Essote vähentänyt lääkäripäivystystä yksipuolisesti

28.9.2017
Puumalan hyvinvointiaseman (entinen terveysasema) lääkäripäivystys on pudotettu syyskuussa viidestä päivästä neljään ja lokakuun alusta vähenee jälleen yksi päivä. Lokakuussa on lääkäri Puumalassa paikalla vain kolmena päivänä viikossa.
Erikoista on myös se, että maksajalle eli Puumalan kunnalle ei asiasta ole informoitu Essotesta mitään.
-Tiistaihin mennessä ei ole virallista tietoa tullut, vahvistaa vs. kunnanjohtaja Anne Julin.
-Ja syyskuussa väheni yksi päivä eikä siitäkään ole koko kuukauteen tullut tietoa, jatkaa Julin.
Samaan aikaan Essote on lisäämässä marraskuun alusta Juvalle ja mahdollisesti myöhemmin myös Kangasniemelle ja Mäntyharjulle kuudenneksi päiväksi eli lauantaille lääkäripäivystyksen.

PUUMALAN budjetti lääkäripäivystykseen on samalla tasolla tälle vuodelle kuin se oli seutusoten aikana, eli rahat on varattu 1,2 lääkärille. Seutusote osti tuolloin lääkäripäivystyksen kahden vuoden ajan Attendolta.
-Tuona aikana ei tullut yhtään valitusta. Niin asiakkaat kuin henkilökuntakin olivat todella tyytyväisiä, sanoo Anne Julin.
Essote ei suostunut jatkamaan sopimusta Attendon kanssa, vaan se on virkalääkäreiden kannalla.
-Ja nyt eivät sitten saa virkalääkäreitä.
-Eikä lääkäripulasta voi olla kyse, jos samaan aikaan päivystyspäiviä lisätään muihin kuntiin, ihmettelee Julin.
-Puumalan kunnalla on taloudelliset edellytykset lääkäripalvelujen maksamiseksi viideltä päivältä viikossa. Lisäksi kunnan tavoitteena on väestön ikärakenne ja pitkät välimatkat huomioiden tarjota lääkäripalvelua Puumalan hyvinvointiasemalla viitenä päivänä viikossa.
-Lääkärille on töitä viideksi päiväksi ihan riittävästi, kun palveluasumisessakin on niin paljon asiakkaita ja heidätkin on hoidettava, painottaa Julin.

YLILÄÄKÄRI Hans Gärdström sanoo, että Puumala on samassa asemassa kuin vastaavan kokoiset asemat koko Essotessa ja jopa hieman paremmassa.
Gärdstömin mukaan Juvan tai Mäntyharjun lauantainen kiire-vastaanotto ei ole poissa Puumalasta, ei myöskään Kangasniemen, jossa on myös jo ollut lauantaisin kiire-vastaanotto.
-Kiire-vastaanotto palvelee kaikkia Essotessa asuvia. Jos lauantain kiire-vastaanottoa ei jatkossa olisi edellä mainituissa kunnissa, niin aika ei lisäisi muualla resurssia, sanoo Gärdström.
Ylilääkärin mukaan kyseessä on samanlainen asia kuin ensihoidossa, kun palveluita ja palvelutahoja määritellään.
-Puumalassa on jopa hiukan enemmän palveluja kuin muualla, joka ei tietenkään lohduta, kun niukkuutta jaetaan koko Essotessa, hän toteaa.
Essotessa tehdään Gärdstömin mukaan päivittäin töitä asian korjaamiseksi.
-Ja kun kyselyitä tulee, niin ensimmäisenä ehdotetaan työtä Mikkelistä kauimmaisista paikoista, kuten Puumalassa ja Pertunmaalla, sanoo Gärdström.

Teksti ja kuva: Elvi Köpman

Aamuvirkku Venni on juhlavuosivauva

28.9.2017
Puumalan Suomi 100 -juhlavuoden ensimmäinen vauva, Venni syntyi Hurissalon Matkuslammintien päässä asuvalle nuorelle parille, Aino Reposelle ja Martti Kontiselle kesäkuussa.
-Sunnuntailapsi, tuumii Aino-äiti.

Alkutaipaleen vatsankipristelyjen laannuttua pienokainen nukkuu nyt hyvät yöunet. Hän käy yöpuulle viimeistään iltakahdeksalta ja yhden tai kahden herätyksen taktiikan jälkeen herää viideltä, viimeistään kuudelta ylös. Syönnin jälkeen Venni lähtee isän mukana navetalle, tosin vain navetan seinustalle vaunuissa ottamaan parin tunnin unet. Tämän jälkeen unet ovatkin päivän mittaan lyhyitä yksiä pidempiä iltapäiväunia lukuun ottamatta.

Lue lisää uuden, paljasjalkaisen puumalalaisen ensi hetkistä uusimmasta lehdestä.

