Kadonneista ei uutta tietoa

Katosselällä viime sunnuntai-iltana kadonneiden kalastajien etsinnöissä ei ole tullut ilmi mitään uutta. Etsintöjä on tehty joka päivä tällä viikolla, mutta pintaetsinnät eivät tuottaneet tulosta. Torstaina etsittiin myös veden alta sukeltamalla.
Tänään perjantaina ei etsintöjä ole tehty.

Myös päätöksenteossa tarvitaan suvaitsevaisuutta

Matias HildenNaapuripitäjän kansanedustaja Kimmo Tiilikainen totesi viime viikolla, ettei maasta taida löytyä niin pientä asiaa, etteivätkö hallituspuolueet keskenään siitä julkisuudessa kiistele. Taustalla on pohdinta muun muassa eläkeläisten kalastusmaksusta. Erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen aiheutti tässäkin tapauksessa sen, että sovun löytäminen otti aikansa. Soidensuojeluohjelmasta saatiinkin sitten jo isompi meteli.

Sain kunnian osallistua pari viikkoa sitten Viljakan Erän 40-vuotisjuhliin. Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin puheenjohtaja Martti Hahtola piti varsin kattavan luennon erilaisista metsästykseen liittyvistä asioista: tarkemmin puheenvuoroon voi tutustua viime viikon Puumala-lehden jutusta. Hahtola, monipuolisesti ja etujärjestön edustajalle tyypillisellä tavalla, puolusti luonnollisesti metsästyksen merkitystä. Joku voi jossain ajatella, ettei metsästäjää suurempaa rikollista olekaan.

Meille puumalalaisille tutusta saimaannorpasta keskustellaan lehdissä ja eri pöydissä viikoittain. Varsinkin täällä Puumalassa keskustelu on usein mukavaa, kun kaikki ovat suunnilleen samaa mieltä. Luontoliiton, WWF:n tai Animalian mielipide ei näitä keskusteluja väritä. Helsingissä saimaannorpan suojelusta keskustellaan varmasti hieman eri tavalla. Metsästysseurojen juhliakaan siellä tuskin paljon järjestetään.

Yhteiskunta pyörii entistä vahvemmin erilaisten etujärjestöjen ympärillä. Kun poliittisten puolueiden merkitys on kaventunut, niin samanaikaisesti erilaisia yhden asian liikkeitä on entistä enemmän. Tästä johtuen avointa, rakentavaa ja maan kehitystä edistävää keskustelua on vaikea saada aikaan. Jokainen ajaa vain ja ainoastaan omien jäsentensä etua. Samaan aikaan suhteellisuudentaju ja kyky asettua muiden ihmisten asemaan heikentyvät. Käytännössä se johtaa ylilyönteihin ja vastakkainasetteluun, mistä hyvä esimerkki on todella pahasti kahtia jakautunut näkemys saimaannorpan suojelun keinoista ja niiden mielekkyydestä. Kalastaja ei ymmärrä, miksi hän ei saa pitää verkkoja kesäkuussa, ja suojelun edustaja ei ymmärrä, miksi kalastajan pitäisi edes saada kalastaa kesäkuussa. Etsi siinä nyt sitten kompromissia.

Uusi mahdollisuus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite on sinänsä hyvä asia, mutta korostaa entisestään yhden asian edistämisen merkitystä. Jokainen meistä tietysti ajattelee, että vain minun mielipide on tärkeä ja oikea. Olisi kuitenkin hyvä, jos edes maan ylimmässä johdossa osattaisiin katsoa asioita omaa hiekkalaatikkoa laajemmallakin perspektiivillä. Ei se tee pahaa meille muillekaan.

Matias Hilden

Veroprosenteiksi esitetään entisiä

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kaikki veroprosentit säilytetään ensi vuonnä tämän vuoden tasoisina. Kunnallisveroprosentiksi ehdotetaan 20,50.

Tarkemmin kunnanhallituksen päätöksistä Puumala-lehden artikkelissa.

MLL perhekahvila pyörähtää käyntiin

Mannerheimin lastensuojeluliiton Puumalan yhdistys käynnistää parin vuoden tauon jälkeen perhekahvilatoiminnan seurakunnan alakerrassa. Perhekahvilan puuhanaisina ovat ystävykset Elsa Husu ja Laura Pitkonen, jotka pienten lasten äiteinä alkoivat kaivata muiden äitien seuraa.
Perhekahvila on avoinna tiistaisin kello 9-12.

