Matti ja Teppo Siltakemmakoilla: Jos soittaisimme koko tuotantomme, aikaa menisi kaksi viikkoa

10.8.2017
Matti ja Teppo aloittivat Siltakemmakoiden konsertit takuuvarmalla, reipasrallisella tyylillään viime viikon keskiviikkona. Parivaljakko nauratti yleisöä vitseillään ja kertomuksillaan perhe-elämänsä sattumuksista. Molemmat miehet ovat jo isoisiä ja juttua riitti niin kypsän iän saavuttaneiden miesten sielunelämästä kuin lastenlastenkin tokaisuista.

Legendaarinen Kissankultaa sai yleisön nostalgiselle tuulelle. Välispiikkinä Matti muisteli, miten 1970-luvun alussa Toivo Kärki ennusti kyseiselle kappaleelle huikeaa menestystä. Historia osoittaa, että niin kävikin. Konsertin aikana kuultiin myös muutama uusi kappale, jotka julkaistaan syksyn aikana ilmestyvällä uudella levyllä.

Veljesten musiikkituotanto käsittää puolitoista miljoona levyä.

-Jos soittaisimme koko tuotantomme läpi tänä iltana, meiltä menisi siihen kaksi viikkoa kahden tunnin sijaan, nauratti Matti yleisöä konsertin alussa.

Tuusulalaiset Helena Thomander-Lindén ja Pekka Lindén ovat fanittaneet Matin ja Tepon musiikkia jo vuodesta 1986 saakka. Pariskunta muistaa kyseisen vuoden erityisen hyvin siksi, että he menivät tuolloin naimisiin.

-Matti ja Teppo ovat ammattilaisia, joiden ääni soi vuosi vuodelta kypsemmin, Thomander-Lindén toteaa.
Helena Thomander-Lindén kertoo, että Matti ja Teppo ovat Merikanto-suvun kaukaisia jälkeläisiä, kuten hän itsekin. Laulajat kiinnostavat osin myös yhteisen sukutaustan vuoksi.

-Nuorempina tuli käytyä tanssilavoillakin, mutta nykyisin käymme lähes pelkästään konserteissa, kertoo Pekka Lindén.

Muita Siltakemmakka-esiintyjiä olivat Sanni, Paula Koivuniemi, Eppu Normaali, Kaija Koo, Jenni Vartiainen, Irina, Stig, Arttu Wiskari ja Pete Parkkonen. Ohjelmassa oli myös Kemmakkakirkko, jossa Janne Martikaisen yhtye esitti Gospel-musiikkia. Siltakemmakat pidettiin 2.-5.8.

Sofia Flygare

Lue lisää Siltakemmakoista uusimmasta Puumala-lehdestä.

 

Niittytalkoissa heiluivat viikatteet ja heinät saivat kyytiä

9.8.2017
Liehtalanniemen museotilan eilisissä maisemanhoitotalkoissa viikatteet heiluivat ja heinät saivat kyytiä. Tavoitteena oli niittää avoimena pidettävän alueen heinikko, jota lampaat eivät olleet ehtineet tai pystyneet pitämään kurissa. Alueella oli jo umpeenkasvun merkkejä. Pajukot raivattiin kunnan toimesta keväällä ja nyt niitettiin. Jatkossa koko aluetta on tarkoitus pitää avoimena laiduntamalla.

Liehtalanniemi on elävä museotila, esimerkiksi ympäristönhoitotöitä tehdään perinteisillä työkaluilla ja menetelmillä.

Liehtalanniemen museotila oli aikoinaan sitä avattaessa ensimmäinen Suomessa sijaitseva toiminnallinen museo laatuaan. Paikka on ollut asuttu vuodesta 1899, ja tilan rakennukset ovat peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Liehtalanniemi kunnostettiin museoksi ja sen yhteyteen perustettiin 22 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue 1980-luvun alussa.

Museotila pyritään säilyttämään korkeatasoisena luonnon- ja kulttuurinsuojelukohteena, joka toimii havainnollisena näytteenä vuosisadan alussa vallinneesta savolaisesta pienviljely- ja kalastustilan elämänmuodosta.