 

Asahi villitsi

28.9.2017
Suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä asahi-terveysliikunta villitsi puumalalaiset. Viime keskiviikkona saapui urheiluhallille täysi salillinen naisia ja miehiä Mari Virran ohjaamaksi. Hän kävi Puumalan kansalaisopiston kurssia varten Asahi-ohjaajakurssiin.

Asahi on suunniteltu länsimaalaiselle ihmiselle ja sen tarkoitus on ennaltaehkäistä ja hoitaa tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja, tasapaino-ongelmia sekä opettaa ergonomisesti oikeaoppista kehonkäyttöä arjessa.

-Asahia harjoittelevat kaikenikäiset terveyden ylläpidosta ja kehonhuollosta kiinnostuneet ihmiset samoin kuin sairauksista toipuvat tai erityisongelmista potevat. Asahiryhmiä on perustettu muun muassa masennuksesta kärsiville, selvittää Virta.

Lue lisää asahi-liikunnasta uusimmasta Puumala-lehdestä!

 

PopUp-ideariihessä pohdittiin tulevaisuutta

28.9.2017
Kunnan järjestämässä PopUp -tilaisuudessa maanantaina käytiin vireää keskustelua kunnan nykytilasta ja kehittämisestä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen totesi, että kunnan tavoitteena on määrätietoinen johtaminen talouden sallimissa raameissa.
-Soudetaan yhdessä päämäärätietoisesti ja pidetään huolta, että kaikki pysyvät veneessä mukana.

Kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsen Laura Pitkonen esitteli tilaisuuden kolme tehtävärastia.
Lue tarkemmin tämän viikon Puumala-lehdestä, millaisia asioita tilaisuudessa nousi esille.

 

Onnellinen, hyvänen aika sentään!

28.9.2017
Muorin nuorena vaimona mökin seinustalle istuttamat kultapallot olivat painuneet nöyrästi sammalikkoon syyssateiden pakottamina, märkä sammal mauskahteli kumisaappaiden alla.
Poika oli matkalla rantaan tarkistamaan soutuveneen kiinnityksen. Senkin Muori oli nuorena vaimona Vaarilta vaatinut. Täytyyhän ihmisen päästä kalaan, ja souteleminen kuulaassa syysaamussa on sielun levosta parhainta.

Poika oli aivan mahdottoman hyvällä tuulella. Hän käänsi kasvonsa lämpimään syyssateeseen ja hymyili. Pojalla oli loma ja mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä varmemmin hän vältti lentoyhtiöiden edulliset matkatarjoukset erilaisiin kiinnostaviin ja edullisiin Keski-Euroopan kohteisiin.

Miksi ihmeessä lähtisin Aurinkorannikolle vellomaan muiden pakkasen pakolaisten keskuuteen? Miksi istuisin baareissa juomassa halpaa cavaa ja syömässä tapaksia, hän oli huomannut pohtivansa. Minä haluan mökille, Saimaan rannalle. Haluan päästä näkemään syksyä kohti harmaantuvat järvenaallot, poimimaan kangasrouskut ja listimään hirvikärpäsiä, noita idästä saapuneita riesoja.

Poika hypähteli rantakivillä ja pohti maailmanmenoa ja -tilaa. Mitä minä muka voisin tehdä alati kiivaammin lähestyvän lopun välttämiseksi, hän mietti. Poika oli aikoinaan ollut aktiivisesti mukana erilaisissa ympäristö- ja ihmisoikeusliikkeissä. Hän oli kantanut banderolleja ja antanut nuorena miehenä kiivaita ja tulikivenkatkuisia lausuntoja yhteiskuntamme vääryyksistä. Hän oli vaatinut ja ollut valmis vaikka rähinöintiin muutoksen saavuttamiseksi.

Vuosien saatossa hänestä oli kuitenkin tullut ”vähän onnellinen”. Vähän onnellisena oli Pojan mielestä mukava olla. Maailma on kuitenkin melko kaunis, hän pohdiskeli ja istahti rantakivelle. Hän oli tervannut Muorin veneen alkukeväästä ja ihana tervantuoksu leijaili tuulen viskomana rannalla edelleen. Poika viittasi kintaalla EU-kotkotuksille, joiden mukaan terva, mämmi ja kalakukko olivat Euroopan uljaassa mittakaavassa jotenkin arveluttavia. Pontikasta puhumattakaan.

Kalakukkoa täytyisikin tehdä, Poika huomasi miettivänsä. Vaikeaahan se on ja vaatii aikaa. Se ei synny hetkessä, vaikka kaiken nykyään pitääkin tapahtua heti ja mieluiten toissa viikolla. Kalakukon tekeminen ei myöskään ole mitään downshiftausta, mindfullnessia tai leppoistamista. Kalakukon leipominen on yksinkertaisesti mukavaa.