Lisää aiheesta Puumala-lehden printissä.

60 nopeusrajoitusalue kasvoi

Kuudenkymmenen kilometrin tuntinopeusrajoitus on laajentunut Mikkeliin päin niin, että se alkaa jo ennen Venetien risteystä. Kaikkiaan rajoitusta on nyt noin 2,5 kilometrin matkalla päättyen sillan jälkeen.

Aiheesta lisää Puumala-lehden printissä.

Koululaiset vierailivat yrityksissä

Yhtenäiskoululaiset parveilivat pieninä ryhminä Puumalan katukuvassa tiistaina. Meneillään oli yrittäjyyskasvatuksen päivä, johon osallistuivat kaikki luokat ykkösestä ysiin asti.

Lisää aiheesta Puumala-lehdessä olevasta artikkelista.

Sataman opastus parani uusilla kylteillä

Kirkonkylän sataman seitsemän vieras- ja kotisatamalaituria ovat saaneet uudet opastetaulut. Samalla laitureille on annettu nimet, jotka kertovat Puumalan historiasta ja miksei myös nykyajasta.
Opasteet näkyvät veneilijöille sekä jalankulkijoille.

Aiheesta lisää Puumala-lehden artikkelissa.

Kadonneiden etsintöjä on jatkettu tuloksetta Puumalassa

Puumalassa Saimaan Katosselällä sunnuntai-iltana kadonneiden kahden miehen etsintöjä on jatkettu tiistai-iltaan saakka tuloksettomana. Etsinnöissä on ollut maanantain ja tiistain aikana useita poliisiyksiköitä, pelastuslaitos, helikopteri, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja järvipelastusseura.
Kalastajat lähtivät vesille sunnuntai-iltana. Miesten käyttämä tasaperäinen vene löytyi maanantaina kello 11 jälkeen Lehtisaarien läheisyydestä Katosselältä. Kadonneita on haettu veden lisäksi saarista.
Poliisilla ei ollut vielä tiistai-iltanakaan varmuutta siitä, onko veneessä ollut kolmaskin henkilö.
Miehet ovat kotoisin Rautjärveltä ja Ruokolahdelta.

Vanhusten vallankumous

LV Timo Korppi, kirjalijaÄkkiä huomaan keskustelevani monella eri tavalla sellaisten ihmisten kanssa, jotka joko ovat samaa tai eri mieltä siitä onko maallemuuttajalla samat oikeudet kuin siellä syntyneillä. Sohaisin siis ampiaispesään, kun asiaa tällä palstalla kuukausi takaperin aprikoin.
Enää en tunne olevani ilmiön kanssa yksin, enkä muutenkaan. Perheelle on kuulunut kutsu marttoihin (ja martteihin), kalevalaisiin naisiin ja miestenkerhoon. Olen positiivisesti hämmästynyt, että tällä tavalla ihan tuiki tuntemattomatkin ilmaisivat halunsa tehdä tuttavuutta ja yhteistyötä. Ei puhettakaan 20 vuoden lämmittelyajasta.
Vapaa-aika ei jatkossa ole ongelma, sen puute pikemminkin.

Muutenkin, vanhukset tai harmaat pantterit, kuka nyt itseään milläkin epiteetillä maalailee, ovat yhtäkkiä hiipimässä takaisin framille. Eduskuntavaaleihin on ehdokastunkua, kun monet nestorit ovat sitä mieltä, etteivät nuoremmat osaa maata ja politiikkaa pyörittää samalla taidolla kuin he, konkarit.
Ilmiö ei ole pahasta, liian usein vanhempia polvia pidetään homekorvaisina, hömelöityneinä. Maan tilanne on ilman sokea Reetalta kysymistäkin niin kamala, ettei nyt kannata riidellä siitä sammutetaanko tulipaloa tehokkaammin nuorin vai vanhoin lihaksin ja opein. Yhdessä, tulta päin.