Niittytalkoot järjesti Kynä-hanke (Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke). Talkoiden tavoitteena oli lisätä yleistä tietoutta ja innostusta kulttuuriympäristön hoitamiseksi. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla.

Yläkuva: Sirpa Peltonen. Kuvassa Eeva Puustjärvi.

Kuva alla: Jutta Juurinen. Lisäkäsiä talkoisiin saatiin Mikkelin Suonsaaren vastaanottokeskuksen asukkailta.

Tietoa Liehtalanniemen museotilasta >>

Luonnosta löytyy herkkuja pöytään

3.8.2017
Tietokirjailija Tommi Kangas on perehtynyt villiyrtteihin. Yhdeksän vuotta sitten hän löysi nämä luonnon aarteet ja on vuosi vuodelta syventänyt omia tutkimuksiaan ja keksintöjään niiden käytöstä ruoka- ja juomaresepteissä sekä muussakin käytössä.
-Mustaherukka ja ruusu ovat aivan loistavia ja ne käyvät kaikkiin ruokiin keitosta patoihin, myös kastikkeisiin sekä juomien maustamiseen, sanoo Kangas.
Nokkostakin hän kertoo käyttävänsä paljon ruoanlaitossa. Kasvi on erittäin terveellinen, sillä se sisältää rautaa, C- ja B-vitamiineja, kaliumia ja kalsiumia.

Lue aiheesta lisää Puumala-lehdestä!

Tommi Kangas vierailee Puumalan Kirjakemmakoissa 17.-20.8.

Palkittu dekkarikirjailija Jarkko Sipilä vierailee Kirjakemmakoissa

3.8.2017
Rikoskirjallisuus kulkee käsi kädessä todellisuuden kanssa.
-Jos en olisi rikostoimittaja, en voisi olla rikoskirjailijakaan, toteaa toimittaja ja kirjailija Jarkko Sipilä.
Hän pitää oleellisena sitä, että kirjoissa kerrotut asiat ovat todellisuuspohjaisia, vaikka tarinan juoni olisikin keksitty. Toimittajan työssä faktat ovat tulleet tutuiksi.
-Yleensä ihmiset miettivät, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Rikostoimittajan työssä mietitään, mitä seuraava yö tuo tullessaan.

Lue lisää Jarkko Sipilän kirjailijaurasta uusimmasta Puumala-lehdestä.

Kirjakemmakat 17.-20.8.

Laulukilpailusta pronssia

27.7.2017
Puumalalainen Jussi Kaarre, 12, osallistui menestyksellisesti Savonlinnan Mestarilaulajien lasten ja nuorten laulukilpailuun heinäkuun puolivälissä.
Kotiinpaluu tapahtui iloisissa merkeissä. Tuomisina suorituksesta oli pronssimitali ja kunniakirja.
-Kilpaillessa oppi paljon ja se oli kivaa, toteaa Jussi.
Jussin musiikinopettaja Sirja Rexho kertoi, että kisa oli kovatasoinen ja tiukka.

Lue lisää Jussin kilpailukuulumisista uusimmasta Puumala-lehdestä!

Liikennepuistokonstaapelit kaipaavat lasten neuvoja Sahanlahden kesäteatterissa

21.7.2017

Lasten liikennepuistokonstaapelit ratkovat elämisen pikku koukeroita ja musisoivat Sahanlahden kesäteatterissa sunnuntaina ja maanantaina 23.-24. heinäkuuta.

Kaksikon tarinoita on kuvailtu hykerryttävän hassuiksi.

Höpötyksen ja naurattamisen ohessa poliisien kertomat tärkeät liikenneasiat tulevat tutuiksi ihan vaivihkaa eivätkä terveelliset elämäntavatkaan jää vieraiksi.

Poliisikaksikko joutuu myös kiperiin tilanteisiin, mutta nokkelia kun ovat, nekin selvittävät. Mutta eivät ilman lasten neuvoja, joita saa auliisti jaella.