Vitsi, että olenkin onnellinen. Olen niin onnellinen, että pahaa tekee. Poika katseli taivaalle ja heilutti lekutteleville lokeille, etelään suuntaaville joutsenille, taivaankannen yli vyöryville harmaille pilville. Yhtäkkiä hän synkkeni.

Itku pitkästä ilosta, pieru pitkän naurannasta! Räkänokastakin tulee mies vaan ei tyhjän naurajasta! Poika käveli saunalle, saunanovi avautui narahtaen, saunatuvan seinällä oli vanha virttynyt peili. Sen pinta oli harmaantunut ja se vääristi kasvot. Kyllä vanha kansa tiesi: paljonko tässä maailmassa muka on naurun aihetta, onnen aihetta tai ilon aihetta. Poika tuijotti itseään, kohotti kulmiaan, siristi silmiään ja kiskaisi suupielensä alas. Näinkö?

Hän alkoi nauraa niin, että vedet valuivat silmistä. Ei niin vaan näin! Ilo pintaan, vaikka syän märkänis, sillä päiviensä määrää ei tiedä kukaan.
Päivi Musakka

Puimurit pääsivät vihdoin raksuttamaan

28.9.2017
Viljankorjuukausi on aluillaan.
-Aikaisin kylvetyt viljat olisivat jo valmiita, mutta pitkään jatkuneet sateet ovat haitanneet puintia, kertoi maanviljelijä Heikki Häkkinen.
Osa sadosta on vielä tuleentumassa. Kypsyäkseen se vaatisi aurinkoisia ja lämpimiä kelejä. Vaikka päivälämpötilat nousevat viljasadolle edullisiksi, on syysöiden kylmyys ja kosteus hidasteena.

-Muuten olisi ollut huippuvuosi, mutta sääolosuhteet käänsivät tilanteen päälaelleen.
Kovin pitkään vilja ei pysy puintikuntoisena.
-Puimaan pitäisi päästä ajallaan, muuten vilja ränsistyy. Kun tähkä kääntyy alaspäin, niin ennen pitkää se tippuu maahan.

Kuvassa Matti Pohjalainen puimakoneensa ratissa.
Teksti: Sofia Flygare. Kuva: Elvi Köpman.

Lue tuoreimmat satokuulumiset viikon lehdestä!

 

Hippo-kisoissa kilpailtiin hyvillä mielin

21.9.2017
Hippo-kisat ovat paikallaan lasten vilkkaassa yleisurheilukesässä. Vilpitöntä liikkumisen ja kilpailemisen iloa nähtiin niin juoksussa, pallonheitossa kuin muissakin lajeissa.

Lue kisan tulokset uusimmasta Puumala-lehdestä!

 

Rannikko-aluksen hurja muodonmuutos

21.9.2017
Puumalansalmessa tyynessä lahden poukamassa pitää kotisatamaansa Rannikko-laiva, joka on nyt toista kertaa Martikaisen suvulla. Jos alus osaisi puhua, se kohdistaisi kiitoksensa erityisesti Timo, Juho (28) ja Tiina (34) Martikaiselle, jotka ovat tehneet valtaisan työn aluksen saamiseksi liikennöintikuntoon. Myös Jenni (31) yhdessä äitinsä Pirjon kanssa osallistuivat urakkaan.

Aikoinaan alus valmistui noin vuonna 1890. Ensimmäisen kerran laiva tuli sukuun, kun höyrysahayrittäjä Hjalmar Martikainen (1881-1967) osti sen sata vuotta sitten, vuonna 1917. Sahan vaatima liikennöinti puun saamiseksi ja valmiin tavaran poisviemiseksi tapahtui pääsääntöisesti vesitse ja tähän tarvittiin laivoja.

Välillä Rannikko oli vuosia omistuksessa suvun ulkopuolella. Se oli jo lähellä tuhoutumista, kunnes Martikaiset päättivät hankkia sen uudelleen takaisin  ja kunnostaa liikennöintikelpoiseksi.

-Samalla työmäärällä olisi tehnyt muutaman kesämökin, toteaa Timo Martikainen kunnostusurakan laajuudesta.

Katso uusimmasta Puumala-lehdestä kuvat aluksen hurjasta muodonmuutoksesta vesien kaunottareksi ja lue Rannikon koko tarina!


Rannikko reilu kaksi vuotta sitten siitä vaiheessa, kun runko tuli Martikaisille.
 