Päätinpähän sanoa vielä yhden asian. Esimerkiksi kehä kolmosen sisällä asuntopula on hurja ja hinnat nousevat sitä tahtia, ettei sitä kestä hyvätuloisenkaan budjetti. Samaan aikaan vähän syrjemmällä asunto toisensa jälkeen tyhjenee ja rapistuu.
Mitä jos pyydettäisiin seuraavalta eduskunnalta uutta asutuslakia, jollaista ei sitten viime sodan ole tarvittukaan? Useimmilla meistä, umpistadilaiset pois lukien, on juuret jossakin muualla. Kun työelämä jää taakse ja mieli on kuitenkin vireä, miksi ei pantaisi vanhat kuviot uusiksi ja palata alkukotiin. Kaupunkiasunnosta saa hyvän hinnan ja 50 neliön kaksion hinnalla ostaa maalta tuplasti suuremman kämpän. Jää rahaa vielä reilusti ylikin vaikka tekisi kuinka perusteellisen remontin. Annetaan ne kalliit neliöt niille, joita tarvitaan rasvaamaan työelämän rattaita. Jäädään harrastamaan ja elämään täyttä elämää, kun työpaikka on vaihtunut miellyttävään eläkeläisen virkaan.

Ymmärrän kyllä, ettei tämä sovi kaikille ikäihmisille, mutta sitä paremmin se sopii mitä paremmat houkuttimet poliitikot ja päättäjät saavat aikaiseksi. Kaikkein surkeinta politiikkaa olisi olla tekemättä mitään sille, että yli sadassa muuttotappiokunnassa kerros-, rivi- ja omakotitalot menettävät asukkaiden mentyä arvonsa ja joudutaan repimään maan tasalle. Pankit eivät velkakirjoja revi kumminkaan, eivät koskaan.

Turha vedota siihen, ettei maalla ole mukavaa. Kaupunkien kivijalkakaupat ja tavaratalot kuolla kupsahtelevat ja laajakaista tuo olohuoneeseen kaiken sen viihteen mitä ennen käytiin kaupungeista hakemassa. Nettikauppojen jakelukin pelaa kohta joka torppaan.

Hyvät seniorit, auttakaa Suomea selviytymään ja pankaa hyvä kiertämään. Pidetään sitä kautta maaseutu vireänä ja elinvoimaisena ja ennen kaikkea ei anneta suurten ikäluokkien työn tulosten tuhoutua, kun mahdollisuus jakaa yhteistä hyvää tasaisemmin on vain meistä itsestämme kiinni.
Missä on se rohkea ja kaukonäköinen poliitikko, joka tajuaa tässä kiertoliikkeessä kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen mahdollisuuden?

Timo Korppi

Kanta.fi palvelussa voit katsella omia tietojasi

Puumalan terveysasemalla asioivilta on lokakuun ajan kyselty, saako asiakkaan potilastiedot liittää valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon.
Potilastiedon arkisto on uusi lakisääteinen palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään. Yhteisellä arkistolla parannetaan tiedonkulkua eri terveydenhuollon toimijoiden ja toimipisteiden välillä.

Kuinka liittyä ja mitä tietoja itsestäsi löydät tulevaisuudessa, on Puumala-lehden artikkelissa.

Tapahtumien ilmoittaminen joulukalenteriin käynnistynyt

Joulukylän toteutumisen konkreettiset toimet ovat käynnistyneet. Joulukuun alusta loppiaiseen saakka ulottuvaan kalenteriin on nyt mahdollista varata parhaat päivät, jotka itselle sopivat. Päivien tapahtuma, aika ja järjestäjä tulee ilmoittaa Maire Pietariselle sähköpostitse maire.pietarinen@welho.com tai puhelimitse 0400 446421.
Joulun ajan tapahtumakalenteri julkaistaan Puumala-lehdessä 20.11. ja kyseinen lehti lähetetään myös mökkiläisille.

Enemmän aiheesta Puumala-lehdessä.

Jätevesiremontit jälleen aikalisälle

Haja-asutusalueiden lokakaivojen remontteihin myönnetty lisäaikakin on loppumassa, mutta suuri osa kiinteistönomistajista odottaa edelleen mitä tuleman pitää. Poliitikkojen viimeisimmät lausunnot asetuksen avaamisesta ja vaatimusten lieventämisestä ovat hämmentäneet kenttää.
-Tämän vuoden katselmuksissa vanhojen kiinteistöjen kohteita on ollut alle kymmenen, kertoo Puumalan ympäristösihteeri Timo Hämäläinen.

