Koululla juhlittiin Suomen sataa vuotta istuttamalla kuusi

24.5.2017

Puumalan yhtenäiskoulun alapuolen pihamaalle istutettiin Tulevaisuuden kuusi. Vastaavien juhlapuiden istuttaminen on Suomessa jo perinne. Nyt kuusen istuttamisella juhlistetaan Suomen sataa itsenäisyyden vuotta.

Lue lisää Puumala-lehdestä ja katso myös video.

Yrityksille talousneuvontaa

24.5.2017

Yritykset voivat hakea apua, jos näyttää siltä, että talouskehitys näyttää heikolta. Apua tarjoaa Etelä-Savon Yrittäjät EU-hankkeen myötä. Sen avulla pyritään pureutumaan ongelmiin siinä vaiheessa, kun kurssin kääntäminen vielä onnistuu ilman suurempia haasteita.

Lue asiasta lisää Puumala-lehdestä.

Viikon luontoääni: Puumala kuirien reitillä

18.5.2017

 

 

Kahlaajilla on yhtä kyytiä tehdyn muuttolennon yli 10 000 kilometrin maailmanennätykset. Punakuiri voi taittaa keväisen matkan Pohjanmeren rannoilta Pohjolan perille kertaakaan välillä laskeutumatta, jos tuulet ovat suotuisat.

Siitä huolimatta, että punakuiri pesii Tunturi-Lapissa ja talvehtii Englannin kanaalin rantamilla, sitä voidaan nähdä muuttoaikoina Etelä-Savossa.

Punakuiri on vähentynyt kuten monet muutkin kahlaajat, mutta sen muutaman tuhannen parin kanta arvioitiin lintuatlaksessa elinvoimaiseksi.

Kahlaajat eivät Suomessa kauan viivy. Punakuirit saapuvat toukokuun puolivälissä ja ryhtyvät pesimäpuuhiin kesäkuussa. Kun poikaset ovat itsenäistyneet, vanhat linnut lähtevät etelänmatkalle.

Heinäkuun loppupuolelta alkaen, kun on sateen tuntua ilmassa ja koillistuuli puhaltaa, kuirit suuntaavat lounaaseen. Syysmuutolla ne ovat herkempiä laskeutumaan levolle kuin keväällä, jolloin on kova kiire omalle reviirille.

Punakuirien muuttoreitti kulkee Lietveden ja Puumalan eteläpuolisen Suur-Saimaan kautta. Joskus liikkeellä on satojenkin kuirien parvia.

Luontoääni kuullaan Yleisradiossa.

Markku Paakkinen

Puumalan kesästä löytyy jälleen niin uutta kuin perinteistä

18.5.2017
Hieman tavallista hitaampi kevät tarkoittanee, että kesästä tulee lämmin. Jos näin käy, niin voin todeta, että ”mitä minä sanoin”. Ja jos kesä onkin viileämpi, niin unohtakaa juttu. Mikäänhän ei ole niin vaikeaa kuin löytää pieleen menneen sääennusteen tehnyt kolumnisti.

Puumalan kesä täyttyy jälleen monipuolisesta ohjelmasta, johon voitte tutustua tämän lehden välityksellä. Ohjelma elää koko ajan, ja kunnan verkkosivujen tapahtumakalenteria kannattaa sen vuoksi seurata. Vielä tärkeämpää on tutkia tarkkaan joka torstai ilmestyvä Puumala-lehti.

Perinteisten ja hyväksi havaittujen tapahtumien lisäksi kesään tuo uutta virikettä muun muassa Sahanlahden uusi kesäteatteri ja elokuun loppupuolella järjestettävä Saimaa Swimrun -kilpailu. Kirjakemmakatkaan eivät ole vielä päässeet pitkään ikään: tänä vuonna tapahtuma järjestetään toisen kerran. Myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy vahvasti kesän ohjelmassa.