 

 

Keski-Euroopan helteet ajoivat matkailijoita Suomeen

21.9.2017
Mikkelin seutukunnassa (Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala) rekisteröityjen ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi heinäkuussa 34,1 prosenttia verrattuna edellisen vuoden heinäkuuhun. Kotimaisia matkailuyöpymisiä oli 7,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Mikkelin seutukunnan yöpymisten kokonaismäärä kasvoi heinäkuussa 12,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.
-Olemme todella tyytyväisiä matkailukesään Mikkelin seudulla. Asuntomessuilla ja vuosien markkinointityöllä on vaikutusta, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein matkailujohtaja Maisa Häkkinen.
Säät ovat olleet osasyy Suomeen päin suuntautuvaan matkustajavirtaan.
-Etelä-Euroopan helteet saivat ihmiset hakeutumaan Suomeen helteitä pakoon. Mikkelin seudulla kävi paljon espanjalaisia ja italialaisia, mutta myös aasialaisia sekä vieraita Argentiinasta ja Australiasta saakka.
-Eikä yksikään matkustaja valittanut huonoa säätä, naurahtaa Häkkinen.

Kuvassa kaksi espanjalaisperhettä, jotka vierailivat Puumalassa heinäkuussa.

Lue lisää matkailusta uusimmasta Puumala-lehdestä.

Teksti: Sofia Flygare, Kuva: Kari Kauppinen

 

 

 

Sote-kaupan alkeet

21.9.2017
Kuntien sote-kiinteistöjen kohtalo on puhututtanut kuntakenttää paljon viime aikoina. Uudessa työssänikin olen päässyt asian kanssa usein tekemisiin. Yksityisen terveysalan yritykset ovat aktivoituneet ja ovat ostamassa sote-kiinteistöjä ympäri Suomea. Näin siitä huolimatta, että maallamme ei vielä ole hyväksyttynä lakeja, jotka viitoittavat tulevaa sote-ympäristöä.

Sinänsä on toki todennäköistä ja toivottavasti myös totta, että esimerkiksi terveyspalvelujen tarjontaan tulee nykyistä laajempi valinnanvapaus. Erityispiirteensä valinnanvapaudelle tuo kuitenkin se, että kyseessä on kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvista palveluista. Jos yksityistä ei toiminta kiinnosta, niin se voi niin sanotusti nostaa kytkintä. Julkiselle sektorille tämä on vaikeampaa.

Viimeksi sote-kiinteistöjen myynti yksityiselle on ollut esillä lähialueellamme Hirvensalmella. Attendo on ostamassa terveysasemaa ja palvelukotia, ja rakentaisi uudet tilat tilalle. Kunnalle vielä maksettaisiin purettavista seinistä, joiden todellinen arvo on siis negatiivinen. Jos kaikki menee hyvin, niin jatkossa tiloissa toimii maakunnan rahoittamana yksityinen sote-keskus, jossa saa hyvää hoitoa ja hoivaa.

Tunnetun sanonnan mukaan ”jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se yleensä on sitä”. Uudistuvan lainsäädännön, rahoitusjärjestelyjen ja maakunnille siirtyvän järjestämisvastuun myötä kymmeniin pieniin tytäryhtiöihin kapseloitu kansainvälinen konserni ei ehkä ole varmin yhteistyökumppani palvelujen turvaamiseen. Varsinkaan, jos yhtiö itse ei omista uusista rakennuksista kivijalkaakaan, vaan rahoitus on kokonaan ulkopuolisten, esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien, harteilla. Pahimmassa tapauksessa kunnat pääsevät myyjänä olemisen lisäksi vielä ostajaksikin, eikä markkinatilanne välttämättä ole tuolloin ostajan kannalta suotuisin mahdollinen.

Matias Hilden

Sotahistorialuennolla tarkasteltiin vuoden 1918 tapahtumia

21.9.2017
Sotahistorioitsija Ari Raunio luennoi vuoden 1918 sisällissodasta ja sen vaikutuksista Puumalan asukkaisiin. Luennolle oli saapunut runsas kuulijakunta.

Siviiliväestöä sisällissota kosketti siten, että Puumalassakin julistettiin erinäisiä kieltoja ja säännöksiä. Vieraita henkilöitä ei saanut majoittaa. Suojeluskuntaan kuulumattomien tuli luovuttaa aseet poliisikamarille. Vallitsi myös ulkonaliikkumiskielto.

Puumalan naiset järjestivät ompeluseuroja. He neuloivat, kutoivat ja ompelivat mittavan määrän sukkia, lakkeja, alusvaatteita, käsineitä ja reppuja sotamiesten vaatettamiseksi.

Suojeluskuntalaiset vartioivat Puumalaa sisällissodan aikana. Puumalassa toimi myös työväenliike, joka oli perustettu jo 1905, mutta se oli hyvin maltillinen.
-Osasyynä rauhaiseloon oli se, että Puumalan työväenyhdistys ei lähtenyt mukaan mihinkään sotatoimiin eikä rettelöintiin.

-Vastakkainasettelua ei Puumalassa päässyt sisällissodan aikana syntymään, eikä jälkipyykkiäkään, mikä oli erikoista, totesi Raunio.
Sisällissodan päättymisen jälkeen Puumalan kunnanvaltuusto valittiin joulukuussa 1918. Valituiksi tuli 15 sosialistia ja 9 porvaria. Sopuisa elämä jatkui.