Lisää jätevesiremonttitilanteesta Puumala-lehdessä.

Seurakuntavaalipaneeli ei kiinnostanut yleisöä

Puumalan seurakuntavaaleissa valtuustopaikkaa tavoittelee 29 henkilöä. Heistä 19 on naisia ja kymmenen miestä. Ehdolla olevista naisista on viisi ja miehistä kolme nykyinen valtuutettu.
Seurakunta järjesti viime keskiviikkoiltana suuren vaalipaneelin, jossa oli mukana 16 ehdokasta. Yleisöä oli niukasti, vain alle kymmenen henkilöä.

Enemmän vaalipaneelista Puumala-lehdessä.

Puumalan katuvalojen vaihtaminen kerralla olisi puolen miljoonan savotta

Jos Puumalan katuvalot vaihdettaisiin kerralla, se olisi kunnalle lamppuineen ja työkuluineen noin puolen miljoonan euron ylimääräinen kulu. Valot joudutaan vaihtamaan, sillä katuvaloissa käytettyjen elohopealamppujen markkinointi kielletään EU:n määräyksestä ensi huhtikuusta alkaen.

Lue lisää Puumala-lehdestä siitä, missä led-valot valaisevat ensimmäisenä ja milloin viimeiset on vaihdettu.

Kahvakuulasta kansalaisopiston suosikkiryhmä

Kahvakuula on noussut ylivoimaisesti suosituimmaksi ryhmäksi Puumalan kansalaisopiston kurssitarjonnassa. Ryhmään on tänä syksynä ilmoittautunut yli 50 osallistujaa, joista 40-50 on uskollisesti kokoontunut maanantai-iltaisin urheiluhallille.

Enemmän aiheesta Puumala-lehden paperiversiossa.

Vanha valokuva vuodelta 1956

Puumala Virin voimistelijat osallistuivat SVUL:n 50-vuotisjuhliin Helsingissä vuonna 1956. Puumalan noin kuusikymmentä voimistelijaa olivat harrastajaluokassa. Ohjelma oli ennalta harjoiteltu Puumalassa ja se liitettiin kokonaisuuteen Helsingissä.
Suurjuhlakuva on mukana olleen mikkeliläisen Suoma Riskun kotialbumista.

Historiallisesta kuvasta enemmän paperilehdessä.

Sosiaalista mediaa

Tero HuviPari viikkoa sitten olin työkaverini Virpi Tuovisen kanssa Mikkelissä oppimassa sosiaalisen median saloja. ”Tutuiksi” tulivat muun muassa Twitter ja Instagram. Samaan koulutustilanteeseen oli ahtautunut liki 30 kasvatusalan osaajaa. Nuorten kieli ja kommunikointi tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Enemmän tai vähemmän.

Kaikki on tapahtunut valtavan nopeasti. Tietotekniikan kehittymistä ei voi pysäyttää tai hidastaa. Sekin on vaikeaa, että jättäytyy täysin ulkopuolelle. Ilman tietokonetta tai internetyhteyttä on pallo jollain tavoin hukassa. Ehkä lienee viisasta hieman pysähtyä ja katsella taustapeilistä elämän menoa.

Monilla kouluilla (ei tosin Puumalassa, näin olen ymmärtänyt) iso ongelma on lasten ja nuorten kännyköiden käyttö. Välitunnit vielä jotenkin ymmärtää mutta äly(ttömät) puhelimet huutavat ja ilmoittavat olemassaolostaan myös tuntien aikana. Ehkä lähestymme asiaa väärältä suunnalta. Olen miettinyt asiaa omien lasteni kohdalla enkä ole saanut tyydyttävää vastausta. Mihin esimerkiksi 1-6 luokkalainen koululainen tarvitsee päiväsaikaan puhelinta? Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, joita voi olla vaikkapa harrastukset, tai turvallisuuteen liittyvät asiat.
Miten selvittiin ennen? Onko maailma ja ympäristö, jossa elämme, oikeasti muuttunut niin turvattomaksi, että jokainen tarvitsee puhelimen? Kuinka voi olla mahdollista, että melkoisen monilla on vaikkapa facebook-profiili luotuna, vaikka sen käyttöikäraja on 13 vuotta?
Omat lapseni käyvät koulua Savonlinnan puolella. Kun kysyin ylläolevia kysymyksiä opettajilta, sain vastaukseksi lähinnä hiljaisuutta. Vastuu edellä mainituista kysymyksistä ja mahdollisista vastauksista on meillä vanhemmilla. Siis minulla.