Ja mikä parasta: Puumalasta voi nauttia myös omassa rauhassa. Allekirjoittaneelle se tarkoittaa esimerkiksi melontaretkiä jossain päin suurta Saimaata. Kesällä liikennöinnin aloittava Norppa II mahdollistaa puolestaan polku- ja moottoripyöräilyn kauniin Lietveden ympäri. Noin 60 kilometriä ainutlaatuista Saimaan järvi- ja metsämaisemaa ei jätä ketään kylmäksi.

Oikein hyvää kesää kaikille Puumala-lehden lukijoille!

Matias Hilden
kunnanjohtaja

Laajaa teatteritarjontaa kesällä

18.5.2017
Teatterifestit siirtyivät Hurissalosta Sahanlahteen tälle kesälle. Yhteistyökumppaniksi tulee juvalaisen Kuninkaankartanon kesäteatterin Pauliina Hukkanen. Muutoinkin paikalla on nimekkäitä tekijöitä. Sahanlahteen valmistuu kesällä 280-paikkainen katsomo.
Lue lisää kesän teatteritarjonnasta Puumala-lehdestä.

Ville Haapasalo nauttii Puumalasta

18.5.2017
Puumala on saanut uuden julkkismökkiläisen Ville Haapasalosta, jonka perheelle valmistui jouluksi oma vapaa-ajanasunto Saimaan rannalle. Näyttelijä-televisiojuontaja Haapasalo sanoo olevansa suuren veden äärellä omimmillaan. Kun työ on suulla ja päällä tehtävää kommunikointia ihmisten parissa eikä missään saa kulkea rauhassa, on oltava paikka rauhoittumiseen.
Lue lisää Puumala-lehdestä.

Sata päivää Saimaalla

18.5.2017
Lapissa kansallispuistossa sata päivää viime vuoden lopulla vaeltanut Olli Järvenkylä viettää nyt sata päivää Saimaalla. Hän lopettaa projektinsa elokuun alkupuolella.
Lue Puumala-lehdestä Järvenkylän aatoksista ja katso hänen ottamansa kauniit kuvat.

Suomi jakautuu – sillan rakentajia tarvitaan

4.5.2017

Aivan ensiksi haluan onnitella lämpimästi kaikkia Puumalan kunnanvaltuustoon valituksi tulleita! Edessänne on todella kiinnostava nelivuotiskausi, jonka aikana kunnallishallinto muuttuu merkittävästi, samoin kuntien rooli. Jatkossa entistä enemmän yksittäisen kunnan menestykseen vaikuttaa se, kuinka kunta kykenee kokoamaan kaikki kunnan kehityksestä kiinnostuneet toimimaan samaan suuntaan Puumalan puolesta. Nykytermein: kunta toimii entistä selkeämmin verkostojohtajana.

Jokaisen paikkakunnan kehitykseen vaikuttavat entistä enemmän myös ihmisten arvot, elämäntapa ja aivan arkipäiväiset valinnat. Myös mielikuvien, tavallaan eri paikkakuntien brändin merkitys jatkaa kasvuaan. Mielikuvia eri paikkakunnista muodostamme omien ja ystäväpiirien kokemusten ja julkisuuden kautta.

Puumalan julkisuuskuva ja tunnettuus on kunnan kokoon nähden hyvä ja siihen me kaikki voimme vaikuttaa. Mitä kerromme Puumalasta muille, merkitsee todella paljon. Esimerkiksi oli hienoa lukea viimeisestä Metsälehdestä Viialaisen Matin haastattelu: se ei ollut hyvää mainosta vain Puumalalle, Saimaalle ja norpalle, laajemminkin Puumalan luonnolle, vaan luonnonläheiselle elämäntavalle, jota Puumala aidosti tarjoaa.