Lue lisää tämän viikon Puumala-lehdestä.

Venehotelli kiinnostaa

15.9.2017
Puumalalainen yrittäjä Ville Sarvi tarjoaa venehotellipalveluja sekä moottori- että purjeveneille. Venehotelli on yksi osa-alue monialaisen yrityksen toimintaa.
-Venehotellin sisältö on laajuudeltaan sovittavissa ja siihen voi kuulua hyvin monenlaisia palveluja, hän toteaa.
Kattavimmillaan se sisältää keväisin veneen vesille laskun, moottorihuollon, polttoaineen ja veden tankkaukset sekä ulkopesun. Syksyn tullen pakettiin kuuluu veneen vesiltä nosto, ulkopesu painepesurilla, sisäsiivous, juomavesisäilöiden ja septin tyhjennykset sekä kattavampi moottorihuolto, jossa öljynvaihdon lisäksi moottori, sähköliittimet ja polttoainejärjestelmä suojataan säilytyskuukausiksi.

Lue lisää venehotellin toiminnasta uusimmasta Puumala-lehdestä.

Hätinvirran lossi on nyt huollettu

14.9.2017
Hätinvirran oma lossi on jälleen liikenteessä. Lossi oli muutaman viikon vuosihuollossa Savonlinnassa ja tuotiin takaisin liikenteeseen tiistaina. Lossille tehdään perushuolto joka neljäs vuosi.

Huollon ajan tuuraajana toimi Kuparovirran lossi.

Hätinvirran lossi sijaitsee Puumalan saaristoreitin varrella.

 

Virille hopeaa harrastepesiksessä

14.9.2017
Harrastepesiksen runkosarjan kaikki ottelut voittanut Puumalan Virin joukkue hävisi loppuottelussa Pieksämäen PP-pesikselle juoksuin 5-6. Finaali pelattiin Juvalla 3. syyskuuta.
Loppuottelussa PuVi kaatui muun muassa merkki- ja räpylävirheisiin. Selkeitä voittoja koko kauden ottanut joukkue ei saanut itsestään parastaan irti.
Runkosarjassa PuVi kaatoi Pieksämäen juoksuin 8-7.
Finaalia edeltävässä viimeisessä runkosarjaturnauksessa 31. elokuuta PuVi voitti Mikkelin 10-3 ja Savonlinnan 5-2. Lisäksi Savonlinna voitti Mikkelin 5-2.
Pronssiottelun voitti Mikkeli kaataen siinä Savonlinnan.

Katso lisää urheilutuloksia uusimmasta Puumala-lehdestä.

Joona Hakalaa viehättää vaatetus menneiltä ajoilta

14.9.2017
Klassisuus on sana, jota vaatesuunnittelijaksi valmistuva puumalalainen Joona Hakala mieluusti käyttää puhuttaessa muodista.
-Muoti menee 20-30 vuoden sykleissä. Minua viehättää antiikin Kreikka, samoin bysantti vaatetus, koska se on myös sellainen aikakausi, mikä minua kiehtoo, hän sanoo.
Ja tuoreimpana muodin trendinä Joona on mieltynyt 1960-luvun muotiin.
Mieluimmin Joona sanoo suunnittelevansa miesten arkivaatteita.
-Niitä, joita voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä.

Puumalalaisten pukeutumisesta tuleva vaatesuunnittelija sanoo diplomaattisesti, että täällä elinympäristö ja ammatit ovat sellaisia, ettei tarvitse kävellä iltapuku päällä. Iltapuvulla hän tosin pääsi jo hankkimaan ”nimeä”, sillä Joonan suunnittelema puku oli Maiju Hallivuolla itsenäisyyspäiväjuhlissa Linnassa.

Lue koko juttu Puumala-lehdestä!

Se kuuluu kaikille

14.9.2017
Alle kouluikäisenä – joskus tuossa 1960-luvun loppupuolella – istuttiin pitkällä, puolikasta tupaa kiertävällä puupenkillä ja odotettiin malttamattomina, että äiti räpsäyttäisi radion päälle ja päästäisiin kuuntelemaan viikon suomalainen iskelmälista. Ehdoton suosikkini silloin (ja melkein nytkin) oli Irwin Goodmanin Ryysyranta.

En tiedä miten tuon kipaleen meininki iski niin voimalla pienen 5-vuotiaan tyttölapsen tajuntaan. Jopa nyt, vuosikymmeniä myöhemmin tuota taltiointia kuunnellessa sillä on tismalleen sama vaikutus. Muita suosikkejani olivat esimerkiksi Martti Innasen sen aikainen hittibiisi ”Urjalan taikayö”. Ja ilman muuta myös Simo Salmisen hempeä Rotestilaulu.
Jo tuolloin erityisen mieleen jääviä olivat laulujen sanoitukset. Ja niitä sitä sitten hoilattiin – milloin yksin ja joskus porukalla. Eikä laulajien keski-ikä ollut kovin kummoinen.