Monissa tutkimuksissa on tullut esille, että kansakuntamme yksi läsnä oleva kansantauti on yksinäisyys. Huolimatta siitä, että sosiaalisen median tulva ja keinot ovat moninaiset. Vanhuksia käydään liian vähän katsomassa, yllätysvieraita ei käy eikä heitä kukaan halua ovelleen. Harvakseltaan käydään lainaamassa kahvia tai sokeria. Koskapa olen viimeksi käynyt naapurissa ihan vain kyselemässä mitä kuuluu?
Kun kaksospoikani saivat POSTIKORTIN viime viikolla ihan muuten vain serkultaan, meinasin tehdä housuuni, sillä en muista, koska postilaatikostani olisi löytynyt kortti juhlapyhien ulkopuolella.
Taidanpa tästä lähteä käymään naapurini Arvon luona, joka jäi leskeksi puoli vuotta sitten. Edellisestä käynnistäni on yli kuukausi. Liian kauan.

Tero Huvi

Uusi hammaslääkäri aloittaa vuodenvaihteessa

Hammaslääkäripalvelut jatkuvat Puumalassa entisellään ensi vuonna. Vuoden vaihteessa eläkkeelle jäävälle hammaslääkärille on tulossa jatkaja. Virka on edelleen osa-aikainen ja käytännössä hammaslääkäri tulee tekemään noin 55 prosenttia työajastaan Puumalassa keskittyen kiireettömiin hoitoihin. Kipupäivystys ja erikoishammashoito ovat edelleen Mikkelissä.
Kiireettömään hoitoon pääsee Puumalassa tällä hetkellä noin neljässä kuukaudessa. Mikkelin seutukunnassa jono on 5-6 kuukautta.

Päiväkodin leikkivälineistö kasvoi

Päiväkoti sai maanantaina Henri Hipon lähettämän liikuntasäkin, jonka sisältä paljastui muun muassa monenlaisia naruja, huivi, mailat ja palloja moneen lähtöön. Tempauksen takana on Suur-Savon Osuuspankki, joka yhdessä urheiluorganisaatio Valon kanssa haluaa edistää lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvointia.
Kampanjan nimenä on tänä vuonna Varpaat Vauhtiin, ja sen teema on Stop istumiselle!

Lisää aiheesta Puumala-lehdestä.

Rinkelimarkkinoilla Pullisesta Pulli

Lappeenrantalaisen Pullisen leipomon viipurinrinkelit ovat käsite Puumalan markkinoilla. Tunnetulla tuotteella on pitkä historia.
-Isäni Martti Pullinen aloitti Puumalan markkinoilla ja muissa tapahtumissa käymisen vuonna 1951. Itse jatkoin perinnettä vuodesta 1995 viime syksyyn asti, kertoo Raimo Pullinen.
Pullinen vetäytyi omaehtoiselle eläkkeelle vuosi sitten. Pullisen kauppa- ja markkinapaikoilla jatkaa rinkelin myyntiperinnettä saman kylän toinen rinkelileipuri Timo Pulli.

Enemmän aiheesta Jukka Summasen tekemästä jutusta Puumala-lehden printissä.

Saimaan vedenpinta lähellä ajankohdan keskiarvoa

Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet ovat olleet laskusuunnassa. Vedenpinta oli Saimaalla lokakuun 2. päivänä noin 6 senttiä keskimääräistä alempana. Vedenpinta on edelleen hitaassa laskussa.
Etelä-Savon Ely-keskuksesta arvioidaan, että vedenkorkeus pysyy vuoden loppuun asti hieman ajankohdan keskitason alapuolella.