Meitä suomalaisia ovat pitkään yhdistäneet moneen muuhun kansakuntaan nähden poikkeuksellisen laajasti yhteiset arvot. Kuitenkin jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä, että tilanne on tässä suhteessa muuttumassa. Yksi iso, syvenevä jakolinja kulkee kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä. Isolla osalla kaupungeissa asuvia maaseudun tuntemus on käynyt vähäiseksi ja myös toisin päin maaseudulla asuvat tuntevat entistä vähemmän kaupungeissa asuvien elämänpiiriä ja elämää arjessa.

Maaseudulla tai kaupungeissa asuvat eivät toki ole mitään yhtenäisiä ryhmiä, mutta heidän keskuudessaan on niin paljon yhdistäviä tekijöitä, että voimme kutsua niitä olemassa oleviksi alakulttuureiksi.

Olen, molemmissa edellä mainituissa kulttuureissa elävänä, huomannut, että tämä kuilu on kasvamassa tavalla, ettemme enää kohta ymmärrä toisiamme ja tämä jos mikä lisää epäluuloja, jopa vastakkainasettelua: puhumme tavallaan aivan eri kieltä, vaikka suomea kaikki puhummekin.

Maaseudun kannalta kehitys on huolestuttava: kun kaupungistuminen etenee, jää maaseudulla asuva väestö elämäntapoineen entistä enemmän vähemmistöksi. Tämä vaikuttaa muun muassa poliittisiin ratkaisuihin.

Onneksi tilanne ei ole aivan noin paha: maaseutukuntien vapaa-ajan asukkaat sekä maaseudulta kaupunkeihin muuttaneet ovat iso joukko, jolla on edellytykset ymmärtää sekä kaupunkilaisuutta että maalaisuutta. On tärkeää, että tämä laaja joukko kokee tärkeäksi toimia välittäjinä, eräänlaisina tulkkeina kaupunki- ja maaseutukulttuurien välillä ja välittää tätä asennetta myös omille ystävilleen ja lapsilleen. Myös maaseutukuntien kannattaa kannustaa vapaa-ajan asukkaita ja kunnasta muuttaneita toimimaan tällaisina sillan rakentajina. Moni maaseutukunta onkin noin toiminut, omalta osaltaan myös Puumala.

Timo Kietäväinen

Kirjoittaja on Puumalan pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja

Talkoot elävät ja voivat hyvin

4.5.2017

Sahanlahdessa on järjestetty talkoot ympäristön siistimiseksi muutaman vuoden ajan. Kylän väki ja muutama karavaanarikin on paikalla. Talkoiden yhteisöllisyyttä kehutaan, sitä miten mukava on vaihtaa muiden kanssa kuulumisia. Samalla talkoiden hengen mukaan työt tulevat tehdyksi. Talkoot päättyvät perinteisesti saunomiseen ja ateriointiin.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Leirikoulusta pitävät kaikki

4.5.2017

Leirikoulusta pidetään poikkeuksetta. Oppilaat tykkäävät suunnitella sen sisällön ja samalla se valmistaa moneen aikuisenakin tarvittavaan taitoon, käytännön asioista yhteistyötaitojen kehittymiseen. Myös opettajat ja leireillä mukana olevat huoltajat tykkäävät leireistä. Huoltajia kiitellään erityisen sitoutuneesta osallistumisesta leirikoulujen onnistumiseksi.

Lue lisää Puumala-lehdestä.

Kuva: Annamari Torppa.

Koira hukkui Puumalassa

3.5.2017
Bordercollie juoksi jäälle ja putosi sulaan noin sadan metrin päähän rannasta Kaupinniemessä tänään aamupäivällä.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pintapelastajien päästessä kohteeseen koiran pelastamiseksi ei ollut mitään tehtävissä, vaan se oli menehtynyt.