Kuorot juhlivat pyöreitä vuosia

24.11.2016
Puumalan kansalaisopiston Sekakuoro on toiminut 40 vuotta ja Mieslaulajat 60 vuotta. Kuorot juhlivat tasavuosiaan viime sunnuntain juhlakonsertissa. Kuvassa kuorojen pitkäaikainen johtaja Ritva-Leena Pitkäpaasi ja nykyinen johtaja Sirja Rexho.
Lue lisää kuorojen taustasta Puumala-lehdestä.

Sahanlahdelle kesäteatteri

17.11.2016

Sahanlahdella panostetaan ensi kesäksi kulttuuriin, erityisesti teatteriin. Jaana ja Janne Kuivalainen rakentavat tulevaksi kesäkaudeksi erillisen, makasiinia markkeeraavan ja maiseman miljööseen sopivan latomaisen rakennuksen.

Teatteriin satsaamisen taustalla on Pauliina Hukkanen, joka pyörittää kesäteatteri Kuninkaankartanoa Juvalla. Hän toimii Kuninkaankartanon Kesäteatterin johtajana ja tuottajana. Hukkasen teatterin lisäksi Hurissalon Teatterifestit siirtyvät Sahanlahdelle.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Luovuus ei lähde vapaana lentoon, jos tekemättömät työt ovat painolastina

22.9.2016

Vuoden kanttori Minna Raassina kertoo, että luovan työn pahin vihollinen on tekemättömien töiden listan aiheuttama kipuhiertymä. Raassina on Savonlinnan johtava kanttori, jonka työhön kuuluvat niin taiteellinen työ kuin työvuorolistat ja budjettivastuu. Raassina esiintyy Puumalan kirkossa sunnuntaina 25.9. Etelä-Savon Kanttoreiden konsertissa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kirjakemmakat onnistuivat hienosti

25.8.2016
Ensimmäiset Kirjakemmakat onnistuivat hyvin. Yleisöä riitti ja myös tapahtuman luennoitsijat ottivat osaa eri tilaisuuksiin oman esityksensä ohella. Kirjailija Panu Rajala viihtyi vaimonsa Marja Norhan kanssa Puumalassa koko viikonlopun.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Muinaisretkellä tuhansien vuosien taakse

18.8.2016
Luukkolan Ahotaipaleenmäen kalliomaalauksille ei ole merkittyä polkua, mutta se ei estänyt kunnan järjestämää muinaistieteellistä retkeä suuntaamasta sinne. Retken osallistujat kävivät arkeologian opiskelija Saara Tuovisen opastamana tutustumassa myös Kotkatlahden kivikautisiin asuinpaikkoihin.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kirjailija Panu Rajala on kulttuurin moniottelija

18.8.2016
Kirjakemmakoiden esitelmöitsijä kirjailija, filosofian tohtori Panu Rajala on kulttuurin multitaskaaja. Sen lisäksi, että hän on tuottelias kirjailija, Rajala on ohjannut ja dramatisoinut teatteriesityksiä ja ollut mukana elokuvaprojekteissa. Rajala on teatterin ja draamantutkimuksen professori.
Lue Puumala-lehdestä Rajalan ajatuksia Suomen kansallisvalokuvaaja I.K.Inhasta ja tavallisten ihmisten valokuvien tallentamisesta. Rajala puhuu viikonloppuna Kirjakemmakoilla.

Sataman patsaasta toivotaan kohtaamispaikkaa

4.8.2016
Espanjalainen professori Manuel Velez Cea toivoo, että viime lauantaina Puumalan satamassa julkistetusta Lepo-patsaasta tulee kohtaamispaikka rakastavaisille. Kunta sai patsaan lahjoituksena taiteilija Emil Cedercreutzin säätiöltä. Velez Cea on perehtynyt taiteilijan tuotantoon.
Lue lisää Puumala-lehdestä, mitä Manuel Velez Cea tuumaa taiteen merkityksestä.