Sitä on liikkeellä – nuortumista

Päivi MusakkaAnnan ja Eskon avioliittoa oli kestänyt 37 vuotta. Yhdessä he olivat rakentaneet talon, yhdessä laittaneet lapset maailmaan ja yhdessä vanhenneet. Joskus Anna tosin salaa itseltäänkin mietti, että miten niin yhdessä. Oli kuitenkin työntänyt ajatuksen syrjään ja yrittänyt kohdistaa rakastavan katseensa Eskoon. Onnistunutkin siinä. Naiset kun yleensä onnistuvat melkein kaikessa mihin ryhtyvät. Ja Annahan oli aina ryhtynyt, kun oli täytynyt. Pakko on paras muusa, muisteli Anna miettineensä.

Siinä ne 37 vuotta menivät, viidenkympin villitystä ei Eskossakaan juuri huomannut. Välillä näytti olleen hiukan rakastunut pankkineitiin – parikymmentä vuotta itseään ja Annaa nuorempaan. Ohi se oli kuitenkin mennyt, pankkineiti muuttanut pois paikkakunnalta ja Esko palannut halkopinojensa, veneidensä, verkkojensa ja katiskoidensa pariin.
Mutta sitten se koitti se kummallinen päivä. Esko ilmoitti aamulla kahvikupin takaa päättäneensä erota Annasta. Tuosta vaan. Ilman sen suurempia selityksiä tai suruja. Meillä ei ole enää mitään yhteistä, oli Esko todennut, heittänyt takin niskaansa, hypännyt autoon ja ajanut tiehensä. Lähettänyt seuraavalla viikolla tekstiviestin, jossa oli kertonut, että lapsillekin täytyy ilmoittaa. Sitten, kun olemme yhdessä päättäneet miten kerromme eroavamme. Niin se Esko oli kirjoittanut lyhyessä viestissään.

Anna oli istunut liiterin portaalla pitkään, katsellut Saimaalle ja seuraillut joutsenparin lipumista tyynellä järvenpinnalla. Niillähän on, joutsenilla, se ikuinen liitto. Se, joka kestää kuolemaan saakka. Ja Anna oli päättänyt, että nyt se on loppu. Valehteleminen. Toisen ihmisen jälkien peittely. Lasten huijaaminen. Itsensä Annan huijaaminen.
Minä en ole halunnut erota. Älä puhu meistä. Puhu sinusta, jos sinä haluat erota. Niin Anna oli kirjoittanut ja pyytänyt kaikki Eskon perustelut kirjallisena. Ei ollut niitä koskaan saanut eikä enää edes odottanut.

Oli sitten itsekseen ihmetellyt maailmanmenoa. Vanhuus siirtyy aina vaan myöhemmäksi. Se kuuluisa elinajanodote karkaa käsistä eikä mummokaan saa enää olla oikeasti mummo. Pullantuoksuinen, hiukan pyöreä, harmaahapsinen nutturapää.
Vaarit muuttuvat nuoriksi jälleen, ostavat moottoripyörän ja karauttavat maailman turuille uutta oppimaan ja elämyksiä keräämään. Se on kai sitä extremeä, josta paljon kirjoitetaan. Niin oli Anna miettinyt.

Oli sitten kävellyt torille kahville ja kohdannut naapurin emännän. Killen kanssa asustamme keskenämme, Erkki muutti pois kotoa. Lapset lähtivät jo toistakymmentä vuotta sitten.
Niinhän se taitaa mennä meilläkin, oli naapuri pohtinut, kuin rajan takana Karjalassa. Vanhat naiset pyssyy ja paranoo. Vanhat naiset pitävät talon pystyssä, hoitavat ryytimaansa ja pitelevät ilmoja. Vanhat miehet ovat onnistuneet siirtämään viidenkympin villityksensä kuuteenkymppiin.
Sitä se sitten oli kaiketi tiennyt se, kun Esko oli sanonut Annalle: Sinä alat olla siinä iässä. Istut vain omine pikkuajatuksinesi kotona leivinuunin edessä ja puhut lapsenlapsista. Kaartanut autolla pihasta ja hävinnyt sen siliän tien. Anna oli lämmittänyt saunan, kastellut kukat ja keittänyt kahvit. Kyllä se routa porsaan kotiin ajaa.

Päivi Musakka