Puumala mielessäin

27.4.2017
Olen asunut joskus muinaisuudessani myös Mäntsälässä, jota Kake Singers -niminen pumppu kunnioitti korvamadoksi muuttuneella renkutuksellaan vuosia sitten.
Mutta nyt siis on Puumala mielessäin. Ja paljon upeita asioita on täällä tapahtunut ihan lähimenneisyydessä.
Sanokaa minua piilofeministiksi, mutta naisvaltuutettujen määrän kasvu kunnallisvaaleissa oli iso ja myönteinen asia. Valtuutettujen keski-iän selvä lasku on jo suorastaan toiveita herättävää, sillä sitä kautta ehkä saadaan tarpeellista selkänojaa nuorille tärkeiden asioiden edistämiseen kunnassa. Ei niin, etteikö kunnanjohtajan ja virkamiesportaan oma panos olisi jo vienyt asioita oikeaan suuntaan.
Lisätarvetta siihen korostaa myös vaalitulos, jossa eniten ääniä hävisi mummojen ja pappojen kellokkailta.

Taaperoikäisten ilmainen päivähoito vei Puumalaa valtakunnan uutisiinkin ja jollakin aikajänteellä houkuttelee nuoria pareja muuttamaan parhaassa lapsentekoiässä Puumalaan. Eikä ainakaan haitaksi ole sekään, että veroäyriä laskettiin, kun taloustilanne sen salli. Kuinka moni muu kunta on rohjennut tehdä saman?
Edellisiin, hyviin päätöksiin nivoutuu saumattomasti myös moni uusia työpaikkoja tuova hanke, kuten Pistohiekan alueen kaavoitus. Kun päästään muutama vuosi eteenpäin, sinne tulee kymmeniä uusia työpaikkoja, joka Puumalan kokoisessa kunnassa on paljon.

Jotkut yleisönosastojeesustelijat ovat raakkuneet, että Pistohiekan kehittäminen on pois Sahanlahdesta ja Anttolanhovista. Niin väärin fundeerattu: lisääntyvästä vierailijoiden määrästä riittää voita kaikkien leivälle, kunhan ei tuudittauduta Ruususen uneen. Jo tehdyt päätökset ja avaukset ovat jo merkittävästi pidentämässä matkailusesonkia, eikä kaikkia kiinalaisia tai muita kaukomatkailijoita tarvitse lennättää Lappiin, kun ihasteltavaa riittää meilläkin. Maailman puhtainta ilmaa on hyvä hengittää ja hypnoottisen kaunista maisemaa ihailla. Oikeaa, kestävää kehitystä on rakentaa sen ympärille aivan uutta infrastruktuuria.
Siis edelleen, Puumala mielessäin. Pieniä, mutta positiivista kuntakuvaa edistäviä tekoja on nähty enemmänkin. Sillan valaisu tuo varsinkin pimeneviin iltoihin Verrazanon sillan veroisen valoteoksen, jossa on ainesta niin postikortteihin kuin selfiekuvien taustaksikin. Keskuskadun kasvojenkohotus tulee sekin kreivin aikaan ja olisi voinut tulla aiemminkin, mutta olkoon nyt sitten paikallinen Suomi 100 -teko sekin.

Kanssaihmisille pitäisi toivoa ja toivotella pelkkää hyvää, kuten me länsilaitalaiset täällä Hurissalossa tiedämme. Tarkoitus on kesän Kirjakemmakoilla johtavan rikoskirjailijan opastuksella tutustua sosiaalisen median käyttöön hyvän tekemisen välineenä. Paikallisia esimerkkejä meillä on käytössä riittävästi. Erityinen huomio tullaan kiinnittämään tasavallan presidentin esimerkilliseen otteeseen nuorten somekasvatuksessa. Ennen sanottiin, että nuorena vitsa väännettävä. Nyt ehkä sopisi sanoa, että nuorena some-etiketti opittava, ettei sitä koskaan väärin käytettäisi, koulukiusaamiseen tai muuhun ikävään käytökseen.
Jos etiketti ei ole nuoresta pitäen hallussa, niin eihän siitä mitään hyvää voi vanhempanakaan seurata.

Timo Korppi