaseudulla luuta oven edessä oli merkkinä siitä, että asukkaat ovat poissa paikalta. Eihän mökeissä paljon varastettavaa sinänsä ollut. Lattiaan naulatut pöytä ja penkit pysyivät tiukasti paikoillaan. Jos kyökin kaapista leivänpuolikas löytyi, se sallittiin ohikulkijalle pahimman nälän tyydyttämiseksi.
Tänä päivänä pikkurikollisuus kaupungeissa on jokapäiväistä. Varkaudet ja useimmat pahoinpitelyt eivät enää ylitä uutiskynnystä. Tallinnan matkoilta kantamuksineet palaavat turistit pääsevät rahavaroistaan viimeistään nelosen raitiotievaunussa matkalla rautatieasemalle. Ystäväperheen omakotitalo Espoossa tyhjennettiin siististi asukkaiden ollessa lomalla. Vain arvokas ja helposti myytävä tavara kelpasi. Hälytys-laitteet ja tallentavat kamerat ovat yleistyneet, mutta ammattilaisilla on keinonsa ohittaa nekin. Osa rikok-sista selviää, kiitos poliisilaitoksen, joka vielä toimii ja tulee kutsusta rikospaikalle.
Näin tapahtuu etelässä, mutta sitten kun mennään idyllisiin kirkonkyliin, joita Puumalakin edustaa;
mistä saadaan apu, kun sitä tarvitaan? Pari vuotta sitten Puumalan raitilla talvipakkasessa hangella köllötti ympäripäissään oleva mies keskellä päivää. Paita oli jäänyt matkan varrelle. Pakkanen nipisteli jo vaalene-vaa rintakehää. Soitto poliisille! -Mikkelissä, ambulanssille!, työmatkalla ties missä -. Mikä neuvoksi? – Ei miekkosta siihen voinut jättää jäätymään -. Hätä keinot keksii. Neljään pekkaan kellistettiin tuhdisti yli-painoinen juhlija autosta löytyneelle huovalle ja raahattiin kunnanviraston ovesta sisään. Tarinan loppua en tiedä. Toki selvisi, että kysymys oli pelkästään vahvasta humalatilasta.
Kyllä minulle tuli kyläpoliisia ikävä, kun tammikuun lopulla näin Keskustiellä kaksi ulkomaalaistaustaista miestä tyhjät putkikassit olalla kurkistelevan talojen pihoille. Tunnin kuluttua soi ovikello. Oven takana seisoi toinen kulkijoista. Mitään myytävää ei ollut, mutta jalka sinkosi tiukasti oven väliin yrittäessäni sulkea ovea. Sain oven kiskaisua kiinni ja raivoisa sadattelu kuului sisälle asti. Tietysti hätäännyin, kun talossamme asuu iäkkäitä ihmisiä. Onneksi monella on ovisilmä, ja ovi pysyi kiinni. Talossa on jatkuvasti lukitut alaovet, mutta siitä huolimatta sisään oli päästy. Eräs puumalalainen tuumi kertoessani hänelle tapahtumaa: – Jos olisin rosvo, niin juuri tänne tulisin, kun poliisi on tunnin matkan päässä.

Miten kaipaankaan aikaa entistä, jolloin kyläyhteisön terveydenhoidosta, oikeudesta, turvallisuudesta ja hengellisyydestä huolehtivat luotettavat ammattilaiset, kunnanlääkäri, nimismies, opettaja, kirkkoherra. Heidän pätevyyttään ja rehellistä työhön sitoutumista ei epäilty, eikä siihen tavallisesti ollut aihettakaan. Eikö edes osittainen paluu tähän koituisi kaikkien hyväksi ja kohtuullisin kustannuksin. Erityisesti, mitä poliisipalveluihin tulee, tämän päivän nuoret poliisit ovat hyvin koulutettuja ja edelleen lähes poikkeukset-ta kohteliaita, työhönsä motivoituneita, joten ihan vitsiksi en uusia reinikarnaatioita haluaisi asettaa.

-Marja Klefström-