Musiikilla on ollut mahtavan suuri merkitys minulle koko tähän asti eletyn elämäni ajan. Runsaan musiikinkuuntelun lisäksi harrastin kouluaikoina kuorolaulua ja lopulta toteutui sekin kaukaiselta tuntunut haave, että opettelisin ja oppisin soittamaan jotakin instrumenttia.
Mottona oli pitkään ollut se, että jos lottovoitto – edes vähän suurempi – osuu kohdalle, niin investointikohteena ovat lypsykone ja saksofoni.

Lottovoitot jäivät vähän niukanlaisiksi, joten jostakin oli tingittävä ja lypsykone jäi ostamatta. Mutta lopulta monen sattumuksen kautta kävi niin, että huomasin ostaneeni kuitenkin sen alttofonin. Ja taitavan, sekä myös äärimmäisen kärsivällisen soitonopettajan myötävaikutuksella opettelin soittamaan sitä.
Puumalassa on aina ollut osaavia ja innostavia musiikinopettajia, joten esimerkiksi kansalaisopiston tarjonnan kautta miltei kuka vaan voi löytää tavan harrastaa tätä jokaisen tarvitsemaa kulutushyödykettä.

Musiikin kuuntelu ja tuottaminenkin on laskettava ihmisen perustarpeeksi. Ilman niitä elämä olisi harmaata ja tylsää. Musiikki on minulla sananmukaisesti kaikkialla mukana ja monesti ollessani koirakaverin kanssa metsälenkilläkin kuljen kuulokkeet korvilla ja nautin linnunlaulun ohella mielialan mukaan valitusta musatarjonnasta.

Kuulemaansa voi uppoutua niin täydellisesti, että yks kaks yllättäen huomaa olevansa keskellä vaikkapa karhunmetsästysoperaatiota, kuten minulle kävi tässä ihan äskettäin. Joten joitakin, vain vähäisiä lieveilmiöitä ja vaarojakin, voi liittyä tähän harrastukseen.
Karhu kuulemma säilyi hengissä eikä minullekaan jäänyt episodin jäljiltä mitään negatiivisia takaumia.

Musiikki vuoroin villitsee ja rauhoittaa, yhdistää ja erottaa. Se kuuluu kaikille. Siitä en luovu koskaan.

Tuula Närvänen

Syystorilla syötiin parisataa annosta puuroa

14.9.2017
-Syystorille on aiempina vuosina toivottu myyntiin perunaa, juureksia, marjoja ja omenia. Nyt niitä oli. Perunaa oli jo viime vuonna ensimmäisen kerran, mutta omenia vasta tänä vuonna ensi kertaa, sanoo syystorin organisaattori Pirjo Colliander.
-Juuri tällainen Puumalan syystorin ajatus onkin, että se olisi maalaistori, jossa olisi syksyn satoa, käsitöitä ja leivonnaisia.
Myynnissä oli myös muun muassa luumuja, kantarelleja ja mustia torvisieniä.
Muuta suuhun pantavaa löytyi makkarakojulta ja lettukahvilasta. Paikalla oli perennojen vaihtotori, jumpattiin lyhyt zumba ja syötiin uutispuuroa. Myös poniratsastusta oli tarjolla.

Lue lisää syystorin vilskeestä uusimmasta Puumala-lehdestä!

Pinja Yläharjulle ampumajuoksun SM-kisoista hopeaa ja pronssia

14.9.2017
Pinja Yläharju onnistui ampumajuoksun SM-kisoissa Jurvassa.

Lauantaina 2. syyskuuta 2,1 kilometrin pikamatkalla N13-sarjassa Pinja teki tarkkaa ja nopeaa työtä ampumapenkalla. Molemmilta paikoilta tuloksena oli nolla-ammunta. Ammunta yhdistettynä kovaan juoksuvauhtiin toi Pinjalle hopeamitalin. Sarjassa kilpaili 44 tyttöä.

Pinjan vire jatkui myös sunnuntain normaalimatkalla. Kolmelta ampumapaikalta tuli jälleen puhdas suoritus ja kotiin viemisinä SM-pronssimitali.

Katso urheilutuloksia uusimmasta Puumala-lehdestä!