Keskiajalla Puumalan läpi meni tärkeä kauppareitti

28.7.2016
Arkeologi, keskiajan tutkija Ilari Aalto kertoo Puumalan Kirjakemmakoissa matkustamisesta keskiajan Suomessa. Keskiajalla ei ollut tienviittoja, joten matkailijaa auttoi paikallinen opas, leettari, tiennäyttäjä. Keskiajalla Puumalan läpi meni vanha Viipurintie, jos sitä nyt nykyisessä mittapuussa tieksi voi sanoa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Puumala Rock tehtiin jälleen yhdessä

21.7.2016
Puumala Rockissa Sofan Tyttörukka-kappaleen tahtiin tanssinut Merja Kyhyräinen on sitä mieltä, että Puumalassa on yhteisöllisyyttä. Puumala Rock on siitä todiste. Puumala Rock tehdään yhdessä. Tapahtuman järjestivät Puumalan nuorisovaltuusto ja nuorisopalvelut, mutta mukaan tuli muitakin kesken tapahtuman. Myös Räp-duo Sofa kiitti Puumala Rockin yleisöä hyppäämällä yleisön sekaan. Tästä duosta kuultaneen vielä.
Lue lisää Rockista Puumala-lehdestä.

Vesa Luukkonen kertoo hurjia tarinoita keskiajan Puumalasta

14.7.2016
Kirjailija Vesa Luukkosen sukutarinan kolmas osa, Parantaja Katri (ntamo 2014), on historiallinen romaani Suomen katoliselta keskiajalta. Sukutrilogian kaksi ensimmäistä romaania Niinisaareen ja Omalla konnulla muistuttavat toisiaan, mutta Parantaja Katri poikkeaa edeltäjistään. Teos on nuoren naisen kehitystarina, erilaisen naisen, joka osasi eläinten kieltä ja herätti parantajan taidoillaan pelkoa muissa. Luukkonen tulee Puumalan Kirjakemmakoihin.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Klassisen musiikin konsertti tuo yllätyksiä

14.7.2016

Klassisen musiikin konsertti on moniulotteinen kokemus.

Saimaan kauneimmat sävelet -konserttisarjan ilta-avaus vei tunnelmat korismatsiin ja toi tuoksut 1600-luvun kirjallisuudesta sekä kohotti ihon kananlihalle tuttujen laulujen myötä.

Reilun puolentoista tunnin konsertti muodostui erilaisista osuuksista. Oli esimerkiksi setti espanjalaisia lauluja, Frederic Chopinin pianoballadi ja muhkeaa miesääntä. Erilaisia osuuksia, erilaisia ajatuksia.

Kun pianisti Laura Mikkola laittoi mielensä ja sormensa töihin ja päätti soolo-osuutensa, yleisöstä huomasi, etteivät he olleet väärässä paikassa. Kädet nousivat taputuksiin pään päälle. Hetkeä aiemmin olikin voinut antaa ajatustensa vain harhailla tai sitten vain olla, ihan tyhjäpäänä, sävelten virtauksessa. Sulkea silmät ja aistia vain musiikin ja kun suljetuin silmin vain kuulee, ei aina voi olla varma, mistä suunnasta musiikki tulee. Yleisö kirkossa on ihan hiljaa aplodeihin saakka. Mikään muu virike ei häiritse kokemusta.

Mikkolan lisäksi perjantain 8.7. konsertissa esiintyivät sopraano Hedvig Paulig, basso Heikki Orama sekä kitaristi Otto Tolonen. Alojensa huippuja.

JOKU voi sanoa, ettei ymmärrä klassista musiikkia. Ei sitä tarvitse ymmärtää. En ole itse sen suhteen kovin kokenut enkä pysty erottelemaan sitä professionaalisesti. Taide on ennen kaikkea kokemuskysymys. Kokemukset eivät ole koskaan vääriä.

Jos ei ole koskaan tai hyvin harvoin käynyt klassisen musiikin konsertissa, voisi harkita sitä paitsi kauniiden esitysten, myös omien tuntemusten herättäjänä. Ei voi tietää, mitä tapahtuu.