 

 

 

Kunnanjohtajaksi 16 hakijaa

11.9.2017
Kunnanjohtajan viransijaisuutta haki määräaikaan mennessä kuusitoista ehdokasta, joista neljätoista on pätevää virkaan.
Hakijat ovat seuraavat: kauppatieteiden maisteri Alaheikka Risto Tornio, terveystieteiden maisteri Allik Mia-Riitta Uurainen, talotekniikan lvi-insinööri Andersson Tiina Helsinki, hallintotieteiden maisteri Haapala Jyrki Anttola, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Haavikko Hanna Mikkeli, insinööriopiskelija Hassinen Santeri Mikkeli, yhteiskuntatieteiden maisteri Jämsén Antti Lohja, hallintotieteiden maisteri Kannus Matti Kangasala, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Karvonen Jaakko Joensuu, yhteiskuntatieteiden maisteri Kuittinen Matti Tohmajärvi, yhteiskuntatieteiden maisteri Kuuva Niina Mikkeli, kauppatieteiden maisteri Kärkkäinen Timo Pattijoki, yhteiskuntatieteiden maisteri Mäenpää Joni Kuopio, kauppatieteiden maisteri Sepponen Anu Imatra, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuovinen Jussi Kuopio, filosofian maisteri Vento Heikki Helsinki.

VALINTAPROSESSI etenee siten, että kunnanhallituksen aiemmin nimeämä valmisteluryhmä päättää haastatteluun kutsuttavista viimeistään ensi viikon alussa.
Haastatteluryhmässä ovat ovat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Unto Pasanen (kesk.), kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Erkki Luukkonen (kesk.), kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Martti Laine (kok.), kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Kautonen (kesk.), kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Keijo Montonen (sd.), kunnanhallituksen jäsenet Antti Kasanen (ps.) ja Laura Pitkonen (sd.), kunnanvaltuutettu Olavi Kietäväinen (kd.) ja palvelujohtaja, vs. kunnanjohtaja Anne Julin. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kautonen.
Esitys sijaisesta on määrä käsitellä kunnanhallituksessa 2. lokakuuta ja kunnanvaltuustossa 9. lokakuuta.
Virka voidaan täyttää myös kutsumenettelyllä. Periaatteessa vielä kunnanvaltuuston kokoukseen voidaan tuoda uusi ehdokasnimi.
Haku päättyi maanantaina kello 15.

KUNNANJOHTAJAN virkaa hoitaa nyt palvelujohtaja Anne Julin, kunnes uusi kunnanjohtaja ottaa viran vastaan 1. marraskuuta.
Kunnanjohtaja Matias Hilden on virkavapaalla huhtikuun 2019 loppuun saakka. Hän työskentelee kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) erityisavustajana valtiovarainministeriössä.

Kari Kauppinen

Juttua on muutettu kello 19.30 siltä osin, ettei vielä maanantaina tehty päätöstä haastatteluun kutsuttavista, vaikka se oli vielä päivällä tarkoitus.

Lisäksi Niina Kuuvan kotipaikaksi on tarkentunut Mikkeli, ei Juva.

Kirkon kellotapuli tervataan syksyn aikana

7.9.2017
Kirkon kellotapulin katto tervataan syksyn aikana, mikäli sää sallii. Työ kestää parisen viikkoa. Tervauksen ohjeen on laatinut maalarimestari Aslak Sarre. Myös kirkkohallitus on antanut tervausohjeen yleiskirjeellä.

Lue asiasta tarkemmin tämän viikon Puumala-lehdestä.

 

Liikkumattomuus maksaa Puumalalle 600 000 euroa

7.9.2017
Etelä-Savossa meneillään olevan VESOTE-hankkeen (vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon -hanke) puitteissa on selvitetty, että liikkumattomuudesta aiheutuu kuluja. Jotkut sairaudet olisivat selätettävissä liikunnan ja terveellisempien elintapojen avulla.

Puumalan kunnalle lankeaa vuosittain noin 600 000 euron kululasku liikkumattomuuden vuoksi. Jokaista puumalalaista asukasta kohden lasku on noin 270 euroa.

Asiaan haetaan muutosta uuden, perustettavan elintapaneuvojien toimijaverkon avulla.  Sanna Pölösestä (kuvassa) tulee uusi Puumalan elintapaneuvoja. Toiminta käynnistyy siten, että testiasiakkaiden kanssa harjoitellaan uusia elintapoja, muun muassa liikuntaan liittyviä.

Lue koko juttu uusimmasta Puumala-lehdestä.

 

 

 

Työeläkejärjestelmän kestävyys hyvällä tolalla

7.9.2017
Työeläkejärjestelmän kestävyydestä on noussut keskustelua viime aikoina. Asia on tärkeä, koska se koskee lähes kaikkia suomalaisia. Talousnobelisti Bengt Holmström avasi tällä kertaa keskustelun esittämällä Suomen Keskuskauppakamarijärjestön 100-vuotisjuhlassa epäilynsä suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyydestä.

Eläkejärjestelmän kestävyys on maassamme yleensä ottaen hyvällä tolalla. Tämän vuoden alusta voimaan astunut eläkeuudistus on osaltaan parantanut järjestelmän kestävyyttä luomalla sen sisään joustoa, jossa eläkkeelle siirtymisen ajankohta riippuu jatkossa ikäryhmän elinaikaodotteesta. Samankaltaisia, eläkejärjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä lisääviä eläkeuudistuksia on tehty monissa muissakin Euroopan maissa. Tämä vuoden alusta voimaan astunut uudistus ei ole ainoa laatuaan maassamme, vaan eläkejärjestelmää on kyetty uudistamaan tarpeen mukaan. Tämä uudistumiskyky on yksi keskeisimmistä eläkejärjestelmämme kestävyyden takeista.

Työeläketoimijoiden eläkerahastojen varallisuus on yhteensä yli 190 miljardia euroa, mikä on historiallisesti korkein arvo ja suhteutettuna maamme kokoon kestää vertailun minkä muun maan kanssa tahansa. Ihan maailman huippua emme ole, mutta selvästi esim. OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Kannattaa muistaa, että myös järjestelmämme laskennalliset eläkevastuut ovat huomattavat, olennaisesti tuota yhteenlaskettua varallisuusarvoa suuremmat.

Esimerkiksi julkisen alan työeläketoimija Kevan sijoitusvarallisuus on hieman yli 50 miljardia euroa, mutta Kevalain mukaisen järjestelmän laskennalliset vastuut 113 miljardia euroa. Eläkejärjestelmämme kantavia perusasioita on se, että työssä olevat maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä valtaosan. Näin on jatkossakin, vaikka rahastoista ja niiden tuotoista tuloutetaan aiempaa suurempi osuus maksetuista eläkkeistä.

Ratkaisevaa eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta onkin se, miten suomalainen työ pärjää kansainvälisesti, miten kansantalous kasvaa, miten työikäisten ja työssä olevien määrä kehittyy. Muun muassa automaatio, pätkätyöt ja yksinyrittäjyys haastavat työeläkejärjestelmän kestävyyttä epävarmojen talousnäkymien ohella. Eläkejärjestelmämme kasvava jännite nuorten ja vanhempien sukupolvien välillä on perustellusti noussut esiin.

Nuorten ikäluokkien kannalta olisi ollut kohtuutonta, jos nykyisten eläkkeellä olevien eläke-etuja olisi kohennettu parantamalla eläkkeiden indeksikorotuksia nykyisestä kansalaisaloitteen mukaan ja näin syöty rahastoja merkittävästi ennakoitua enemmän. Se olisi johtanut uuteen eläkeuudistukseen, jossa maksuja olisi nostettu ja turvaa heikennetty tulevilta eläkeläisiltä.

Työeläkejärjestelmämme kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti työeläketoimijoiden pitkän aikavälin sijoitustuotot, joihin on ladattu varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Mielestäni Holmström aivan oikein kyseenalaisti tavoitteen pitkän aikavälin 3,5 prosentin reaalituotosta. Tuo tavoite on todella kunnianhimoinen, joskaan ei aivan mahdoton. Kun tuottoja tarkastellaan, ei yksittäisillä näyttävästi julkaistuilla neljännesvuosituloksilla ei ole merkitystä, vaan vain pitkän aikavälin tuotto ratkaisee.

Timo Kietäväinen
Kirjoittaja on Kevan toimitusjohtaja ja pitkäaikainen Puumalan vapaa-ajan asukas

 

Hilkka Hämäläinen juhli sadan vuoden merkkipaalua

7.9.2017
Hilkka Hämäläinen juhli syyskuun 5. päivänä syntymäpäiväänsä. Vuosia tuli täyteen täydet sata.
Tytär Pirkko Woods epäilee pitkän iän salaisuudeksi terveellistä ruokavaliota, kuten sieniä, marjoja ja metsän antimia sekä hyvää huumorintajua ja sisukkuutta.
-Äiti saattaa kasvot vakavina kertoa juttuja, kunnes asian vitsikkyys selviää ja siitä repeää nauru aikaiseksi.

Kuvassa etualalla Hilkka Hämäläinen, takana tyttäret Raija Molarius (vas.) ja Pirkko Woods (oik.).

Lue koko juttu uusimmasta Puumala-lehdestä!

 

Ruokakauppaan murtauduttiin yöllä

2.9.2017

K-Market Apajaan murtauduttiin perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Hälytys murrosta tuli kello 3 jälkeen. Poliisit olivat paikalla tuntia myöhemmin, vartija hieman aiemmin.

Tekijöitä ei ole tavoitettu.

Kauppa ei päässyt aukaisemaan oviaan normaalisti kello 7. Vielä aamulla kaupan edusta oli poliisin nauhoituksellaan eristämä alue.

Kaupassa ei tehty muuta tuhoa kuin pelikone oli otettu irti ja tuotu rikotusta ikkunasta ulos. Peliautomaatissa on ollut köysi kiinni. Ilmeisesti pelikoneen rahoihin eivät murtautujat ole päässeet käsiksi.

K-Market Apajan kauppias Tanja Raivio epäilee, että pelikonetta on yritetty saada auton kyytiin, mutta varkaat on keskeytetty ja he ovat lähteneet pois.