Kun kirkonpenkkiin istuu, kiire häviää, sillä vaihtoehtoja ei ole kuin oikeastaan kuunnella, niin musiikkia kuin itseään.

Paulig laulaa setin espanjalaisia lauluja. Heti ei tapahdu mitään, mutta pian erilaiset mielleyhtymät vievät jännittäviin kuviin, jotka muutoin jäisivät ikiajoiksi tulematta. Espanjalaiset sävelmät herättävät saman tuoksun, jonka Don Quijoten ensipainos antaa, kun teoksen kaappaa kirjahyllystä. Sitä hiljaa miettii, että näitä samanlaisia sävelmiäkö soitettiin majataloissa myös silloin, kun Cervantes kirjoitti teoksensa 1600-luvun alussa.

KLASSISEN musiikin konsertissakin kannattaa mennä etupenkkiin. Siellä voi nauttia muustakin kuin musiikista ja näkee esiintyjissä tarkasti kaikki piirteet, mitä laulaminen ja soittaminen vaativat. Tämä on vähän sama kuin menee jossakin joukkuepelissä, esimerkiksi koripallossa, aivan kentän viereen seuraamaan ottelua. Missään muualla ei näe pelaajien kamppailua, ilmeitä ja yksittäisiä hikipisaroita yhtä tarkasti, ei edes televisiosta. Tällä tavoin konserttikokemus musiikin lisäksi saa uuden visuaalisen määritelmän.

Saimaan kauneimmat sävelet -konserttisarja jatkuu vielä perjantaina Lamminniemen kappelissa sarjan neljännellä konsertilla ja sunnuntaina viidennellä konsertilla Puumalan kirkossa. Tuolloin kuullaan Mozartin Requiem. Sunnuntain konsertti on samalla kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlavuoden pääkonsertti.

Kari Kauppinen

Kahdella kesäteatterilla kantaesitys

30.6.
Jalkapuuteatteri ja Hurissalon harrastajateatteri esittävät tällä viikolla kantaesityksen. Hurissalossa esitys on tänään, Jalkatilassa lauantaina. Hurissalossa saatiin valmiiksi myös katsomolaajennus ja esiintymislava. Molemmissa on kate sateelta ja auringolta suojaamiseksi.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Puumala 400 vuotta -juhlalevy julkaistiin

16.6.2016
Hyvin monipuolinen Puumalan kuorojen ja muiden musiikkiryhmien yhteinen juhlalevy kunnan ja seurakunnan 400-vuotisjuhlien kunniaksi on valmis ja myynnissä. Levyn julkistamiskonsertti järjestettiin kirkossa viime perjantaina ja tulevana lauantaina esiintymiset jatkuvat viihteellisemmällä ohjelmistolla satamassa.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Taidetta ravintolan seinillä

16.6.2016
Aamu Tikkanen on tämän kesän SahaArt-näyttelyn taiteilija. Hän itse kertoo parin viime vuoden, jonka aikana hän on tullut myös äidiksi, töistään seuraavasti: Maalauksissa on esiintynyt viidakon elämää, paratiisi ja viidakko.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kirjan saa jättää kesken

26.5.2016
Kirjakemmakoille runoja lausumaan tuleva runoilija-kirjailija Aulikki Oksanen sanoo, että jos aloittaa lukemaan kirjaa, ja se ei tunnu viehättävän, on lupa jättää kirja kesken ja aloittaa sitten vaikkapa uuden teoksen tarkastelu.
Lue Puumala-lehdestä laaja Oksasen haastattelu.
Kirjakemmakat ovat 19.-21.8.

Uusi Saimaa-kirja julkaistiin

Matti Hakulinen teki sen taas. Kolmen vuoden tauon jälkeen on ilmestynyt uusi kulttuurihistoriallinen kertomus Saimaasta. Hakulisen aiemmat teokset Saimaasta liikkuivat 10 000 ja 6 000 vuoden takaisissa asioissa, nyt liikutaan viikinkiajasta 1850-luvun puoliväliin.

Lue lisää Puumala-lehdestä.